Lassi Etelätalolle kelpaisi myös suurkisojen ikävin sijoitus: ”Olisi hyvä saada koko sarja täyteen” - Urheilu | HS.fi

Lassi Etelätalo voi olla suomalaisten mahtilajin suuryllättäjä – mutta olisi tyytyväinen myös kisojen ikävimpään sijoitukseen

Lassi Etelätalo on ollut kaksi kertaa arvokisoissa neljäs. Kaksi vuotta sitten hän oli Suomen MM-joukkueen paras urheilija ja voi yllättää myös Tokiossa.

Lassi Etelätalo heitti toistaiseksi kauden parhaansa Orimattilassa kesäkuussa.

21.7. 2:00 | Päivitetty 22.7. 9:26

Joensuu

Musta hevonen. Se lienee oikea määritelmä kuvaamaan keihäänheittäjä Lassi Etelätaloa Tokion olympialaisissa.

Miesten keihäänheiton olympiaraja on 85 metriä, jota Etelätalo ei ole koskaan heittänyt. Helsinkiläisen mutta Joensuun Katajaa edustavan heittäjän ennätys on kaksi senttiä sen alle (84,98).

Siitä huolimatta Etelätalo tiesi jo vuoden 2019 syksyllä, että kilpailee Tokiossa, jos terveys kestää.

Yleisurheilun MM-kisoissa Dohassa Etelätalo oli Suomen paras urheilija. Hän oli neljäs tuloksellaan 82,49. Kukaan muu suomalais­urheilija ei päässyt pistesijoille.

”Oli jo silloin selvää, että neljäs sija riittää rankingsijoituksena olympialaisiin, vaikken rajaa heittänytkään. Tämän takia minun ei ole tarvinnut asiaa miettiä”, Etelätalo sanoi seuratessaan Joensuun gp-kisoja viikko sitten.

Etelätalo seurasi katsomossa, kun Antti Ruuskanen ja Oliver Helander kisasivat kolmannesta keihäänheittäjien kisapaikasta. Etelätalo ja Toni Kuusela valittiin Tokioon jo aiemmin.

Paikan sai Helander viimeisellä heitollaan.

Etelätalo säästi heittokättään eikä kilpaillut vanhalla kotikentällään.

”Varotoimi, ei mitään vakavaa. Hyvin olen saanut treenattua. Ei ole ollut isompia vaivoja”, Etelätalo sanoi.

Hyvä ettei ole, sillä muiden keihäänheittäjien tavoin Etelätalokaan ei ole selvinnyt vammoitta. Vuosi 2015 jäi kokonaan väliin loukkaantumisen takia.

Ennätyksensä hän heitti Joensuussa seitsemän vuotta sitten 2014. Seuraavan kerran hän heitti yli 80 metriä vasta vuonna 2019.

Väliin osui viiden vuoden synkkä jakso, mutta Etelätalo ei antanut periksi.

”Olisi hyvä saada koko sarja täyteen”, Etelätalo sanoo virnistäen.

Tällä hän tarkoittaa kahta neljättä sijaansa, jotka hänellä on arvokisoista. MM-kisojen lisäksi hän oli neljäs Euroopan mestaruus­kisoissa vuonna 2014 Zürichissä, jossa Ruuskanen voitti kultaa.

”Olympialaisten neljäs sija vielä puuttuu”, Etelätalo jatkaa.

Keihäänheiton kultamitalisti Antti Ruuskanen (keskellä lipun takana), pronssimitalisti Tero Pitkämäki (oik.) ja neljänneksi heittänyt Lassi Etelätalo EM-kisoissa Zürichissä 2014. Hopeamitalisti, Tšekin Vítězslav Veselý, tuli mukaan yhteiskuvaan.

Etelätalo on 33-vuotiaana Suomen olympiajoukkueen konkareita. Silti hän kisaa vasta ensimmäisissä olympialaisissaan.

Rio 2016 jäi väliin loukkaantumissuman takia, mutta vuonna 2012 hän oli Lontoossa varamiehenä.

Lontoossa Ruuskanen heitti ensin pronssille, joka kirkastui myöhemmin ukrainalaisen Oleksandr Pjatnytsjan dopingkäryn takia hopeaksi. Tero Pitkämäki nousi neljänneksi ja Ari Mannio kymmenenneksi.

Riossa 2016 Ruuskanen oli kuudes. Pitkämäki ja Mannio eivät päässeet loppukilpailuun.

Siviilissä Etelätalon vuoteen on mahtunut ikäviä ja iloisia asioita. Iloisiin kuuluu tyttären syntyminen, ikäviin pitkäaikaisen valmentajan Leo Pusan joutuminen sairaalaan sydänkohtauksen takia.

Lue lisää: Keihäsvalmentaja Leo Pusa sai sydänkohtauksen, vaimon nopea reagointi pelasti: ”Alkoi kuulua kovaa kolinaa ja huutoa: Tsemppiä Leo!”

Etelätalo oli samaan aikaan harjoitusleirillä Turkissa Belekissä, kun valmentaja sairastui. Nyt Pusa on palannut valmentajaksi ja yhteistyö jatkuu.

Etelätalo on tosin niin kokenut heittäjä, että tekee varsin pitkälle itse oman harjoitus­suunnitelmansa. Myös Tuomas Sallinen on auttanut valmennuksessa.

”Olemme nähneet Leksan kanssa treeneissä. Hän auttaa puheillaan. Sairauskohtaus ei vaikuttanut yhteistyöhön”, Etelätalo sanoo.

Hän on Pusan keihäskoulun kasvatteja. Keihäskoulu alkoi pilottihankkeena vuonna 2004 ja tähtäsi menestykseen Lontoon olympialaisissa 2012.

”Se oli ainutlaatuinen hanke, jonka ympärillä tehtiin monenlaista tutkimustakin”, Leo Pusa kertoi HS:n haastattelussa syksyllä 2020.

Samalla hän kertoi huolensa keihäänheiton tulevaisuudesta. Vaarana on, että sille käy kuten suomalaiselle mäkihypylle: romahdus.

Lue lisää: Romahdus uhkaa menestyslajia

Etelätalo pyrkii omalta osaltaan takaamaan, ettei niin käy. Hän elää urheilun ja perheen ehdoilla.

Ensi vuonna on kahdet arvokisat: EM-kisat Münchenissä ja MM-kisat Yhdysvaltain Eugenessa. Seuraavat kesäolympialaisetkin ovat melko pian: vuonna 2024 Pariisissa. Ehkä vasta sen jälkeen Etelätalolla on aikaa ajatella jotain muuta.

Hän aloitti aikoinaan farmasian opinnot, mutta jo vuonna 2013 ne jäivät kesken ja urheilun alle.

”Voi olla, että jatkan opintoja jossain vaiheessa. En tiedä, onko samaa ainetta kuin ennen.”

Keihäänheitossa on sijaa kokeneille heittäjille, kun Ruuskanen lopettaa tähän kauteen ja nuorten Euroopan mestarin Topias Laineen kaltaiset heittäjät ovat vasta tulossa. Toivoa siis on.

”Tyttären syntymän takia velvollisuudet urheilun ulkopuolella ovat kasvaneet. Tuntuu aika reissulta olla kolme viikkoa poissa kotoa”, Etelätalo sanoo edessä olevasta olympiamatkasta.

Lassi Etelätalo (keskellä seisomassa) seurasi Joensuun gp-kisoja katsomosta 14. heinäkuuta. Hän säästeli kättään olympialaisiin.

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani ehdotti juhannuksena HS:ssa, ettei Tokion kesäolympialaisia pitäisi lainkaan järjestää. Samalla hän kyseenalaisti koko olympialiikkeen.

Lue lisää: Suomen urheilu­liiton puheen­johtaja peruisi olympialaiset jopa pysyvästi – Urheilu­piireissä kisoja kehutaan mutta myös ongelmia nähdään

Etelätalo pitää tilannetta urheilijoiden kannalta hankalana.

”Uskon, että olympialaiset kannattaa järjestää. Oli oikea päätös siirtää olympialaisia vuodella. Koronapandemian takia tilanne on vaikea, kun ei voi tavata muiden lajien urheilijoita ja yhteisöllisyys jää nyt pois.”

Tokiossa kilpaillaan tyhjille katsomoille. Se on Etelätalon mukaan sääli.

”Tykkään yleisöstä. On eri tunnelma heittää, kun on katsojia. Toisaalta sama tulos se on tehtävä, oli yleisöä tai ei.”

Lassi Etelätalo

  • 33-vuotias, syntynyt huhtikuussa 1988 Joensuussa.

  • Asuu Vuosaaressa Helsingissä.

  • Keihäänheittäjä.

  • Pituus 193 cm, paino 90 kg.

  • Seura Joensuun Kataja.

  • Valmentaja Leo Pusa.

  • Ennätys 84,98 (vuonna 2014).

  • EM-kisoissa neljäs 2014. MM-kisoissa neljäs 2019.

  • Suomen mestari 2019 ja 2020.

  • Kilpailee ensi kertaa olympialaisissa Tokiossa.

  • Avopuoliso ja puolivuotias tytär.

Lue kaikki HS:n olympiajutut osoitteessa hs.fi/olympialaiset

Tilaa urheilun uutiskirje osoitteessa www.hs.fi/urheilu

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat