IIHF:n kiistelty johtaja René Fasel saa vihdoin seuraajan – ehdolla ovat Rauman Lukon entinen maalivahti ja kova nimi Valko-Venäjältä - Urheilu | HS.fi

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajan René Faselin toiminta on herättänyt kritiikkiä, mutta hänen aikanaan laji on myös ottanut isoja edistysaskeleita.

Uusi aika alkaa jääkiekossa

Sveitsiläinen René Fasel valittiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajaksi vuonna 1994, eikä sen jälkeen ole kertaakaan äänestetty IIHF:n johtopaikasta.


21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 10:21

Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa, IIHF:ssä, tapahtuu isoin muutos sen jälkeen, kun luistimet keksittiin.

IIHF:n puheenjohtaja, sveitsiläinen René Fasel ja varapuheenjohtaja Kalervo Kummola siirtyvät syrjään Pietarin kongressissa ensi lauantaina.

Kaksi pitkää, merkittävää ja osin ristiriitaistakin kiekkojohtajan uraa päättyy. Kummola kohosi maailmalla ja eritoten Suomessa erittäin merkittäväksi jääkiekkovaikuttajaksi.

Kummolan päätökset ja ratkaisut ovat olleet usein suoraviivaisia, nopeita ja tehokkaita. Jyräämisestäkin on puhuttu.

Toiset ovat ihastelleet Kummolan mutkatonta johtamistyyliä. Arvostelijoitakin on riittänyt.

”En jää oikeastaan kaipaamaan mitään. Aikansa kutakin”, Kummola, 75, sanoi ennen Pietarin kokousta.

”Yli 40 vuotta siellä tuli pyörittyä komiteoissa ja hallituksessa ja sitä ennen delegaatioissa.”

Kummola valittiin IIHF:n hallitukseen vuonna 1998, ja varapuheenjohtaja hänestä tuli viisi vuotta myöhemmin.

Perinteen mukaan hänet kutsutaan kunniajäseneksi, näin hän ainakin arveli viitaten aikaisempaan käytäntöön yli kymmenen vuotta järjestössä toimineista.

Fasel on pelannut vielä leveämmässä kaukalossa kuin Kummola ja onnistunut hermostuttamaan laajan joukon kiekkoihmisiä ympäri maailmaa.

Läheiset välit Vladimir Putinin kanssa tai Aljaksandr Lukašenkan halailut eivät kipua Faselin urheilusaavutusten mitalisarjaan.

Varsinkin pohjoismaissa Faselin tempaukset pulpahtivat vähän väliä median isoimpiin otsikoihin. Osalle maista – myös lännessä – oli lähinnä yhdentekevää, millaisia suhteita Fasel rakenteli itään ja Valko-Venäjälle.

Jääkiekko ei ollut niissä maissa ykköspuheenaihe.

Suomessa on toisin. Kiekko puhuttaa ja kiekosta kirjoitetaan, ja silloin samoihin lauseisiin Valko-Venäjä sopii erittäin heikosti.

Nykyiset kiekkojohtajat saivat paljon aikaan.

Kalervo Kummola (kesk.) ja René Fasel jakoivat Suomelle kultamitaleja Bratislavassa MM-turnauksessa vuonna 2019. Vasemmalla mitalinsa saanut Henri Jokiharju.

Sveitsiläinen entinen erotuomari ja hammaslääkäri Fasel, 71, valittiin IIHF:n puheenjohtajaksi vuonna 1994 niukimmalla mahdollisella tavalla.

Äänestys ratkesi vasta neljännellä kierroksella, kun Suomen Kai Hietarinta jäi kakkoseksi äänin 46–32.

Vuotta myöhemmin Fasel sai uuden asemansa jatkoksi paikan Kansainvälisen olympiakomitean hallituksessa.

Nykyiset kiekkojohtajat saivat myös paljon aikaan. Faselin aikakaudella IIHF, Kansainvälinen olympiakomitea ja Pohjois-Amerikan NHL veivät ammattilaiset ensimmäistä kertaa olympialaisiin, kun kaikki parhaat olivat mukana Naganossa vuonna 1998.

Myös naisten kiekko tuli mukaan olympialaisiin juuri Naganossa.

On vaikea puntaroida, miten paljon Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja voi vaikuttaa siihen, lähteekö NHL olympialaisiin vai ei. Kriitikot sanovat, ettei hän vaikuta juurikaan.

Joka tapauksessa päätöksiä on tehty samoissa saleissa, joissa IIHF:n johto on ollut paikalla.

Kun Fasel väistyy sivuun, muuttuu myös nykyinen johtamismalli. Fasel sai kiinteää kuukausipalkkaa, joka oli yli 30 000 Sveitsin frangia (noin 27 500 euroa) kuukaudessa ja noin 380 000 frangia vuodessa.

Tuleva puheenjohtaja työskentelee niin sanotulla kulukorvausmallilla, jossa vuosikorvaus nousee noin 185 000 frangiin. Enää puheenjohtajan ei tarvitse työskennellä liiton päämajassa Sveitsissä tai hankkia asuntoa sieltä.

Jokapäiväisen työn painopiste keskittyy uuden pääsihteerin harteille. Saksalainen Horst Lichtner sai potkut kesällä eikä palaa enää liiton toimistoon, ja uusi pääsihteeri on haussa puheenjohtajan tapaan.

Lisäksi puheenjohtajan oikeaksi kädeksi valitaan niin sanottu senior vice president eli vapaasti käännettynä vanhempi varapuheenjohtaja.

Faselin vapaaksi jättämää paikkaa tavoittelee viisi ehdokasta, jotka kaikki kuuluvat nykyiseen hallitukseen.

Pietarissa on luvassa mielenkiintoinen vaali, koska IIHF:n puheenjohtajasta ei ole äänestetty kertaakaan sitten vuoden 1994 ja Faselin valinnan. Hänet huudettiin jatkamaan isossa kuorossa, kun Kummola luopui sveitsiläisen haastamisesta vuonna 2008.

Kummola olisi jopa saattanut voittaa vaalin, mutta omien sanojensa mukaan hän tuli toisiin ajatuksiin.

Kansainvälisten tehtävien ohessa Kalervo Kummola on ehtinyt edistää Tampereen uuden areenan rakentamista.

Saksalainen Franz Reindl johti ehdokkaiden kisaa, kun Pietarin kokous läheni. Reindl täyttää 67 vuotta marraskuussa ja kuuluisi Faselin linjan jatkajiin.

Reindl joutui kotimaassaan Saksassa ryöpytykseen kesäkuun alussa, kun laatulehti Der Spiegel kaivoi esille Reindlin saamia etuja Saksan jääkiekkoliiton puheenjohtajana: 9 000 euroa kuukaudessa palkkaa ja autoetu päälle.

Kuinka paljon IIHF haluaa, että tulevalla puheenjohtajalla on luurankoja kaapissaan, kuuluu kysymys.

Reindl on entinen huippukiekkoilija Saksassa ja maajoukkueessa, eli hän olisi jääkiekon läpitunkema vaikuttaja.

Ranskalainen Luc Tardif, 68, on hakijoista iäkkäin mutta myös yksi kokeneimmista. Kanadanranskalainen Tardif on tehnyt erinomaista työtä Ranskan jääkiekkoliitossa ja nostanut lajin asemaa isoin loikkauksin.

Tardif vaalii IIHF:n hallituksessa liiton kassaa ja on saanut siitä kiitosta. Hänen tähtensä on nousussa kokouksen lähestyessä.

Tardif oli johtamassa isoa muutosta Ranskassa, kun jääkiekkoliitto saatiin muutetuksi itsenäiseksi ja irti taitoluisteluliitosta. Sitä ennen yhteistä jääurheiluliittoa ei kiinnostanut mikään muu kuin taitoluistelu.

Tanskalainen Henrik Bach Nielsen, 55, on räväkkä, mielipiteitä riittää paljon ja joskus jopa liikaa. Hänen kannatuksensa jakaantuu liiton sisällä jopa liian voimakkaiden näkemysten takia.

Bach Nielsen vetää Tanskan kiekkoliittoa, ja sitä ennen hän johti seuratasolla AaB Aalborgia.

Tšekkiläisellä Petr Břízalla, 56, on tarkin kosketus huippujääkiekkoon. Entinen kansainvälisen tason maalivahti ja Tšekin maajoukkuetorjuja pelasi olympialaisia ja MM-kisoja myöten.

Ja torjuipa Bříza kaksi kautta Rauman Lukossakin 1990-luvun alussa.

Bříza tunnetaan ja häntä arvostetaan, mutta kiekkojohtamisen huipulla lentelee kysymyksiä, mahtaako Bříza olla vielä valmis puheenjohtajaksi. IIHF:n hallituksessa hän on istunut vain yhden kauden vuodesta 2016 lähtien.

”Täytyy perustaa kokonaan uusi liitto”.

Valko-Venäjän Sergei Gontšarov on ehdokasjoukon nuorin pian 38 vuotta täyttävänä. Gontšarov on syntynyt Itä-Saksan puolella, työskennellyt Venäjän kiekossa ja edustaa Valko-Venäjää.

Gontšarovin nimi näkyy paljon turnauksien yhteydessä. Hän on järjestänyt ja ollut vetämässä kisoja ja on sitä kautta vahvasti lajissa sisällä.

Kiekkopiireissä lähtikin lentoon heitto: ”Jos Gontšarov valitaan, täytyy perustaa kokonaan uusi liitto”.

Anekdootissa on yli puolet totta. Pelkästään Valko-Venäjä on niin tulikuuma yhteiskunta, ettei IIHF:n puheenjohtaja voi tulla sieltä, ei ainakaan pohjoismaalaisilla äänillä.

Heikki Hietanen on Suomen jääkiekkoliiton ehdokas IIHF:n hallitukseen.

Kummola väistyy kansainvälisestä jääkiekosta, mutta Suomi ei välttämättä jää ilman hallituspaikkaa.

Tampereen MM-turnauksen 2022 pääsihteeri Heikki Hietanen on painanut kulisseissa pitkää päivää tehdäkseen itseään entistä tutummaksi ja kivutakseen IIHF:n hallitukseen.

”Onhan se aikamoinen skaba [kilpailu]”, Hietanen sanoi valinnan kynnyksellä. ”On kontaktoitu etukäteen, ja olen sen eteen töitä tehnyt.”

Hietanen saa kilpailijoikseen hallituspaikasta muun muassa entiset tähtipelaajat Venäjän Pavel Buren ja Slovakian Miroslav Šatanin.

Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ja toimitusjohtaja Matti Nurminen kuljettavat salkussaan Suomen äänestysoikeutta.

Nummela sanoi, että puheenjohtajaehdokkaat ovat aktiivisesti kertoneet itsestään etäyhteyden kautta. Päätökset saavat odottaa kokouksen alkuun.

”Kaikki maat pitävät korttinsa tosi tarkasti piilossa ja puhuvat ympäripyöreitä”, Nummela sanoi. ”Käytännössä mikään maa ei ole julkisesti kertonut omaa ehdokastaan.”

”Kyllä meidän ykköspointti on, että tarvitaan vahvempi ohjelma, miten kiekkoa kasvatetaan globaalisti”, Nummela sanoi ja viittasi 6–8 vahvaan maahan, joilla menee hyvin. ”Emme ole tyytyväisiä, miten laji menee eteenpäin.”

Toisena merkittävänä asiana Nummela mainitsi sen, että Kansainvälisellä jääkiekkoliitolla on tarve uudistua sekä organisaatiolla kehittyä ja parantua.

”Ollaan myös nostettu esille, että IIHF:n pitää jatkaa ponnisteluja naisten ja tyttöjen kiekon kehittymiseksi. IIHF:n pitää vastata entistä enemmän vastuullisuustekijöihin.”

Puheenjohtajavaalissa peli on selkeä. Valituksi tulee, jos saa yli puolet äänistä. Se tarkoittaa todennäköisesti useampaa kierrosta, kunnes René Faselin seuraaja on selvillä.

Se on varmaa, että Pietarissa päättyy kaksi merkittävää aikakautta.

Lue lisää: Millainen ihminen on kansainvälisen jääkiekon kiistelty pomo René Fasel?

Lue lisää:

Rautakanslerin leppoisampi puoli

Lue lisää: Kiusalliset kuvat Minskistä pöyristyttävät – Aljaksandr Lukašenka näytti, miten hän käyttää urheilua härskisti oman kilpensä kiillottamiseen

IIHF:n puheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Petr Bříza edusti maajoukkueessa Tšekkoslovakiaa ja Tšekkiä. Kuva on vuoden 1994 MM-kisoista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat