Moni nuori valmentaja on nainen – ja moni heistä joutuu sietämään lasten vanhempien vähättelyä - Urheilu | HS.fi

Taitoluisteluvalmentaja Lempi Kokk veti harjoituksia Haminan jäähallissa syyskuun alussa.

Nuori ja pätevä

Monet alle 30-vuotiaista valmentajista ovat naisia. Useat heistä törmäävät työssään vähättelyyn ja kunnioituksen puutteeseen. Myös valmentaja­koulutukseen nuoren valmentajan voi olla vaikeaa saada riittävää taloudellista tukea.


15.9. 2:00 | Päivitetty 15.9. 9:01

Taitoluisteluvalmentaja Lempi Kokk viettää parhaimmillaan 25 tuntia viikossa Haminan jäähallin jäällä. Kokk on Haminan Taitoluistelijoiden päävalmentaja, vaikka ikää hänellä on vasta 21 vuotta.

Päävalmentaja saa palkkaa kokopäivätyöstä, ja tekemistä on paljon.

”Valmennan vähän kaikenikäisiä ja kaikentasoisia, ihan pienistä kolmevuotiaista aina aikuisten SM-tasoon asti. Suunnittelen valmennuksen, teen ryhmäjaot ja hoidan kaikkien valmentajien koordinoinnin”, Kokk kertoo.

Kokk on ollut Haminan Taitoluistelijoiden päävalmentaja viime vuoden kesästä saakka.

Neljätoistavuotiaana hän aloitti luistelukoululaisten ohjaamisen. Kuusitoistavuotiaana Kokk siirtyi kokonaan valmennuspuolelle, kun hän ymmärsi, että ei itse enää kehity huippuluistelijaksi.

Työmäärästä huolimatta nuoren päävalmentajan on joskus ollut hankalaa saada kunnioitusta työlleen ja osaamiselleen. Luistelijoiden vanhempien on ollut toisinaan hankala käsittää, että Kokk on nuoresta iästään huolimatta pätevä valmentaja.

”Opettelen sitä, että en ole valmennettavien kanssa liikaa kaveri.” – Maija Vehmanen

Nuoruudesta on valmentajana Kokkin mukaan etua siinä, että nuorilla on energiaa ja halua oppia.

Taitoluisteluvalmentajan pätevyyttä Kokk on hakenut lajiliiton koulutuksista.

”Suomessa kokeneemmat valmentajat ovat kiinnostuneita auttamaan nuorempia. Minullakin on tuttuja valmentajia, jotka auttavat, jos tulee ongelmia.”

Espoon Tapioiden yleisurheiluvalmentajan Maija Vehmasen mukaan nuorella valmentajalla voi olla ongelmia auktoriteetin pitämisessä.

”Vieläkin opettelen sitä, että en ole valmennettavien kanssa liikaa kaveri, vaikka ikäeroa ei ole paljon. Olen ammatiltani opettaja, ja kyllä koulussakin pitää osata olla auktoriteetti.”

Vehmanen on nyt 28-vuotias. Valmentajana hän on työskennellyt seitsemän vuotta. Oma urheilu-ura loppui loukkaantumiseen parikymppisenä.

Vehmasen valmennusryhmään kuuluu 17–19-vuotiaita hyppääjiä, pikajuoksijoita sekä kahden ratakierroksen juoksijoita.

Pieni ikäero valmennettavien kanssa on Maija Vehmasen mukaan myös nuoren valmentajan valtti.

”Osaan suhtautua nuorten ongelmiin ja maailmaan, kun olen itse kokenut saman vain vähän aikaa sitten.”

Suomen valmentajat -yhdistyksen valmentajakoulutuksen asiantuntijan Eero Simojoen mukaan on tärkeää, että nuori valmentaja saa seuran sisältä muilta valmentajilta tukea, jos hänen osaamistaan vähätellään.

Simojoki on mukana vetämässä Suomen valmentajat -yhdistyksen Nuorten valmentajien tiimiä. Tiimin tehtävänä on tukea nuoria sekä auttaa verkostoitumisessa.

Loppujen lopuksi hyvä valmentaminen lähtee hyvistä vuorovaikutustaidoista, ja ne eivät ole iästä tai kokemuksesta kiinni.

”Valmentajan on osattava olla urheilijan kanssa. Luottamus lähtee vuorovaikutuksesta”, Simojoki toteaa.

HIFK:n naisten jääkiekkojoukkueen Stadin Gimmojen päävalmentaja Saara Niemi ottaa joukkueen vanhempien pelaajien kokemuksen huomioon, keskustelee heidän kanssaan pelistä, ja sen vuoksi auktoriteettiongelmia ei ole.

Saara Niemi arvioi ihmissuhdetaitojensa kehittyneen valmennustyössä. Kuvassa Niemi vuonna 2019 Malmin jäähallilla, jossa HIFK:n naisten joukkue harjoitteli.

Niemi on nyt 35-vuotias, mutta hän aloitti valmentamisen jo 28-vuotiaana, kun oma peliura päättyi 25-vuotiaana polvivammoihin.

”Kyselen joukkueen vanhemmilta pelaajilta heidän näkemyksiään, otan heidät mukaan prosessiin, ja se sitouttaa heidät joukkueeseen.”

Niemi oli kaudella 2017–2018 kiinalaisen Kunlun Red Starin naisten joukkueen apuvalmentaja. Joukkueen kiinalaisten pelaajien suhtautuminen auktoriteettiin oli Niemen mukaan ehdoton.

”Kiinalaiset pelaajat kuuntelivat aina tarkasti ja tekivät kaiken, mikä pyydettiin. Menestyminen oli heille kaikki kaikessa.”

Niemi aloitti valmennuksen Jääkiekkoliiton taitovalmentajana. Aloittelevan valmentajan olisi hänen mielestään hyvä aloittaa nuorten kanssa ja nähdä, kuinka urheilijan kehitys etenee. Samalla olisi osattava ottaa neuvoja kokeneemmilta.

”Moni tekee nuorena samat virheet. Minulla ihmissuhdetaidot ovat kehittyneet eniten.”

Niemen kanssa jääkiekkovalmentajan ammattitutkintoa oli suorittamassa paljon muitakin nuoria valmentajia. Hän sanoo, että HIFK:ssa halutaan panostaa nuoriin.

Kaikille nuorille valmentajille koulutuksen saaminen ei ole aina helppoa. Valmentajakoulutukset maksavat, ja nuorelle valmentajalle kustannukset voivat aiheuttaa ongelmia.

Eero Simojoen mukaan seurat maksavat usein valmentajien kurssimaksut, mutta koska resurssit ovat rajalliset, niin kokeneemmat koulutetaan usein ensin.

”Valmentajan ammattitutkinnon kustannukset vaihtelevat tuhannesta neljääntuhanteen euroon. Nuorilla ei ole mahdollisuuksia sellaista maksaa.”

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun viime vuonna julkaiseman valmentajakyselyn mukaan 94 prosenttia alle 30-vuotiaista valmentajista tekee työnsä urheiluseuroissa.

”Vikeltäjän pitää luottaa minuun ja hevoseen.” – Lilli Merinen

Lilli Merinen, 28, on valinnut toisin. Hän on toiminimiyrittäjä. Ratsastusurheilu ja valmentaminen ovat olleet hänelle päätyö viimeksi kuluneet kuusi vuotta.

”Kun on oma toiminimi, niin ei ole sellaista vertailua muihin kuin toisissa lajeissa. Saan toteuttaa omaa visiota.”

Merinen on vikellysvalmentaja. Vikellys on laji, jossa vikeltäjä tekee akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä. Arvostelutuomarit ratkaisevat kilpailijoiden paremmuuden.

Merinen on saanut jo nuorena arvostusta lajiväeltä. Keväällä hänet valittiin Suomen Ratsastajainliiton vuoden 2020 valmentajaksi.

Merinen asuu Pälkäneellä, hevoset ovat vuokratallissa. Valmennettavia on nyt kolmisenkymmentä, joista kaukaisin asuu Oulussa. Pälkäneen lisäksi Merinen valmentaa säännöllisesti myös Lahdessa sekä pitää etävalmennuksia.

”Tämä on pieni laji. Kaikki treenaavat samoissa harjoituksissa, lapset, juniorit, aloittelijat ja muut. Jokainen kuitenkin saa yksilöllistä valmennusta.”

Nuoren valmentajan on Merisen mielestä helpompi samastua nuoriin valmennettaviin ja löytää yhteys heidän kanssaan.

”Vikellyksessä vikeltäjä, hevonen ja juoksuttaja muodostavat tiimin. Vikellyksessä juoksutan hevosia. Vikeltäjän pitää luottaa minuun ja hevoseen.”

Kihun kyselyn mukaan nuorten valmentajien yleisin laji on joukkuevoimistelu.

Kyselyyn osallistui 2 765 valmentajaa, ja vastanneista alle 30-vuotiaita oli 26 prosenttia eli 692.

Kyselyyn vastanneista naisvalmentajista suurin osa, noin 58 prosenttia, kuului alle kolmekymppisten ryhmään.

Miesvalmentajista alle kolmekymppisiä oli vain 11 prosenttia.

Nuorten naisvalmentajien suurta lukumäärää selittää luultavasti se, että kyselyyn osallistuneiden alle 30-vuotiaiden valmentajien selvästi yleisin laji oli naisvaltainen joukkuevoimistelu ja toiseksi yleisin niinikään naisvaltainen cheerleading.

Listan kolmonen oli jalkapallo.

Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista valmentajista 89 prosentilla oli omaa kilpaurheilutaustaa.

Eero Simojoen mukaan oman huippu-urheilu-uran puute ei kuitenkaan ole este, jos haluaa tulla hyväksi valmentajaksi. Hyötyä urheilijataustasta kuitenkin on.

Vuorovaikutustaitojen lisäksi oleellista valmentamisessa ovat lajin ymmärtäminen ja lajianalyysi.

”Viime kädessä urheilulajit ovat fysiikkaa ja biomekaniikkaa”, Simojoki toteaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat