Jan Vapaavuori: ”Olympialaisten jatkaminen on parempi tapa parantaa maailmaa kuin lopettaa ne” - Urheilu | HS.fi

Jan Vapaavuori: ”Olympialaisten jatkaminen on parempi tapa parantaa maailmaa kuin lopettaa ne”

Olympiakomitea ja opetus- ja kulttuuriministeriö alkavat syksyllä kartoittaa suomalaista huippu-urheilua: ”Lajikirjo kärsii, jos keskitytään vain menestyslajeihin.”

Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kesk.) ja toimitusjohtaja Mikko Salonen (oik.) seuraamassa painija Arvi Savolaisen pronssikamppailua Tokiossa.

28.8. 2:00 | Päivitetty 28.8. 9:06

Jan Vapaavuori palasi ensimmäisistä olympiakisoistaan Suomen olympiakomitean puheenjohtajana vakuuttuneena näkemästään ja kokemastaan.

”Parasta Tokion kisoissa oli, että olympialaiset pystyttiin järjestämään. Ne tuottivat iloa sekä lohtua ja toivoa miljardeille ihmisille kaukosäätimien ääressä. Olympialaisten jatkaminen on parempi tapa parantaa maailmaa kuin lopettaa ne”, Vapaavuori sanoo HS:n haastattelussa.

Tokiossa Vapaavuori yritti tutustua niin moneen urheilulajiin kuin aikataulullisesti mahdollista. Varsinkin monet pienet lajit saivat olympialaisten aikana julkisuutta, jota ne eivät muuten saa.

”Jalkapallo ja golf pärjäävät ilman olympialaisiakin, mutta pienille lajeille olympialaiset ovat elinehto. Esimerkiksi ammunnan olympiafinaalit olivat todella kiinnostavia, ja niiden maailmanlaajuinen televisiointi oli rahassa mittaamatonta”, Vapaavuori sanoo.

Suomen olympiamenestystä – kaksi pronssia ja kuusi pistesijaa – Vapaavuori pitää tyydyttävänä, mutta aina voi vaatia parempaa.

”Huippu-urheilun syvin olemus on hakea rajoja. Koskaan ei pidä olla tyytyväinen. Suomalainen urheilu menestyy paremmin kuin pitkään aikaan, kun mukaan lasketaan muutkin kuin pelkät olympialajit”, hän sanoo.

”Silti on rehellistä myöntää, että olemme muita Pohjoismaita jäljessä, mutta niin olemme olleet pitkään. Tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen.”

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi oli Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin verrattuina pahasti alakynnessä. Islanti jäi ilman mitalia Tokiossa.

”Huippu-urheilun syvin olemus on hakea rajoja. Koskaan ei pidä olla tyytyväinen.”

Jan Vapaavuori löi avauslyönnin Minea Blomqvist-Kakon kanssa Isosaaren golfkentällä kesällä 2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää syksyllä yhteistyössä Olympiakomitean kanssa arvion suomalaisesta huippu-urheilusta ja sen tilasta. Arvion tuloksiin on tarkoitus palata Pekingin talviolympialaisten jälkeen ensi keväänä.

Arvioon liittyy osaltaan se, että Olympiakomitean alla toimivan huippu-urheiluyksikön johtopaikat tulevat osittain uuteen hakuun kesällä 2022.

”Pekingin jälkeen on luonteva hetki analysoida huolella, missä huippu-urheilu menee, ja käydä läpi, missä on onnistuttu, missä ei. Hyvä, että arvio on ministeriö­vetoinen, mutta toivon, että koko sportti­yhteisö voi olla siinä mukana”, Vapaavuori sanoo.

Samassa yhteydessä hän kaipaa keskustelua siitä, mitä huippu-urheilussa lopulta tavoitellaan. Onko esimerkiksi kesäolympialaisten mitalien määrä itseisarvo? Jos on, mihin se johtaa?

”Se niin haluttaisiin, se johtaisi helposti vielä tiukempaan lajivalikointiin. Pitäisi keskittyä entistä voimakkaammin vain muutamiin lajeihin, joissa halutaan menestyä. Meillä pitäisi olla sellainen liikuntakulttuuri, että minkä tahansa lajin harrastajalla ja lahjakkuudella on edellytykset päästä ammattivalmennukseen ja tukijärjestelmiin sekä haaveilla olympiaedustuksesta. Lajikirjo väistämättä kärsii, jos keskitytään vain menestyslajeihin.”

Niin sanottua avainlajiajattelua kokeiltiin Suomessa 2010-luvun taitteessa, kun yleisurheilu (heitot, kestävyyslajit ja hypyt), ammunta, paini ja judo nostettiin Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaisten päälajeiksi.

Suomi sai Lontoosta kolme mitalia: kaksi purjehduksesta ja yhden keihäänheitosta. Pistesijoilla kahdeksan parhaan joukkoon ylsi seitsemän urheilijaa. Sittemmin avainlaji­mallista on luovuttu.

”Ei pidä tehdä jakoa huippu-urheilun ja muun liikunnan välillä.”

Jan Vapaavuori piti puheen kuvataiteilija Sophia Ehrnroothin Unelmien kenttä -installaatiossa Helsingin Bolt-areenalla 24. elokuuta. Yleisölle ilmainen ja avoin teos koostuu 2 021 jalkapallosta, joiden joukossa voi kulkea, leikkiä, pallotella ja unelmoida.

Valmentajakonkari Kyösti Lampinen arvosteli äskettäin (HS 24.8.) Suomen olympiakomitean kisamenestystä Tokiossa. Hän ihmetteli, miksi Suomessa on niin negatiivinen asenne kilpailemiseen. Hänestä on myös huonoa, että koko liikuntakulttuuri on Olympiakomitean alla.

Lue lisää: Kovaa kritiikkiä mutta myös kehuja

Huippu-urheilusta vastannut Olympiakomitea ja muuta liikuntaa hallinnoinut Valta­kunnallinen liikunta- ja urheilu­organisaatio (Valo) yhdistyivät vuonna 2016. Valo oli syntynyt sitä ennen Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Nuoren Suomen ja Kunto­liikunta­liiton yhdistymisestä.

Vapaavuori pitäisi Olympiakomitean nykyrakenteen ennallaan. Hänen mukaansa koko liikuntakenttä saman sateenvarjon alla on myös vahvistuva trendi maailmalla.

”Ei pidä tehdä väkivaltaista jakoa huippu-urheilun ja muun liikunnan välillä, vaan ymmärtää, että niillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa. Sinänsä tilanne on paradoksaalinen: vaaditaan menestystä muttei haluta tukea huippu-urheilua pitkäjänteisesti. On hyvä huomata, että maat, joihin vertaamme, panostavat rahallisesti paljon enemmän urheiluun kuin me”, sanoo Vapaavuori, joka aikoo seurata viikonloppuna yleisurheilun Kalevan kisoja Tampereella.

Vapaavuoren mukaan Suomea vaivaa vakava mukaansa Suomessa on ”liikkumattomuuden pandemia”, jossa ihmisten kunto ja toimintakyky heikkenevät huolestuttavalla tavalla.

Toinen pandemia, koronakriisi on rajoittanut urheilutilojen käyttöä ja vähentänyt liikunnallista aktiivisuutta.

”Todella toivon, että korona on opettanut päättäjiä ymmärtämään liikunnan merkityksen. Liikuntapaikkojen sulkemisessa on terveysvaikutusten ohella kyse lasten kasvusta kehittymisestä, kavereista ja elämän virikkeistä, joiden kautta meille kasvaa kunnon kansalaisia. Liikunnan yhteys mielenterveyteen ja kansan hyvinvointiin on valtaisa.”

Urheilun rahoitus alkaa olla jo ikuisuus­kysymys. Urheilulla on jatkuva rahoituskriisi, jota Veikkauksen oma kriisi ei ainakaan helpota.

Tämän hallituksen vaalikaudella on menossa jo kolmas urheiluministerikin.

”Olennaista on, kuinka vahva yhteiskunnan tuki liikunnalla ja urheilulla on, ei se, miten se rahoitetaan. Valtion puolelta tarvitaan vahvaa sitoutumista urheilun rahoittamiseen. Tältä osin hallituksen linjaukset eivät ole rohkaisevia. Lisäksi tarvitaan koko urheilun ryhdistäytymistä oman varainhankinnan puolesta. Sen on pakko kasvaa. Meillä on siihen potentiaalia.”

Myös Olympiakomitean oma varainhankinta kaipaa ryhtiä: kymmenen miljoonan euron budjetista omaa varainhankintaa on vain noin kolmannes.

”Omalla kohdalla on tärkeää näyttää esimerkkiä. Olympiakomitean oma varainhankinta ei ole huipussaan. Tasoa pitää nostaa”, Vapaavuori myöntää.

Voimistelija Simone Biles oli Tokion olympialaisten seuratuimpia urheilijoita.

Mitä Tokion olympiakisat sitten opettivat? Mitä niistä voi oppia kokonaisuuden kannalta?

”Liikunta ja urheilu on maailman suurimpia kansanliikkeitä. Vaikka kaikki on lähtenyt urheilun riemusta ja ilosta, sen tehtävänä on myös rakentaa parempaa maailmaa, mutta sekin pitää oivaltaa oikein”, Vapaavuori sanoo ja ottaa esille Simone Bilesin tapauksen.

Yhdysvaltalainen huippuvoimistelija nosti mitaleita tärkeämmäksi oman mielenterveytensä. Aiemmin akrobaattisiin temppuihin pystynyt Biles romahti Tokiossa.

”Bilesin tapaus oli tosi pysäyttävä. Ei kuitenkaan ollut olympialaisten vika, että hän toi tunteitaan esille. Päinvastoin hänen avautumisensa olympialaisissa sai paljon laajemman huomion kuin muuten olisi mitenkään voinut saada. Tämä puolestaan antoi lohtua, tukea ja apua tuhansille tai jopa miljoonille nuorille naisille ympäri maailman”, Vapaavuori sanoo.

Tokion olympiakisat nostivat esille paljon muutakin kuin urheiluun liittyviä asioita: kestävän kehityksen, vastuullisuuden, ihmisoikeudet ja mielenterveyskysymykset.

”Olympialaiset loivat näillekin asioille globaalin näyttömän ja auttoivat sitä kautta meitä rakentamaan taas hieman parempaa maailmaa.”

Lue lisää: Urheilijan on voitava ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoo

Lue lisää: Tämä muistetaan!

Lue lisää: Simone Biles ja Naomi Osaka rusentuivat hurjien paineiden alla – miksi supertähdet joutuvat kantamaan huolta maailman ongelmista?

Lue lisää: Tällä viikolla murtui jotakin suurempaa kuin olympiatähti Simone Bilesin kantti

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat