Janssonin perheessä kaikki murskaavat tiiliä käsin – kolmen päivän kipu kuuluu asiaan - Urheilu | HS.fi

Timo (vas.), Kirsi ja Jonathan Janssonilla on kaikilla taekwondon musta vyö.

Meidän perhe murskaa

Lohjalaiset Timo, Kirsi ja Jonathan Jansson ovat murskauslevyjen ja jääpussien suurkuluttajia.


7.12.2021 2:00 | Päivitetty 7.12.2021 16:04

Timo Janssonin, 52, oikean nyrkin sormi­nivelissä näkyy eri-ikäisiä mustelmia. Rystysistä voi kuvitella niiden osuneen johonkin, useita kertoja. Nyrkin ulkoreunaa ja ranteen sivua peittävät rustot.

Nyrkki on nyt paremmassa kunnossa kuin heinäkuussa 2019, jolloin Jansson kilpaili World Taekwondon (WT) Hanmadang-mestaruus­kilpailuissa olympiakaupunki Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Lajina oli voimamurskaus nyrkillä suoraan alaspäin eli fist power breaking.

Tuolloin vaurioita oli syntynyt jo harjoittelussa yksitoista päivää ennen kilpailuja. Jäitä kului.

”Pari päivää aiemmin mietin, tuleeko kisoista mitään”, Jansson kertoo.

Karsinnassa Jansson varmisteli ja testasi samalla nyrkkiään. Hän sai rikki seitsemän kattotiiltä ja eteni niukasti kymmenen finaaliin.

Tarvittiin lisää jäitä.

Välipäivän jälkeen finaalissa Jansson latoi pinoon neljätoista tiiltä, yhden yli lajin maailmanennätyksen. Hän hypähti ilmaan, latasi samalla kättä ja löi nyrkin vauhdilla alas tiiliin. Kaksitoista meni rikki.

Sillä tuloksella Jansson voitti lajin epävirallisen maailmanmestaruuden.

”Kahteen viikkoon ennen kisoja ei kannata murskata”, Jansson sanoo oppineensa.

”Minun on pakko päästä ilmaan.”

Timo Jansson ottaa murskausluolassaan Lohjalla vauhtia voimamurskaukseen, joka suuntautuu nyrkillä alaspäin. Etelä-Koreassa järjestetyssä Hanmadang-kilpailuissa vuonna 2019 murskattavana oli korkea kattotiilipino mutta tyyli oli sama.

Timo Janssonin nyrkki lähestyy murskauskekoa, joka on rakennettu uudelleen koottavista muovilevyistä.

Timo Janssonin nyrkki halkaisee muovilevykeon. Lyönnin jälkeen nyrkin pitäisi suuntautua suoraan läpi, mutta liukas harjoitusmateriaali kääntää nyrkin sivuun. Tiilipinon kanssa näin ei käy.

Jansson saavutti hopeaa Hanmadang-kilpailuissa jo vuotta aiemmin Jejun saarella Etelä-Koreassa. Silloin meni rikki yksitoista tiiltä.

”Vuoden 2018 kisan jälkeen olin melkein joka päivä salilla. Kävin läpi kaikki tekniikat ja tarkistin suoritukset. Esimerkiksi hyppääminen – kuinka kaukaa pystyn keräämään voiman. Minun on pakko päästä ilmaan”, 177-senttinen Jansson kertoo.

”Vuonna 2019 kolme yhteensä 28:sta oman sarjan kisaajasta käytti hyppäystekniikkaa.”

”Usein on ajatus, että murskaukseen tarvitaan hirveästi voimaa.”

Janssonin perhe – isä Timo, äiti Kirsi, 46, ja poika Jonathan, 21 – harrastaa WT-taekwondoa. Tyylisuunta tunnetaan etenkin olympia­ottelusta, vähemmän murskauksesta.

Murskauksessa kilpaillaan säännöllisemmin taekwondon toisessa tyylisuunnassa, International Taekwondo Federationin alaisessa ITF taekwon-dossa. Timo Jansson saikin ensimmäiset murskausoppinsa alle 20-vuotiaana ITF-seuroissa Vaasassa ja Ruotsissa.

Nyrkkeilyn hän aloitti jo kymmenvuotiaana Vaasassa, voimaharjoittelun yläasteella ja amerikkalaisen jalkapallon teini-iässä.

Timo Janssonin nopeus ja räjähtävyys pääsivät oikeuksiinsa amerikkalaisen jalkapallon keskushyökkääjänä Wasa Warriorsissa ja myöhemmin Lohja Lionsin riveissä. Parhaimmillaan hän on pinkonut satasen 11,2 sekunnissa ja punnertanut penkistä 165 kiloa.

Vuonna 2016 Lohja Lions pelasi Viroa vastaan. Pelissä Janssonilta murtui kaksi kylkiluuta.

”Kirsi sanoi, että nyt riittää.”

Jenkkifutisuran päätyttyä Jansson keskittyi kamppailulajeihin.

Taekwondo villitsi myös pojan ja vaimon. Karatetaustainen Jonathan Jansson aloitti taekwondon vuonna 2010. Monia urheilu­lajeja harrastanut Kirsi Jansson kiinnostui lajista kolme vuotta myöhemmin.

”Kun miehet olivat aina treenaamassa, täytyi käydä kokeilemassa itsekin”, hän sanoo.

”Olikin hauskempaa kuin arvelin. Potkiminen on niin kauhean hauskaa.”

Nykyään kaikki Janssonit sitovat vyötärölleen taekwondon mustan vyön. Timon vyöarvo on neljäs dan, Kirsin ja Jonathanin toinen dan.

”Murskauksessa voin keskittyä hetkeen, lopputulos ratkaisee.”

Puulevyt eivät enää kauan säily ehjinä, kun Kirsi Jansson suuntaa niihin sivupotkun. Timo Jansson katsoo vieressä. Teline murskauslaudoille helpottaa harjoittelua, kun lautoja ei tarvitse pitää käsin.

Janssoneita koukuttaa murskaaminen, josta perhe toivoo aiempaa vakavammin otettavaa kilpailumuotoa kotimaan WT-taekwondoon.

Innostunutta palautetta murskauksesta on tullut eritoten naisilta: kaikki taekwondossa kilpailemaan mielivät eivät taivu liikesarjojen tarkkoihin tekniikoihin tai ottelun rytinään.

Liikesarjoissa tehdään kaksi noin minuutin pituista esitystä ja ollaan niiden ajan tuomariston arvioitavana. Kirsi Janssonista se on pitkä aika.

”Murskauksessa voin keskittyä hetkeen, lopputulos ratkaisee.”

Räjähtävä tekotapa vertautuu vaikkapa keihäänheittoon.

Kilpailuissa osa-alueita ovat yleensä voima-, taito-, nopeus-, rata- ja joukkuemurskaus. Timo Jansson on mieltynyt voima­murskaukseen, joko lyöntiin nyrkillä tai veitsikädellä alaspäin.

Jonathan Janssonilta sujuu taitomurskaus takakiertopotkulla.

”Tykkään myös nyrkillä lyömisestä suoraan eteenpäin”, hän kertoo.

”Jonathanilla on tosi nopeat kädet, olisi voinut ruveta vaikka nyrkkeilemään”, Timo Jansson sanoo.

Kirsi Jansson innostui puolestaan nopeus­murskauksesta Hanmadang-kilpailua katsoessaan vuonna 2019.

”Speed breakingia en ollut nähnyt ollenkaan kisoissa ennen Etelä-Koreaa.”

Timon vanavedessä Kirsi ja Jonathan haluavat kokeilla kilpailemista ulkomailla.

”Tarkoitus oli mennä jo kesällä 2020, mutta kilpailut loppuivat pandemian myötä”, Kirsi Jansson toteaa.

Janssonien ei tarvitse lähteä kotoaan kovin kauaksi harjoittelemaan, sillä heillä on pihapiirissä 25 neliömetrin murskausstudio.

Sinne on hankittu teline murskauslevyjen pitämiseen. Sen teki ITF-tuttu Rafael Kesti Raaseporista. Etelä-Koreasta on tuotu virallinen kisateline alaspäin suuntautuvia murskauksia varten.

Studiossa on myös valikoima murskaus­materiaaleja, pursuava palkintokaappi ja signeerattuja murskauslevyjä muistoina vyökokeista. Ovenpielessä roikkuu kuivuneita tummanpunaisia ruusuja, Kirsin ja Timon hääkimppu vuodelta 1996.

Murskauksessa hyödynnetään vartalon liikettä lataukseen, jota voi vahvistaa vartalon kierroilla ja liikkuvuusharjoitteilla. Punteista saa apua, kun lyö esimerkiksi painot käsissä. Jalkaan kiinnitetyt vastuskuminauhat soveltuvat potkujen tehostamiseen.

Janssonit käyttävät paljon myös videointia.

”Videoista näkee tosi hyvin, sillä nopeiden tekniikoiden yksityiskohtia silmä ei erota”, Kirsi Jansson sanoo.

Hänen mukaansa yksityiskohdat ratkaisevat. Hän toimii miehensä valmentajana ulkomailla.

”Usein on ajatus, että murskaukseen tarvitaan hirveästi voimaa. Katsoin eka kisoissa vastustajia, että niitä valtavia hartioita vastaan ei ole mitään saumaa”, Timo Jansson kertoo.

”Mutta murskauksessa on niin monta tekniikan osa-aluetta, joissa pitää onnistua.”

Murskauslaudat lentävät, kun Jonathan Jansson iskee vaakaan veitsikädellä. Kuvasta näkyy, että puulevyjä on eripaksuisia. WT-kisoissa miehet murskaavat 20-millimetrisiä puulevyjä, naiset ja juniorit 15-millimetrisiä.

Timo Jansson on kirjannut yksitoista kohtaa, jotka helpottavat murskauksessa onnistumista. Mitkä niistä ovat tärkeimmät?

”Tahto, että uskallat lyödä, ja psyyke”, hän mainitsee ensiksi.

Toinen on koko kropan hyödyntäminen. Jos lyö pelkästään kädellä, ei saa riittävästi tehoa.

”Voimanopeus”, Jansson listaa kolmanneksi.

Opettaessaan hän katsoo ensiksi, miten oppilas lyö.

”Lähden perusteista liikenteeseen, kuten koko kropan hallinnasta, tukijalan käytöstä ja siitä, miten osuu kohteeseen”, Jansson kertoo.

”Melkein jokainen kaipaa lisää liikkuvuutta. Tekniikkaa olen korjannut aika monella. Moni tekee snäppinä eikä lyö läpi.”

Timo Jansson näyttää itse mallia ottamalla suoraan eteen suuntautuvaan lyöntiin vauhtia kädellä ja vartalolla kaukaa ja jopa kaartaen. Jalat myötäilevät. Liikeradat ovat roimasti yli siitä, mitä taekwondon perustekniikoissa tehdään.

MurskaUSMATERIAALIKSI käyvät seinä- ja kattotiilet, puulevyt, uudelleen koottavat muovilevyt, jää ja harkot. Lapsille soveltuvat vaikkapa ilmapallot ja sanomalehdet.

Koska materiaalia kuluu, Timo Jansson hieroi yhteistyötä kattotiili­yrityksen kanssa. Yritys olisi toimittanut harjatiiliä.

”Ei saatu sopimusta. Pelkäsivät huonoa mainosta, jos tiilet saa lyömällä rikki”, Jansson kertoo ja naurahtaa.

Käsillä murskataan yleisimmin nyrkillä tai kämmensyrjällä, jaloilla jalkaterän ulkosyrjällä, päkiällä tai kantapäällä. Murskata voi myös vaikkapa sormenpäillä, peukalolla, polvella tai kyynärpäällä.

”Kipu kuuluu asiaan. Kolme päivää kylmää, sitten se menee ohi.”

Murskaus jättää käteen jäljet.

Kilpailuissa murskataan paljain jaloin ja käsin, mutta harjoittelussa suojia voi – ja kannattaa – käyttää. Näin säästetään raajoja turhilta loukkaantumisilta.

Kun nopeasti ja voimakkaasti lyödään, isketään tai potkitaan kovaan kohteeseen, joka ei väisty, se tekee kipeää.

”Sattuu enemmän, jos ei mene läpi. Kyllä se tuntuu”, Kirsi Jansson kertoo.

”Joku tuntee sattumisena, osa epämukavana. Punoittaa ja saattaa tulla mustelmia.”

Kipu kuuluu asiaan, Timo Jansson toteaa.

”Kolme päivää kylmää, sitten se menee ohi. Hoitaa pitää heti – tosin saattaa tulla rustoja. Meillä on aina kylmäpussit mukana.”

Janssonit ovat säästyneet ilman isompia vammoja, mitä nyt Timon jalkapöytä on auennut muovilevyn teräviin reunoihin. Mutta muille kilpailijoille onnettomuuksia on sattunut.

”Ulkomailla esimerkiksi yhdellä kisaajalla murtui kyynärvarsi. Toisella tiilenpala meni rystysten välistä sisään ja tuli kämmenen puolelta ulos. Hän ei itse huomannut koko asiaa ennen kuin toiset tulivat sanomaan”, Timo Jansson muistelee.

Kun murskaukseen pääsee sisälle, siitä tulee lähes tiedettä.

Timo Jansson kertoo pyrkivänsä täydellisyyteen: nopeus, voima, osuma­kohta, kokonaisuus. ”Teen ehkä turhankin matemaattisesti. Saatan miettiä esimerkiksi Kirsin ja Jonathanin suorituksista, miksi kaksi takimmaista levyä menee rikki eivätkä etummaiset.”

Murskaus on haastavaa positiivisessa mielessä, koska se vaatii keskittymistä, Kirsi Jansson sanoo.

Janssonit perustivat vuonna 2016 taekwondoseuran nimeltä Espoo Taekwondo Academy, jossa kolmikko ohjaa ja valmentaa. Timo Jansson on seuran pääopettaja ja Jonathan Jansson toiminnanjohtaja.

Murskaus on seuralaisille tuttua alusta alkaen. Nuorimmat eli 7–8-vuotiaat tapailevat liikeratoja aluksi sanomalehtiin.

Ensimmäisissä vyökokeissa jäljitellään murskaustekniikoita lyömällä ja potkimalla potkutyynyyn. Mustan vyön kokeessa pitää hallita jo murskaus hyppytakakiertopotkulla.

Janssonit korostavat, että murskaustekniikoita tai muita taekwondotaitoja ei saa käyttää kavereita vastaan. Arkiaskareissa niistä sen sijaan voi olla hyötyä – ainakin jos sukunimi sattuu olemaan Jansson.

”Viime kesänä kaadettiin hirveästi puita. Pienten haapojen oksien karsimisessa ei tarvinnut työkaluja”, Kirsi Jansson kertoo.

Oksittiin veitsikädellä.

Janssonit murskaamassa kotipihallaan Lohjalla. Kirsi potkii, Jonathan ja Timo (oik.) pitelevät puulevyä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat