Lääkäri suositteli lonkkaleikkausta aitajuoksija Oskari Mörölle, 28, jo vuosia sitten, mutta leikkaus tehtiin vasta, kun oli pakko - Urheilu | HS.fi

Oskari Mörö käväisi Leppävaaran urheilukentällä Espoossa. Juoksutreeneihin hän ei kuitenkaan pääse vielä pitkään aikaan.

Lonkka kuntoon ja ura nousuun

Sitkeät jalkavaivat ovat jarruttaneet Suomen parhaan 400 metrin miesaita­juoksijan kehitystä. Tokion olympiakisoihin Oskari Mörö yritti täysillä, mutta jalat eivät kestäneet.


26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 6:53

Oskari Mörö on juossut viimeisen kahden vuoden aikana vain seitsemän 400 metrin aitakisaa. Se on vähän, kun uran tähän asti parhaan vuotena 2016 hän kilpaili matkalla kaksitoista kertaa.

Kesällä Möröllä oli palava into päästä Tokion olympiakisoihin, mutta yritys kilpistyi jalkavaivaan. Mörön pohkeeseen tuli repeämä olympialaisten viimeisessä ranking­kisassa Vaasassa kesäkuun lopulla.

”Olympiapaikan eteen käännettiin kaikki kivet”, Mörö sanoo.

Möröllä oli tarkoitus kilpailla elokuussa vielä Kalevan kisoissa Tampereella, mutta pohje ei ollut ehtinyt parantua tarpeeksi. Lisävaivana oli niin sanottu hyppääjän polvi, joka on tyypillinen polven rasitusvamma nopeita kiihdytyksiä ja iskuja vaativissa urheilulajeissa.

Vaikka vammakierre on ollut syvä, aitajuoksija­lahjakkuus ei ole luovuttanut tai antanut periksi. Tavoitteena on vielä parantaa Rion olympiakisoissa 2016 juostua Suomen ennätystä, 49,05 sekuntin aikaa.

”2016 oli paras vuosi tekniikkamuutoksilla ja kuntoutuksella”, Mörö sanoo.

Ennen Rioa Mörö aitoi sensaatiomaisesti neljänneksi Euroopan mestaruus­kisoissa Amsterdamissa. Jo silloin uran uhkana olivat edellisvuonna 2015 alkaneet lonkkavaivat.

”Ortopedi suositteli jo silloin lonkan operoimista, mutten ollut silloin siihen valmis. Lonkkaa koetettiin kuntouttaa muilla keinoilla. Ortopedi tosin sanoi, että leikkaus on jossain vaiheessa edessä”, Mörö sanoo.

”Leikkaus oli ainoa vaihtoehto.”

Oskari Mörö juoksi Suomen ennätyksen Rion olympiakisoissa vuonna 2016.

Lonkan takia Mörön piti aloittaa jokainen treeni kovalla jumpalla, jotta jalka aktivoitui juoksuun.

Samalla aitomisen ponnistava pääjalka vaihtui vasemmasta jalasta oikeaan. Tekniikkamuutos tehtiin ennen Porissa 2015 pidettyjä Kalevan kisoja, joissa Mörö voitti Suomen mestaruuden. Kaikkiaan hänellä on viisi SM-kultaa: vuosilta 2012 ja 2014–2019.

”Lähtötelineet piti asettaa Porissa kesken kauden toisin päin. Muutos ei ole koskaan helppo, vaikka 400 metrin aitajuoksijoiden pitää ylittää aidat molemmilla jaloilla.”

Lonkkaleikkaus sai odottaa näihin päiviin asti. Kuntoutuksesta ei olisi enää ollut apua.

”Leikkaus oli ainoa vaihtoehto. Ilman sitä olisin voinut juosta kansallista vauhtia, mutta se ei kiinnosta. Minulla on kova halu ja motivaatio yrittää takaisin Euroopan huipulle”, Mörö sanoo.

Tuoreessa ortopedi Matti Seppäsen tekemässä operaatiossa lonkasta löytyi lisäluun palanen, joka oli aiheuttanut hankaumaa. Lonkasta poistettiin myös kalkkeumia, ja rustoreunuksen eli labrumin vaurio korjattiin.

Levon myötä pohje on hyvässä kunnossa. Hyppääjän polvenkin Mörö uskoo parantuvan täyteen kuntoon samaan aikaan, kun hän toipuu lonkka­operaatiosta.

”Kysyin ortopedilta myös polven avaamisesta, mutta siihen ei kuulemma ollut tarvetta. Toivottavasti vaivat ovat nyt takanapäin, ja ura lähtee uuteen lentoon. Niin ainakin uskon. All or nothing – kaikki tai ei mitään.”

Mörö vertaa oloaan valokuvaajaan, joka olisi ottanut kuvia rikkinäisellä kameralla.

”Nyt kamera on korjattu ja pääsee taas nauttimaan juoksemisen riemusta. Kroppaa ei ole vielä rääkätty tarpeeksi. Ennätys pitäisi olla 48-alkuinen ennen kuin nuoriso tulee ohi”, 28-vuotias Mörö sanoo.

”Pariisin olympiakisoja kohti 2024 mennään sitten lujaa.”

Oskari Mörö tähtää jo ensi kesän EM-kisoihin. Pariisin olympiakisat siintävät jo kolmen vuoden päästä.

Yleisurheilijoilla on ensi kesänä kahdet arvokisat, MM-kisat heinäkuussa Eugenessa Yhdysvalloissa ja EM-kisat elokuussa Münchenissä.

Juoksu- ja aitatreenit Mörö saa aloittaa vasta ensi vuoden alussa. Myös kilpailukauden aloitus siirtynee myöhempään ajankohtaan kuin aiemmin. Oheisharjoittelun, kuten jumpan ja uinnin, Mörö sai aloittaa pian leikkauksen jälkeen.

”Uskon, että voin juosta kovia aikoja elokuun alussa.”

EM-kisaraja on 49,50 sekuntia. Edellisen kerran Mörö alitti sen kesällä 2019 ajallaan 49,47. Sinä vuonna hän juoksi 13 aitakisaa ja alitti neljä kertaa 50 sekunnin rajan.

Ensi kaudella Mörön pitäisi juosta viisi hyvää aitakisaa, jotta hänen ranking­sijoituksensa riittäisi EM-paikkaan. Tai sitten alittaa suoraan EM-raja 49,50. MM-kisaraja on 48,90 sekuntia.

”En ole heittänyt kirvestä kaivoon. Kisarajat ovat tosin koko ajan koventuneet. MM-unelmillekaan ei ole vielä sanottu näkemiin. En luovuta ennen kuin peli on selvä. Kuntoutus ja kuntoon pääseminen voi olla ennustetta nopeampikin. Pariisin olympiakisoja kohti 2024 mennään sitten lujaa.”

Kesän olympiakisoista Tokiosta Mörön mieleen jäi tietysti 400 metrin aitafinaali, jossa norjalainen Karsten Warholm juoksi hurjan maailman­ennätyksen 45,94. Juoksun yhdysvaltalainen hopeamitalisti Raj Benjamin alitti myös vanhan ME:n ajallaan 46,17.

”Warholmin juoksu näytti aika virheettömältä, käsittämätön kisa muutenkin. En olisi millään uskonut, että Warholm juoksee 45-alkuisen ajan.”

Ihmeaikaa saattoivat osaltaan avittaa uudet Puman hiilikuitu­pohjaiset juoksupiikkarit sekä nopea rata.

”Paha sanoa, miten kengät ja rata vaikuttivat, mutta eron huomasi selvästi. Henkilö­kohtaisesti en pidä siitä, että kengissä on eroja. Toivon, että suorituskyky ratkaisee. Kengillä ei tehdä 45-sekunnin aitajuoksijoita”, sanoo Mörö, jolla on on Niken uusimmat piikkarit.

”Kengät odottavat kaapin pohjalla. En ole itse asiaa niin tutkinut, mutta 400 metrillä kengistä voi olla apua, kun jalat alkavat väsyä. Juoksu ikään kuin rullaa paremmin eteenpäin kengän uuden materiaalin vaikutuksesta. Mitään tutkimustulosta ei tosin itseltä löydy, mutta tämä on empiirinen kokemus.”

”Urheilijalle, tuleville esikuville ja huippu-urheilijan aluille on vaikeaa, jos liikunnasta aletaan leikata.”

”Toivon, että parhaat vuoteni urheilijana ovat vielä edessä”, Oskari Mörö sanoo Leppävaaran stadionin katsomossa Espoossa.

TOISSA viikolla Mörö otti HS:ssa kantaa urheilun ja liikunnan rahoitukseen, jota hallitus oli leikkaamassa noin 12 miljoonalla eurolla.

”Fakta on se, että aikamoinen tikittävä aikapommi siellä odottaa kansan­terveyden näkökulmasta, jos tuolle linjalle lähdetään”, Mörö kommentoi mahdollisia leikkauksia.

Lue lisää: Oskari Möröltä tiukka näkemys liikunta-alan leikkauksista: ”Tikittävä aikapommi siellä odottaa”

Hallituksen päätös leikkausten perumisesta olikin Mörölle mieleen.

”Urheilijalle, tuleville esikuville ja huippu-urheilijan aluille on vaikeaa, jos liikunnasta aletaan leikata. Penkkiurheilijatkin kaipaavat urheilun tuomia tunteita sohvan ja vatsan pohjalle. Omat tukieuroni eivät vaikuttaneet siihen, että otin asiaan kantaa”, Mörö sanoo.

Mörö kiitteleekin omia tukijoitaan, jotka ovat vaikeuksista huolimatta pysyneet urheilijan rinnalla vuodesta 2016 alkaen.

”Vaikka ura on ollut vammojen kanssa painimista, on iso motivaation lähde, että muutkin uskovat minuun kuin vain minä itse. Siitä olen kiitollinen.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat