Talonkokoinen näyttökuutio, ottelunäkymä hotellihuoneesta ja yli 13 000 katsojapaikkaa – HS kiersi Nokia-areenalla ja selvitti, mikä kiekkoilussa muuttuu - Urheilu | HS.fi

Tampereen uusi kiekkopyhättö

Ilves ja Tappara siirtyvät 3. ja 4. joulukuuta pelattavissa paikallispeleissä areenaoloihin. HS kiersi Nokia-areenassa seurojen ja areenayhtiön toimitusjohtajien kanssa ja selvitti, mikä kaikki kiekkoilussa muuttuu.


3.12.2021 2:00 | Päivitetty 3.12.2021 18:42

Tampere

”Pakkahuone mahtuu tähän meidän aulaan.”

Vertaus 1 200 katsojaa vetävään keikka­paikkaan on Tampereella 3. joulukuuta avautuvan Nokia-areenan toimitusjohtajan Marko Hurmeen. Ympäri vuorokauden avoinna oleva aula tulee jatkossa tutuksi Tampereella kiekkopeleihin ja muihin areenan tapahtumiin saapuville.

Aulaa voi ajatella yhtenä asioista, jotka Tampereen kiekkoilussa nyt muuttuvat. Siinä missä Hakametsän jäähallissa lippu on tarkastettu heti ulko-ovilla, pääsee uuden areenan aulaan aikaansa viettämään myös liputtomana.

Eri puolilla aulaa on portteja, joista mennään tapahtuma-alueelle. Katsomoihin kuljetaan kerrosta ylempää.

Nokia-areenan sisäänkäynnistä tullaan aulaan. Ulko-ovien jälkeen tarkastetaan viikonloppuna koronapassi.

HS kiersi areenassa Hurmeen, tuotanto­päällikkö Alex Reganin, Ilveksen toimitusjohtajan Risto Jalon ja Tapparan toimitusjohtajan Mika Aron kanssa. Kierros tehtiin 17. marraskuuta eli kaksi viikkoa ja kaksi päivää ennen ensimmäistä Liiga-peliä.

Sisääntuloaula oli kierroksen alkupiste. Siihen yleisön pitäisi löytää vaivatta. Halli sijaitsee keskustassa, ja Hurme lupaa opasteiden olevan kunnossa lähialueilla.

Lipunmyyntikojuja tulijan ei kannata katseellaan etsiä: niitä areenan yhteydessä ei ole. Kaikki lipunmyynti on ennakkomyynnin ja verkkopalveluiden varassa.

”Avausviikonloppuna ovet avataan kolme tuntia ennen ottelua.”

Liput luetaan automaattisissa porteissa. Niiden jälkeen olevat portaat ja liukuportaat vielä kerrokseen, josta kuljetaan katsomoihin.

Toiveena on, että aula ravintolapalveluineen muuttaa kiekkopelien saapumisaikataulujen kulttuuria. Jos niin käy, jonottaminen tapahtuma-alueelle sujuu sisätiloissa.

”Jos vanhaan malliin tullaan varttia aikaisemmin, kyllä jonoa voi uloskin tulla”, Hurme sanoo.

Hallin ympäristöä suljetaan tarvittaessa tapahtumapäivinä autoliikenteeltä, jotta saapuminen ja poistuminen sujuvat jouhevasti.

Marraskuussa jääkiekkoseurat kertoivat vuoden loppuun asti kestävästä kokeilusta, jossa julkinen liikenne on ottelulipulla ilmaista. Sen toivotaan edistävän julkisella liikenteellä saapumista. Rautatieasema ja linja-autoasema ovat Nokia-areenan vieressä, samoin useat raitiotiepysäkit. Keskustasijainti on hallin valttikortti.

Seuroissa pohdittiin vielä muutama viikko ennen avauspelien viikonloppua, kuinka aikaisin hallin tapahtuma-alue olisi syytä avata, jotta tulijat ehtivät kiertämään uudenkarheaa hallia.

”Avausviikonloppuna ovet avataan kolme tuntia ennen ottelua ja sitten myöhemmissä otteluissa kaksi tuntia ennen”, Aro sanoo.

Sisääntulokerrosta ei pääse kiertämään sisäpuolelta. Samassa kerroksessa on kenttä mutta myös pelaajien pukukopit, toimistoja ja huoltotilaa, joihin katsojilla ei ole pääsyä. Pukukopit olivat vielä valmisteilla marraskuun puolivälissä.

Kierroksen seuraava kohde saa kiekko­seurojen toimitusjohtajilta kehuryöpyn – sen verran valtava muutos tapahtuu niin sanotuissa klubitiloissa. Jääkiekko on urheilubisnestä, joten palvelutasolla on merkitystä.

”Noustaan kellarista ihmisten ilmoille”, Jalo kuvailee muutosta.

Taakse jäävä Hakametsän jäähalli on legendaarinen kiekkopyhättö, mutta vuonna 1965 rakennettuun halliin on rakennettu niin aitiot kuin vip-tilatkin jälkikäteen. Se näkyy laadussa: Hakametsässä kulku katsomosta alakerran klubitiloihin käy helposti ruuhkautuvien käytävien kautta portaikkoa pitkin.

Nyt asiakkaat pääsevät ravintolatilaan suoraan omasta katsomolohkostaan.

”Tämä on verkostoitumispaikka. Nelisensataa paikkaa ja ohjelmaa erätauoilla ja ennen peliä ja jälkeen. Nykyisiin tiloihin Hakametsässä kiemurrellaan puoli hallia, tässä siirtymän pitäisi olla sujuvaa”, Aro sanoo.

”Seurojen näkökulmasta tämä on isoimpia muutoksia. Katsomon ja tämän tilan välillä voi operoida sujuvasti koko ajan”, Jalo kertoo.

Suurin osa katsojista seuraa otteluita edelleen tavallisilta paikoilta. Alakatsomo on auki kaikissa peleissä.

Molemmilla jääkiekkojoukkueilla on Nokia-areenassa myymälä.

Yläkatsomot sen sijaan voi sulkea mustilla verhoilla, jos otteluun myydään lippuja niin vähän, että alakatsomot riittävät. Seurat toivovat sen parantavan tunnelmaa pienemmän kapasiteetin peleissä.

Pelkän alakatsomon ja aitiotason paikkamäärä on noin 8 500. Se on 1 200 katsojaa enemmän kuin Hakametsässä, joka vetää 7 300 katsojaa.

”Se riittää meille monessa pelissä. Mutta kun vaikka HIFK tulee meille vieraaksi, Hakametsässä loppuvat istumapaikat ja lipunmyynti loppuu siihen, kun ihmiset haluaa osin tulla istumaan. Täällä ei ole sitä ongelmaa”, Aro sanoo.

Näkymä kaarrekatsomosta alemmalta katsomotasolta. Videokuutio on laskettuna. Konserteissa videokuution saa nostettua piiloon kattorakenteisiin, jolloin se ei peitä näkymää lavalle miltään paikalta. Videokuutio on 11,2 metriä pitkä, 6,7 metriä leveä ja 6 metriä korkea.

Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro (vas.) ja Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo luotsaavat seuransa areenaan joulukuun alussa.

Jättikokoinen videokuutio on kierroksen aikana laskettuna kentän tasolle. Jos areenassa on esimerkiksi e-urheilutapahtuma, videokuutiota saatetaan käyttää alhaalla.

Kiekkopeleissä oikea paikka on käytössä kattorakenteiden alapuolella, mutta vaikkapa konserteissa kuution saa nostettua katto­rakenteiden sisään, jolloin se ei häiritse näkyvyyttä lavalle.

”Kuutio on käytännössä kaksikerroksisen rintamamiestalon kokoinen”, Hurme sanoo.

Kaukalo oli kierroksen aikaan vielä rakenteilla. Marraskuussa areenayhtiö kertoi, että käytössä on kaukalo, johon asennetaan ledipinnat kentän puolelle. Kun kaukalossakin on käytössä ledipinta, kaikki areenan näyttötaulut ovat digitaalisia.

Näytön ja kaukalon lisäksi aitiokerroksia kiertää kaksi 280-metristä näyttöpintaa. Myytävä mainostila ei lopu tapahtuman­järjestäjiltä heti kesken.

”Se on meille täysin uusi mahdollisuus mutta myös haaste, että pystymme käyttämään kuutiota ja muita pintoja elävästi ottelu­tapahtumassa”, Aro sanoo.

Alakatsomoiden alimmat rivit toteutetaan siirtokatsomoina. Se tarkoittaa, että permantoa saadaan konserteissa kasvatettua 4 500 katsojaa vetäväksi alueeksi, kun kaukalo ja siirtokatsomot puretaan.

Liigaotteluissa kaukalo on 28 metriä leveä, mutta jos ottelun järjestäjä haluaa pelin NHL-levyiseen 26 metrin kaukaloon, sekin onnistuu. Kahden metrin tilaan pystytään tuomaan lisää katsomotilaa noin 150 katsojalle. Tyhjää väliä eturivin ja kaukalon väliin ei jää.

Nokia-areenan toimitusjohtaja Marko Hurme esitteli areenan penkkiä muutama viikko ennen avaamista tehdyllä kierroksella, kun penkeissä oli vielä suojamuovit. Penkkien väri katsomoissa on sininen.

Siirtokatsomon tuomien mahdollisuuksien vuoksi hallin yleisökapasiteetti on varsin liukuva. Esimerkiksi selostuspaikat ja kuvauspaikat päätetään tapauskohtaisesti.

Julkisuudessa on näkynyt jääkiekko-ottelujen yhteydessä esimerkiksi lukua 13 455, ja konserteissa yleisömäärä voi olla suurimmillaan jopa 15 500. Enimmäis­kapasiteetti on käytössä, jos lava sijoitetaan keskelle. Päädyssä oleva lava tarkoittaa noin 12 000 katsojan kapasiteettia.

Konserttien lavapääty on useimmiten se, johon kiekkopeleissä sijoittuu Tapparan kannattajakatsomo. Halliin tulija tunnistaa päädyn leveistä jään tasalla olevista kulkuaukoista. Niitä pitkin rekat pääsevät ajamaan sisään areenalle tuomaan esimerkiksi konserttijärjestäjien tavaraa.

Pelaajat saapuvat kaukaloon vaihtoaitioiden vierestä.

Vaikka istumapaikkojen tarve on Hakametsästä saatujen kokemusten ansiosta tullut selväksi, seisomapaikoillekin on kysyntää. Niitä hallissa on alakatsomoiden päädyissä, mutta ei vielä ensimmäisissä peleissä.

Seurat kertoivat torstaina ensimmäisten pelien aattona, että katsomot ovat ensimmäisissä peleissä istumakatsomoita katsomorakenteen toimittajan viivästyksen takia. Viivästystä selitettiin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuspulalla sekä matkustusrajoituksilla.

”Molempien joukkueiden fanien toive oli päästä keskelle. Heitä on kuunneltu”, Jalo sanoo.

Hakametsään verrattuna tamperelaisille kiekkoilun seuraajille on tarjolla merkittävästi leveämmät käytävät, joskin leveydessä on uudessa hallissa eroja. Hallin pääsee sielläkin kiertämään ympäri erätauolla käytäviä pitkin.

”Se on tärkeää, että pääsee menemään ympäri. Se on vähän perinne. Osalla ahdistaa, jos se ei ole mahdollista. Voi olla, että täällä se jää vähän vähemmälle”, Aro sanoo.

Katsomotasojen käytävillä on ravintoloita, jotka ovat avoinna tapahtumien aikana.

Alakatsomoihin kuljetaan toisesta kerroksesta, mutta seuraava tutustumis­kierroksen kohde on selvästi ylempänä.

Areenan yhteydessä on hotelli. Sen ylimmässä kerroksessa on kattoterassi, josta pääsee katsomaan Tampereen näkymiä.

”Tämä on hotellin tilaa, mutta tänne pääsee tulemaan sisääntuloaulasta”, Hurme kertoo.

Ensimmäisten pelien aikaan hotelli ei ole vielä auki. Hotellin avajaispäivä on 13. joulukuuta.

Muutamaa kerrosta alempana ollaan edelleen hotellin puolella, mutta nyt ollaan liki areenan kattorakenteiden tasalla, juuri niiden alapuolella. Eräs eniten etukäteen huomiota saaneista asioista areenassa ovat hotelli­huoneet, joiden parvekkeelta pystyy seuraamaan tapahtumia hallissa.

Hotellihuoneiden parvekkeet ovat areenan korkeimmalla olevat katsomopaikat. Ne sijaitsevat yläkatsomoiden yläpuolella. Osa huoneista on normaaleja hotellihuoneita, osa neuvotteluhuoneita.

Jos huoneen hankkii ilman tapahtumalippuja, näkymä pysyy kiinni.

Tämä näkymä aukeaa hotellihuoneesta, josta voi katsella Nokia-areenan tapahtumia. Huoneen asiakkaille on penkit areenan puolella.

Tuotantopäällillö Alex Regan kertoo kuvion toimivan asiakkaan kannalta siten, että järjestyksenvalvoja käy tarkastamassa liput. Jos ne ovat kunnossa, avataan areenan suuntaan olevat verhot ja sähköovi. Jos huoneen hankkii ilman tapahtumalippuja, näkymä pysyy kiinni.

Muutamaa kerrosta alempana kiertää aitiokierros. Perusaitioita on 46. Aitiot on vuokrattu viiden vuoden sopimuksilla. Joukkueilla on vuokrattuna 20 aitiota omia asiakastarpeitaan varten.

Lisäksi käytössä on kuusi ryhmäaitiota. Päätyä hallitsee ravintola, jossa peliä katsotaan pöydässä istuen.

”Sinne myydään erikseen liput, ja lippuun sisältyy kolmen ruokalajin illallinen pöytiin tarjoiltuna”, Tapparan Aro kertoo.

Areenan seinältä voi bongata kiekkoilijoita historiasta.

Päätyravintolassa ottelua katsotaan pöydistä, joihin tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen ottelun aikana.

Kierroksen päätteeksi käydään vielä kerroksen verran areenatason alapuolella. Junaradalle ei silti päädytä vaan raiteiden väliin.

Areena jatkuu etelän suunnassa kohtaan, jossa pääradan ja Jyväskylän-radan raiteet erkanevat toisistaan. Niiden välissä on harjoitushalli.

Areenan ensimmäinen jää on tehty tänne. Kuun puolivälissä kenttä oli jo valmis. Jää on areenayhtiön hallinnassa, ja Liiga-seurat käyttävät sitä harjoituksissaan, jos areena on muiden tapahtumien käytössä.

Uloskäynti tuo ratojen väliin. Paikkaan kuuluu eräs rakennustöiden yksityiskohta: Hurme kertoo, että ensimmäinen palohälytys sai alkunsa näillä main. Kohti Tampereen asemaa ajanut museojuna joutui pysähtymään kannen alle ennen asemalle pääsyään, ja areenan järjestelmä reagoi höyryveturin tupruttamiin höyryihin.

Risto Jalo (vas.) ja Mika Aro kävivät katsomassa harjoitushallin puolella valmiiksi saatua jäätä.

TutustumisKierros areenalla päättyy. Sen aikana seuroilla on vielä edessä muutama peli Hakametsässä. Odotukset uudesta ajasta kasvavat jatkuvasti.

Tapparassa ja Ilveksessä luotetaan siihen, että pelin tason kannalta tärkeä jää on uudessa areenassa hyvälaatuinen.

”Taitaa olla maailman parhaat tekijät tekemässä sitä”, Jalo sanoo.

Niin seurat kuin Hurmekin sanovat, että sen jälkeen kun Eric Salmela nimitettiin areenamestariksi, jääkeskustelua ei ole tarvinnut käydä. Salmela on urallaan vastannut NHL-seurojen jäästä useassa hallissa ja ennen Tampereelle tuloaan Espoon Metro-areenassa.

Hakametsän jäässä on ollut ongelmia etenkin syksyisin.

”Kosteus on ongelma. Ilmastointi ei jaksa pyörittää eivätkä koneet. Syksyisin lämpöisellä kelillä jää ei ehdi jäätyä. Siihen jää röpelöinen pinta. Nytkin on ollut syksyllä pelejä, joissa on ollut ihan karmea jää”, Jalo sanoo.

Vaikka digitaaliset pinnat ovatkin päivän sana, jäädytetyt pelinumerot ja mestaruusviirit tulevat myös uuteen areenaan perinteisesti kankaisina.

”Kyllä ne ripustetaan mutta uusitaan, jotta saadaan koot symmetrisiksi”, Aro sanoo.

”Ripustaminen on niin kansainvälinen tapa, että sillä tyylillä laitetaan”, Jalo lisää.

Areenan nimikyltit olivat päivää ennen avauspeliä paikallaan. Areenan kulmalla on suojeltu talo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat