Onko muovilatu ratkaisu lumettomien talvien hiihtoon? ”Tämä voisi olla jopa ympäristöteko” - Urheilu | HS.fi

Onko muovilatu ratkaisu lumettomien talvien hiihtoon? ”Tämä voisi olla jopa ympäristöteko”

Vuokatissa tutkitaan, miten hiihdon tekniikka toimii keinotekoisella alustalla verrattuna lumella hiihtämiseen.

Kansallisen tason kilpailija Petra Torvinen on yksi muovilatututkimukseen osallistuneista hiihtäjistä.

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 19.11.2021 12:15

Vuokatti

Jos Vuokatin urheiluopiston ympäristöä Sotkamossa olisi katsonut marraskuun alussa lintuperspektiivistä, niin lumettomassa maastossa olisi Särkinen-järven rannalla erottunut ikään kuin vaalea huutomerkki.

Ohikulkijat ovat saattaneet syyskuusta lähtien ihmetellä, mikä on loivaan rinteeseen asennettu noin sadan metrin mittainen viritelmä.

Kyseessä on muovilatu, joka saattaa olla osa hiihdon tulevaisuutta ilmastonmuutoksen ja lämpenevien talvien seurauksena.

Kun Vuokatin muovilatua katsoo ihan läheltä, siinä erottuu pystyasennossa piikkimäisiä harjaksia. Niiden päällä suksen on tarkoitus liukua.

Vuokatin muoviladulla suksi liukuu piikkimäisten harjasten päällä.

Tekoladun onkin valmistanut porvoolainen yritys C. E. Lindgren, joka tekee muun muassa erikoisharjoja. Aikaisemmin yhtiö on tehnyt suksilajeihin mäkihypyn muovimäkialustoja.

Kun HS tutustui muovilatuun marraskuun alussa, koehenkilönä suksilla oli kansallisen tason hiihtäjä Petra Torvinen.

”Erityisesti vapaan hiihdossa olen ollut positiivisesti yllättynyt, miten se kuitenkin tuntuu aika samanlaiselta. Tässä on vapaalla hiihtäessä vähän erilainen tuntuma, varsinkin sivuttaissuunnassa. Kantin pitoa on vähemmän”, Torvinen sanoo.

Lumellakin suksien luisto vaihtelee kelin mukaan, ja samaa tapahtuu Torvisen mukaan muoviladuilla.

”Kun olin tässä edellisen kerran hiihtämässä, niin oli märkä päivä. Silloin tuntui selkeästi liukkaammalta kuin nyt, kun tämä pinta on aika kuiva.”

Perinteisellä hiihtotavalla muoviladulla on Torvisen kokemuksen mukaan enemmän haasteita.

”Toisaalta on vähän haastavaa saada sitä pitoa. Toisaalta, jos pitoa liikaa, suksi meinaa tökätäkin. Erilaisia suksiahan tässä on testattu”, sanoo Torvinen, joka on ollut koehiihtäjänä mukana latuun liittyvässä tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön projektipäällikkö Anni Hakkarainen (vas.) ojensi Petra Torviselle testisuksia.

Vuokatissa toimii Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö, jossa on menossa tutkimushanke nimeltä Älylatu – hiihdon uudet palveluinnovaatiot.

”Hankkeessa mietitään, mitä uusia palveluita voitaisiin tuoda tulevaisuudessa liikuntamatkailuun. Tämä tekolatu ja sen tutkiminen on yksi osa hanketta”, kertoo liikuntateknologian yksikön projektipäällikkö Anni Hakkarainen.

Tässä vaiheessa muovilatu on vielä tuotekehitysvaiheessa. Se asennettiin paikalleen syyskuun lopussa niin, että noin sadan metrin matkalle tulee tasaista, loivaa nousua ja vähän jyrkempää nousua.

”Me tutkimme täällä, miten hiihdon tekniikka toimii tällaisella tekoalustalla verrattuna lumella hiihtämiseen. Lisäksi kysymme hiihtäjien omia tuntemuksia, miltä se heistä tuntuu. Esimerkiksi, tuleeko heille mieleen joku keliolosuhde lumella.”

Tutkimuksessa on tehty jo ensimmäiset mittaukset, ja mukana oli vajaat 20 eritasoista hiihtäjää sekä kilpa- että harrastetasolta.

Vertailumittaukset tehdään talvella lumella samassa kohdassa.

”Kun lumi on sulanut, odotamme kunnon plussakelejä ja teemme mittaukset vielä uudelleen tekoladulla. Haemme erilaisia olosuhteita. Kitka näyttelee siinä suurta roolia. Hyvin todennäköisesti kuivalla ja lämpimällä kelillä kitkaa on enemmän”, Hakkarainen sanoo.

”Jos todetaan, että muoviladulla pystyy hiihtämään, niin silloin se on sellainen tuote, joka tänne Vuokattiin hankitaan mahdollisesti tulevaisuudessa. Se on sitten urheiluopiston tai muiden alueen tahojen asia päättää, hankitaanko se tänne.”

Hakkaraisen mukaan muoviladun suurin haaste on pidon saaminen perinteisen hiihtotavan suksiin.

”Olen itsekin siinä hiihtänyt, ja vapaa on yllättävän hyvä, mutta tuossa alustassa on täytynyt tehdä vähän kompromissia sen suhteen, halutaanko siihen luistoa vai pitoa. Perinteisessä on nähty, että karvapohjasuksi toimii siinä parhaiten.”

Jyrkin kohta on osalle haasteellinen.

”Kilpahiihtäjät hallitsevat sen paremmin, mutta harrastajilla on enemmän haasteita.”

Kitkakerrointa on selvitetty Vuokatin suksitestauslaboratoriossa.

”Aloitimme tutkimuksen niin, että testilaitteella testattiin erilaisia suksia ja katsoimme, missä kitka on vähäisintä luiston osalta ja millä suksella saadaan paras pito. Sen pohjalta tehtiin tietyt valinnat, joita lähdettiin kokeilemaan hiihdossa.”

Tutkimuksessa tekniikkaa arvioidaan mittaamalla muun muassa sauvavoimia ja käyttämällä monoihin asennettavia painepohjallisia.

”Pystymme tekemään vertailua lumella hiihtämisen ja muoviladulla hiihtämisen välillä eri lämpötiloissa. Lisäksi tarkkuus-gps-laitteella voidaan katsoa hiihtoaikojakin.”

Mitä järkeä on kehitellä muovilatua ja tutkia sitä?

”Kyllä se liittyy lumirajan nousemiseen ja epävarmoihin lumioloihin. Mitä se voisi tarjota hiihtourheilulle ja harrastamiselle ylipäätään? Tässä on siis laajempikin näkökulma kuin Vuokatin liikuntamatkailu. Miten tämä voisi esimerkiksi palvella harrastajapuolta Etelä-Suomessa, jonne lunta ei välttämättä tule kaikkina talvina?”

Vuokatissa on monena vuonna avattu 10. lokakuuta kello 10 säilölumesta tehty latu, mutta sen tekeminen on melko kallis urakka.

”Se vie täällä paljon resursseja ja kustannuksia. Tämä voisi tuoda helpotusta siihenkin, että nyt ladun rakentamisessa tarvitaan isoja koneita ja lumen siirtämistä kuorma-autoilla. Tämä voisi siis olla tietyllä tavalla jopa ympäristöteko.”

Hakkaraisen mukaan tutkimus valmistuu näillä näkymin vuoden 2022 loppupuolella.

Lue lisää: Vilma Nissinen pääsi selville Pekingin latujen erikoisuuksista hiihtämällä Vuokatissa – näin toimii suomalainen hiihtosimulaattori

Lue lisää: Tämä näkymä maksoi 150 000 euroa – Läpimärän suomalaismetsän keskellä hohtaa 3,5 kilometriä vitivalkoista latua

Noin sadan metrin mittaisella muoviladulla on tasaista, loivaa nousua ja vähän jyrkempää nousua.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat