Kiekkofanit pelastivat liigaseurat taloudelliselta katastrofilta – he jättivät perimättä takaisin yli 10 miljoonaa euroa - Urheilu | HS.fi

Kiekkofanit pelastivat liigaseurat taloudelliselta katastrofilta – he jättivät perimättä takaisin yli 10 miljoonaa euroa

Liigaseurojen kausikorttilaiset ja muut kannattajat sekä uskollisimmat kumppanit jättivät koronakaudella miljoonapotin seurojen käyttöön.

HIFK:n fanit ovat täyttäneet katsomoita myös tällä kaudella. Viime kauden päätteeksi he olivat lojaaleja seuralleen.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 15:30

Kiekkofaneista puhutaan usein ylimääräisenä pelaajana, ja heitä kehutaan kannustuksesta ja tunnelman luomisesta.

Tämä kaikki voi parhaimmillaan olla totta, mutta fanit tekivät viime kaudella paljon suuremman palveluksen jääkiekon liigaseuroille kuin koskaan paikalla ollessaan.

Koronaepidemian täysin runtelema viime kausi alkoi vasta lokakuussa 2020. Joulukuun alussa lyötiin lappu luukulle: pääsy katsojilta kielletty.

Seurat ehtivät pelata noin kymmenen kotiottelua, jonka jälkeen kausi vedettiin loppuun ilman yleisöä. Kausikorttilaisilta jäi käymättä noin 20 ottelua.

Kausikorttilaiset eli uskollisimmat fanit ojensivat kätensä omille seuroilleen, kun he eivät juurikaan vaatineet rahoja takaisin, vaikka oikeus siihen olisi ollut.

Suurimmissa seuroissa fanien lojaalisuus jätti tyhjentyneeseen kassaan miljoonia, liigatasolla summa nousee yli kymmeneen miljoonaan euroon. Kun mukaan otetaan myös yhteistyökumppanit, nousee summa jopa lähelle 20:tä miljoonaa, arvioivat liigajohtajat.

”Jos 80 prosenttia olisi pitänyt palauttaa, moniko seura olisi siihen pystynyt? Fanit ovat ymmärtäneet, että Liiga olisi muuttunut harrastajasarjaksi”, Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo.

Kärpät kerää liigaseuroista suurimman potin yhteistyökumppaneiltaan, mutta ymmärtäväisten fanien osuus kasvoi satoihintuhansiin euroihin.

Liiga teki noin 50 miljoonaa pienemmän liikevaihdon kuin normikaudella, ja tappiota kertyi osapuilleen yhdeksän miljoonaa. Tappioita loivensivat valtion avustukset, mutta suurin kiitos kuuluu lajin kannattajille.

”Se tuki, mikä saatiin yhteistyökumppaneilta ja kausikorttilaisilta oli noin 2,3–2,4 miljoonaa euroa”, HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen sanoo.

”Fanit pelastivat omien paikkakuntiensa seurat.”

HIFK:n fanikatsomossa riittää perinteisesti tunnelmaa.

HIFK:lla on yli 3 000 kausikorttia myytynä, ja kortin hinta vaihtelee tuhannen eron molemmin puolin. Pelkällä yksinkertaisella laskutoimituksella kausikorttimyynti nousee lähelle kolmea miljoonaa.

Seuran fanit olivat joukkueensa takana pahimman koronakauden aikana ja ovat palanneet aktiivisimmin katsomoihin.

HIFK on yksi Liigan jättiläisistä, mutta kyllä sielläkin kirstun pohja alkoi paistaa viime kaudella.

”Jos niitä rahoja olisi ruvettu keväällä perimään takaisin, niin ne rahat oli jo käytetty”, Valtanen sanoo.

Jokainen seura teki erilaisia tempauksia kannattajilleen. He saivat Liigan televisioinnista vastaavan C Moren katseluoikeudet otteluihin, kun paikalle ei päässyt, mutta silti heillä olisi ollut mahdollisuus vaatia rahoja takaisin.

”Fanit pelastivat omien paikkakuntiensa seurat, samoin yhteistyökumppanit.”

”Henki oli enemmänkin sellainen, että hyvä, kun säilyitte hengissä.”

Jyväskylän hallissa oli melko täyttä kauden alussa, kun JYP kohtasi HIFK:n.

JYPin toimitusjohtaja Risto Korpela laskeskelee, että palautuksia lähti hyvin vähän. Varsinkaan rahaa ei tarvinnut palauttaa oikeastaan ollenkaan. Tilalle saattoi lähteä jotain korvaavia tuotteita.

”Henki oli enemmänkin sellainen, että hyvä, kun säilyitte hengissä”, Korpela sanoo.

Tappara kuuluu myös Liigan suuriin niin taloudellisesti kuin menestyksellisesti.

Seurassa tehtiin kausikorttilaisille kysely siitä, ketkä haluavat rahaa palautuksina tai tukea seuraa. Noin 40 prosenttia ei halunnut minkäänlaista hyvitystä. Osa sai lahjakortteja tai vastaavia fanikauppaan.

Tappara ehti pelata syksyllä 2020 vain yhdeksän kotiottelua, joihin sai ottaa yleisöä.

”Hyvitysmäärät olivat kohtuullisen pienet. Mikäli olisimme joutuneet hyvittämään tämän 70 prosenttia täysimääräisesti kausi- ja klubikorteista, olisi hyvitys ollut noin miljoona euroa”, toimitusjohtaja Mika Aro sanoo.

Lopulta hyvityksiä lähti vain noin 15 prosenttia, ja seura sai tukea faneiltaan yli 800 000 eurolla.

”Merkittävä summa.”

Ilveksessä kausikorttimyynti tuottaa vähän vähemmän kuin Tapparassa, ja toimitusjohtaja Risto Jalon mukaan liikutaan puolen miljoonan ja miljoonan välillä. Seuran onneksi tästä ei kovin suurta osuutta jouduttu palauttamaan.

”Kymmeniätuhansia se oli”, Jalo sanoo palautuksista. ”Mutta olemme tyytyväisiä siihen, miten kausikorttilaiset olivat talkoissa mukana.”

Sen verran koronakausi vaikutti Ilvekseen, että tällä kaudella kausikorttimyynti on vähän laskenut verrattuna aikaan ennen epidemiaa. Silti yli 2 000 kannattajaa on hankkinut kortin tällekin kaudelle.

Uutena ryhmänä ovat tulleet ne, jotka odottavat uudelle areenalle pääsyä.

”Ja sitten on niitä, jotka haluavat hyvästellä Hakametsän.”

”Se kertoo, miten paljon ihmiset halusivat seuraa tukea.”

Ilveksen kannattajilla on katsomossa osasto, joka kunnioittaa nimessään Raimo Helmistä numerolla 41.

Fanien tarjoama kädenojennus seuroille nousi yli kymmeneen miljoonaan, mutta rahaa täytyi kaivaa silti lisää jostain.

Kouvolan KooKoossa keksittiin hauska tempaus ja myytiin ottelulippuja kevään ensimmäiseen pudotuspeliin, vaikka ostaja tiesi, ettei halliin pääse.

Tempauksella meni kaupaksi vähän vajaat kolmetuhatta noin 20 euron arvoista ottelulippua, joilla saa lunastaa lounaan seuran ravintolasta lokakuun loppuun mennessä.

KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa ei kerro ihan tarkkaa summaa, joka kausikorteista jäi seuralle, mutta ”puhutaan kuusinumeroisesta luvusta”.

”Se kertoo, miten paljon ihmiset halusivat seuraa tukea.”

”Kyllä syvällä käytiin.”

Kouvolan KooKoon fanit ostivat lippuja viime kauden pudotuspeliotteluun, vaikkei sinne edes päässyt yleisöä.

Porin Isomäki-areena tunnetaan varsinkin perjantai- ja lauantai-illan tunnelmastaan, kun fanit pääsevät vauhtiin. Tällä kaudella on ollut vähän hiljaisempaa, mutta talkoissa olivat porilaisetkin fanit, kun seura joutui pulaan.

Porin Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen sanoo kausikorttien tuottavan puolesta miljoonasta 600 000 euroon.

”Palautukset olivat alle prosentin luokkaa.”

”Jos olisi jouduttu palauttamaan täysimääräisesti, olisi tullut katastrofeja”, Lehtinen uskoo peilaten koko Liigaa.

”Jäljet olisivat olleet kylmät.”

Sportin puheenjohtaja Heikki Hiltunen vetää sekä seuraa että Liigaa. Hän katsoi aitiopaikalta, miten seurat vaikeroivat.

Hiltunen näki fanien uhraukset mutta huomasi myös seurojen kekseliäisyyden hankkia lisätuloja.

”Oli virtuaalilippuja, kannatustempauksia ja muuta. Seurat olivat luovia”, Hiltunen sanoo.

Fanit pelastivat seurat, mutta ilman heitä olisi tämä kausi voinut näyttää toisenlaiselta.

”Kyllä syvällä käytiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat