Naiset saavat urheilussa aivovamman helpommin kuin miehet: ”Heräsin fysiikkavalmentaja ja pelaajia ympärilläni” - Urheilu | HS.fi

Naiset saavat urheilussa aivovamman helpommin kuin miehet: ”Heräsin fysiikka­valmentaja ja pelaajia ympärilläni”

Jypin naisten jääkiekkojoukkueen valmentajan Sheila Gagnonin ensimmäinen aivovamma tuli Kanadan mestaruusturnauksessa, kun hän oli vielä teini-ikäinen. ”Tiesin heti, mihin kipu liittyi.”

”Aivotärähdys on kuitenkin aina aivovamma”, Jypin naisten jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Sheila Gagnon sanoo. Hän sai peliurallaan kaksi aivotärähdystä.

30.11.2021 2:00 | Päivitetty 30.11.2021 8:56

Jyväskylän Jypin naisten jääkiekkojoukkueen suomalais-kanadalainen päävalmentaja Sheila Gagnon on saanut aivovamman kahdesti omalla urallaan.

Ensimmäinen isku päähän tuli jääkiekko­kaukalossa ja toinen jalkapallo­kentällä.

Gagnon on yksi monista. Tutkimusten mukaan naisten aivovammat urheilussa ovat yleisempiä ja vakavampia kuin miesten aivovammat.

Keväällä julkaistiin mittava tutkimus, jossa seurattiin kolmen vuoden ajan yli 80 000 lukioikäistä jalkapalloilijaa Yhdysvaltojen Michiganissa.

Tutkimuksen mukaan naispelaajien aivovammariski oli 1,88-kertainen miehiin nähden.

Tutkimuksessa myös huomattiin, että miespelaajat saavat aivovamman useimmin törmätessään toisiin pelaajiin, kun taas naisten aivovammat tulivat useimmin törmäyksessä muihin pelikentän esineisiin kuten maalitolppiin.

Elokuussa julkaistiin Swansean yliopistossa Walesissa tehty tutkimus päävammoista rugbyssä, ja tulokset ovat samansuuntaiset.

Swansean yliopiston tutkimuksessa käytettiin pelaajien suuhun laitettuja hammassuojia, joissa oli asennettuna pään liikkeitä mittaavat sensorit.

Sensorien mukaan naisten kaatuessa maahan taklauksen jälkeen heidän päänsä heilahtivat kentän pintaan kuin piiska.

Puolet tutkimuksen 25 naispelaajasta sai vamman tällaisen iskun seurauksena, kun vain yksi miespelaaja sai samanlaisen vamman.

Tutkimuksessa mitattiin myös pelaajien niskojen vahvuutta. Naispelaajien niskalihakset osoittautuivat 47 prosenttia heikommiksi kuin miesten.

”Me kaikki löydämme saman asian, naiset altistuvat enemmän aivovammoille kuin miehet, ja tapauksia on mielestäni enemmän kuin mitä raportoidaan”, Swansean yliopiston tutkija Liz Williams sanoi Nature-tiede­julkaisussa keväällä.

”Löin takaraivoni ja menin tajuttomaksi muutamaksi sekunniksi. Heräsin joukkueen fysiikkavalmentaja ja pelaajia ympärilläni.”

Sheila Gagnonin ensimmäinen aivovamma tuli jääkiekon Kanadan mestaruus­turnauksessa, kun hän oli vielä teini-ikäinen.

”Vastustaja kaatoi minut oman jalkansa yli selälleen jäähän. Löin takaraivoni ja menin tajuttomaksi muutamaksi sekunniksi. Heräsin joukkueen fysiikkavalmentaja ja pelaajia ympärilläni.”

Gagnon sanoo, että hänellä kävi hyvä tuuri, koska joukkueen fysiikka­valmentajana oli hänen oma äitinsä, joka ymmärtää loukkaantumisten vaarat.

Kaatumisen jälkeen Gagnon kärsi tyypillisistä aivotärähdyksen oireista kovasta päänsärystä ja huimauksesta. Olo oli ahdistunut.

”Jäin pois lopputurnauksesta, ja se harmitti, kun siellä pelasivat muun muassa Hayley Wickenheiser, Jennifer Botterill ja Sami Jo Small.”

Lento takaisin kotiin Manitobaan oli Gagnonin mukaan kovin paikka, sillä lentokoneen paine sai aikaan kovan pääkivun.

Toisen kerran Gagnon sai aivotärähdyksen jalkapallokentällä. Hän pelasi Manitoban yliopiston joukkueessa turnauksessa Kanadan Albertassa topparina.

Gagnon puski palloa maalivahdin pitkän avauksen jälkeen ja sai heti kovan päänsäryn.

”En tiedä olinko siinä ottelussa jo puskenut palloa niin monta kertaa, että tuli kova kipu. Menin sanomaan fysioterapeutille, että en pysty jatkamaan. Seuraavana päivänä oli taas kova pääkipu enkä pystynyt keskittymään yhtään mihinkään, oli vaikea kuunnella puhetta ja väsyin helposti.”

Gagnon pyysi päästä aivovammatestiin, joka osoittautui positiiviseksi. Vammaa seurailtiin, ja Gagnon oli pari viikkoa pois kentältä.

”Tiesin heti, mihin kipu liittyi”

Sheila Gagnon (keskellä) valmentaa naisten Mestiksen karsinnassa pelaava Jypiä.

Gagnon on urheilulääketieteen tohtori. Hän on sitä mieltä, että ei olisi jalkapallokentällä tapahtuneen vammautumisen vuoksi osannut mennä hakemaan apua, jollei olisi ollut alan opiskelija.

”Tiesin heti, mihin kipu liittyi. Ja oli vielä aikaisempaa kokemusta.”

Naisten päävammojen yleisyyteen herättiin Pohjois-Amerikassa kuutisen vuotta sitten, Gagnon kertoo. Syytä naisten aivovamma-alttiudelle ei olla vielä määritelty. Arvioita on paljon.

Yksi syy voisi olla se, että naiset raportoivat oireista herkemmin, Gagnon sanoo.

”Hormonien vaikutusta ei tiedetä. Lihasvoima voi olla yksi tekijä, vaikka naisetkin harjoittelevat paljon. Neurofysiologinen rakenne-erokin saattaa vaikuttaa.”

Gagnon arvelee, että ainakin jääkiekon puolella miesten ja naisten pelitapojen erolla voi olla merkitystä. Naisten jääkiekossa ei saa taklata, joten naiset eivät opettele kontakti­pelaamista.

Törmäyksiä kuitenkin tulee, mutta ei ole taitoa ottaa niitä vastaan. Miesten pelissä ainakin pitäisi olla koko ajan valmis taklaukseen.

Aivovammoja edelleen vähätellään, vaikka toisaalta hyvin tiedetään, miten vakavia ja pitkäkestoisia oireita niistä voi tulla.

”Aivotärähdys on kuitenkin aina aivovamma”, Gagnon sanoo.

Toisella Hän kertoo tuntevansa naiskiekkoilijan, jolla on ollut oireita vielä kolme vuotta vamman jälkeen.

”Hänellä on keskittymisvaikeuksia, eikä häntä esimerkiksi saa päiväunilta millään hereille. Hän on saanut apua adhd-lääkityksestä, vaikka hänellä ei ole diagnosoitu adhd:tä.”

Kontaktilajeissa Suomessa on naisurheilijoita sen verran vähemmän kuin miehiä, että aivovammakuntoutukseen tulee huomattavasti vähemmän naisia, neurologiaan erikoistunut fysioterapeutti Matti Vartiainen kertoo.

Vartiaisen naispotilaiden lajikirjo on laaja jääkiekosta, jalkapallosta, kori- ja käsipallosta maantiepyöräilyyn, esteratsastukseen ja alppilajeihin. Eniten potilaita tulee palloilulajeista.

Aivovammojen hoidon kanssa Suomessa on edelleen työsarkaa, Vartiainen sanoo. Jääkiekon miesten SM-liigassa tilanne on hänen mukaansa tiedostettu, mutta muuten hoitojen suhteen on parannettavaa.

”Sen suhteen ollaan edelleen lapsenkengissä, että kuinka pian päästetään takaisin harjoittelemaan ja miten tehdään, jos hoidossa tulee takapakkia.”

Aivovammojen syntymekanismia ei vielä täysin tunneta, eikä aivovammojen hoitoon ole täsmälääkitystä, Vartiainen kertoo.

Muihin tarkoituksiin kehitetyt lääkkeet saattavat olla tehokkaita. Jotkut ovat saaneet apua esimerkiksi muihin hoitoihin kohdennetuista lääkkeistä, kuten mieliala­lääkkeistä.

Vartiainen painottaa, että aivovammasta toipuminen pitää tehdä perusteellisesti.

Esimerkiksi sisäpalloilulajissa loukkaantuneet saattavat lähteä toipilaina vaikka seuraamaan joukkueen harjoituksia, ja se on virhe.

”Salissa on melua ja hälinää, aistiärsykkeitä näölle ja kuulolle. Joukkuekaverit kyselevät, ja sitten ottaa vaikka muutaman heiton, tulee hypättyä hieman, eikä se edistä toipumista.”

Kanadan pelaajat yrittivät pysäyttää Suomen maajoukkueen Petra Niemisen Helsingissä 11. marraskuuta pelatussa ottelussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat