Jääkiekkoilija Aapeli Räsänen puuttuu rohkeasti yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja on ojentanut Donald Trumpiakin - Urheilu | HS.fi

Kuopiossa viihtyvä Aapeli Räsänen on yksi Ihmisoikeusliiton uuden Älä riko urheilua -kampanjan urheilijakasvoista.

Uuden ajan vaikuttaja

Raikkailla ajatuksillaan konservatiivista jääkiekkoa ravisteleva Aapeli Räsänen, 23, ei millään sovi stereotyyppisen lätkäjätkän rooliin. KalPan keskushyökkääjä on yksi Ihmisoikeusliiton uuden kampanjan keulakuvista.


22.11. 9:00

Salailun kulttuuri on aika murtaa.

Jääkiekon Liigaa kuopiolaisessa KalPassa pelaava Aapeli Räsänen haluaa ravistella rakenteita ja muuttaa asioita urheilun parissa. Hän kokee, että salailu on luonut otollisen areenan esimerkiksi seksuaaliselle häirinnälle.

Räsäsen mukaan salailu on ylipäänsä koko urheilun ongelma. 23-vuotias keskushyökkääjä nostaa esiin voimistelupiirejä Yhdysvalloissa kuohuttaneet hyväksikäyttötapaukset.

”Jääkiekosta on nyt tuoreena esimerkkinä tämä Chicago Blackhawksin ahdistelutapaus”, Räsänen kertoo seuran entiseen videovalmentajaan Brad Aldrichiin viitaten.

Kauden 2009–2010 tapahtumat nousivat julkisuuteen vasta tämän vuoden kesäkuussa. Seksuaalisen ahdistelun uhri Kyle Beach astui esiin lokakuussa.

Blackhawksin johto sai ahdistelun tietoonsa kesken pudotuspelikevään vuonna 2010 mutta päätti salata asian.

Aapeli Räsänen pelaa KalPassa toista kauttaan. Kuvassa Räsänen ohjaa uransa ensimmäisen Liigan pudotuspelimaalin kasvattajaseuransa Tampereen Tapparan verkkoon Christian Heljangon selän taakse.

Urheilijat ovat jo nuorena läheisissä tekemisissä valmentajien ja muun henkilöstön kanssa. Yksilölajien urheilija–valmentaja-suhde on tiivis, eikä joukkuelajeissa haluta häiritä kollektiivia omilla asioilla.

”Tämmöiset voivat ajaa siihen, ettei vakaviakaan asioita uskalleta tuoda esille. Se ei tietenkään kuulu siihen piiriin, mitä ei saisi tuoda joukkueen ulkopuolelle”, Räsänen sanoo.

Hän on yksi Ihmisoikeusliiton maanantaina lanseeraaman Älä riko urheilua -kampanjan urheilijakasvoista. Päätös lähteä mukaan syntyi helposti.

”Ihmisoikeudet ovat minulle hyvin tärkeä asia”, Räsänen kertoo.

”Koska meillä urheilijoilla on tietynlainen foorumi sekä mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin, niin haluan sitä mahdollisuutta käyttää ja auttaa heitä, jotka ovat ehkä itseäni heikommassa asemassa.”

Räsäsen mukaan urheilun pitäisi pystyä tarjoamaan jokaiselle mahdollisuus jättää huolet ja murheet naulakkoon sekä harrastaa vapaasti iästä tai tasosta riippumatta.

”Ihmisoikeudet ovat minulle hyvin tärkeä asia.”

Räsänen on ammattiurheilija, jota ei saa millään sovitettua stereotyyppisen lätkäjätkän ahtaaseen muottiin. Hänen raikkaat ajatuksensa tuulettavat ilmapiiriä, ja muutos näkyy laajemminkin lajikentässä.

Samaan aikaan konservatiivisimpien kiekkomiesten ajatusten ”parasta ennen -käyttöpäivä alkaa joskus vähän loppua”, kuten sivistynyt sentteri kohteliaasti muotoilee.

”On harmi, että hirveän moni ei tuo ajatuksiaan julki, koska niitä on siellä pinnan alla enemmän”, Räsänen lisää nuoren kiekkoilijapolven arvomaailmaan viitaten.

Jääkiekko on moneen muuhun lajiin verrattuna kallis harrastus. Kun kustannukset rajaavat suuren joukon pois lajin parista, uhkaa jääkiekko jäädä hyvin toimeentulevan valkoisen keskiluokan harrastukseksi.

”Jos siihen [harrastamisen hintaan] pystyttäisiin puuttumaan Suomessa paremmin, se laajentaisi jääkiekkoa harrastavaa ihmiskirjoa. Sitä kautta tulisi varmasti paljon hyviä asioita koko lajille”, Räsänen kokee.

”Jääkiekkohan on tietyllä tapaa siellä urheilukentän konservatiivisessa kulmassa. Vaikka jääkiekkoilijoissa on liberaalimpia ajattelijoita kuin moni kuvittelee, löytyy sitä toista päätä paljon.”

”Jääkiekkohan on tietyllä tapaa siellä urheilukentän konservatiivisessa kulmassa.”

San Francisco 49ersin entinen pelinrakentaja Colin Kaepernick (kesk.) aloitti polvistumiset Yhdysvaltain kansallislaulun aikaan pelikaudella 2016 protestoidakseen rasismia vastaan. Hän sai Dallas Cowboysia vastaan pelatussa ottelussa viereensä Eli Haroldin (vas.) ja Eric Reidin (oik.).

Yhdysvalloissa urheilijat ottavat kantaa poliittisiin asioihin aktiivisemmin, kuten vaikkapa entistä NFL-pelinrakentajaa Colin Kaepernickia tai NBA-tähti LeBron Jamesia seuraavat tietävät.

”En tiedä, liittyykö se sitten näiden kahden urheilijan demografiseen eroon”, Räsänen pohtii jenkkifutaajien ja koripalloilijoiden kannanottojen runsautta jääkiekkoilijoihin ja baseballpelaajiin nähden.

”Jenkeissä otetaan isommassa määrin kantaa, mutta ihmisoikeudet eivät isommassa kuvassa toteudu samalla tavalla kuin vaikka Suomessa”, Räsänen kertoo omiin kokemuksiinsa pohjaten.

Hän kiekkoili Yhdysvalloissa yhteensä neljän kauden ajan, ensin junioriliiga USHL:ssä Sioux City Musketeersissa ja sen jälkeen kolme kautta yliopistosarja NCAA:ssa Boston College Eaglesissa.

”Ensimmäinen vuosi Sioux Cityssä Iowassa konservatiivisessa Keskilännessä avasi silmiä paljolti sitä kautta, että olin hyvin ulkopuolella omasta kuplastani”, Räsänen sanoo.

Esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumista katsottiin Yhdysvaltain sydänmailla eri näkökulmasta kuin liberaalimmilla alueilla.

”Jenkeissä otetaan isommassa määrin kantaa, mutta ihmisoikeudet eivät isommassa kuvassa toteudu samalla tavalla kuin vaikka Suomessa.”

Aapeli Räsänen vei Suomen 1–0-johtoon alle 20-vuotiaiden MM-kisojen ottelussa Ruotsia vastaan ja sai onnittelut Kristian Vesalaiselta (oik.). Suomi hävisi Montrealissa 29. joulukuuta 2016 pelatun ottelun maalein 1–3.

Konservatiivinen ympäristö palautti Räsäsen mieleen sanonnan, jonka mukaan ihmiset eivät arvosta oikeuksia vaan etuoikeuksia.

”Ei osata ehkä täysin mennä heidän asemaansa, joilla edes oikeudet eivät toteudu”, hän sanoo.

Tamperelaislähtöinen Tapparan kasvatti muutti Yhdysvaltoihin syksyllä 2016. Samana syksynä Donald Trump äänestettiin maan presidentiksi.

”Se vaikutti huomattavasti maan ilmapiiriin ja kahtia jakautumiseen, mikä sitten totta kai vaikutti suuremmassa mittakaavassa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja varsinkin vähemmistöjen oikeuksiin.”

Myöhemmin Räsänen kritisoi julkisesti Trumpin esittämiä näkemyksiä mediasta. Yhteiskunnallinen keskustelu on kiekkoilijalle luontevaa, ja hän tiedostaa, ettei urheilu ole yhteiskunnasta erillinen saareke.

”Se on tärkeää ymmärtää. Kaikki yhteiskunnassa tapahtuvat asiat heijastuvat ja liittyvät urheiluun. Urheilijoilla ja urheilulla on myös mahdollista vaikuttaa asioissa niin hyvään kuin huonoon.”

”Ei osata ehkä täysin mennä heidän asemaansa, joilla edes oikeudet eivät toteudu.”

KalPan pukukopissa pystyy Räsäsen mukaan keskustelemaan kaikista asioista. Hän pitää hyvänä, että vieläkin valloillaan oleva stereotypia tyhmistä ja ahdasmielisistä jääkiekkoilijoista on murtumassa.

Mitä yksittäinen kiekkoilija voi itse tehdä vaikkapa ihmisoikeuksia edistääkseen ja konservatiivista kulttuuria muuttaakseen? Paljonkin, kokee Räsänen. Kaikki lähtee arkipäiväisistä ruohonjuuritason jutuista.

”Ensimmäinen ja tärkein asia on se, että hyväksyy ihmiset sellaisina kuin he ovat. Siitä lähtee paljon hyvää”, hän sanoo.

”Jos kokee halun vaikuttaa asioihin ja olla äänitorvena, niin kyllä jääkiekkoilijoilla on Suomessa seuraajakuntansa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pystyy vaikuttamaan.”

Räsänen on itse kantanut yhteiskuntavastuuta koronaviruspandemian aikana niin KalPan julkaisemalla videolla kuin seuran verkkosivuille kirjoittamallaan tekstillä.

”Siinähän on paljon kyse siitä, että lisää tietoisuutta jostain asiasta ja herättää keskustelua. Se ruokkii hyvää, kun tietoisuus lisääntyy.”

”Ensimmäinen ja tärkein asia on se, että hyväksyy ihmiset sellaisina kuin he ovat.”

Vaikka yhteiskuntaa voi kuvailla kahtia jakautuneeksi sekä Suomessa että etenkin muualla, muistuttaa Räsänen siitä, että sosiaalinen media kärjistää asioita ja ääripäät saavat suhteettoman paljon huomiota.

”Perusasioita ajamalla voi saada paljon hyvääkin aikaan”, hän kokee.

Ensisijaisen reagoinnin maailman ihmisoikeusrikkomuksiin on Räsäsen mukaan oltava urheilujärjestöjen ja lajiliittojen vastuulla. Olympia-aatteen umpikujasta hän kirjoitti elokuussa Aamulehden kolumnissaan.

”On ison pohdinnan paikka, kenellä riittää niissä liitoissa ja kabineteissa rohkeutta puuttua. Yksittäisellä urheilijalla on kuitenkin hyvin rajallinen mahdollisuus vaikuttaa tuon kokoluokan asioihin.”

Kaukalossa Räsänen tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa. Hän haluaa auttaa KalPaa, pelata mahdollisimman hyvin, voittaa Suomen mestaruuden Kuopiossa ja pelata jonain päivänä NHL:ssä.

”Olen hyvin tyytyväinen, että valitsin KalPan. Kehittyminen on ollut hyvin mahdollistettua ja arki laadukasta. Tulostakin on tullut, vaikka pelini ei ole sinällään perustunut ikinä pisteisiin vaan pyrin tuomaan paljon muutakin pöytään.”

Aapeli Räsänen

Aapeli Räsänen on alle 18-vuotiaiden maailmanmestari. Seuraavaksi hän haluaa voittaa SM-kultaa KalPassa ja päästä NHL-jäille.

  • 23-vuotias jääkiekkoilija. Syntynyt kesäkuussa 1998 Tampereella.

  • Pelaa kaksivuotisen sopimuksensa jälkimmäistä kautta Kuopion KalPassa.

  • Liigassa yhteensä 83 runkosarjan ottelua tehoin 17+20=37 ja 4 pudotuspeliottelua pistein 1+0=1. Tilastot päivitetty 22.11.2021.

  • Kasvattajaseura Tampereen Tappara. Pelannut myös USHL-liigan Sioux City Musketeersissa ja NCAA-liigan Boston College Eaglesissa.

  • Opiskeli Boston Collegessa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa vastaavan tutkinnon.

  • Ollut kapteenina poikien maajoukkueissa.

  • Alle 18-vuotiaiden maailmanmestari vuonna 2016.

  • NHL-seura Edmonton Oilersin kuudennen kierroksen varaus numerolla 153 kesällä 2016.

”Urheilijat haluavat itse vaikuttaa”

Vammaisiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä, rakenteellinen ja suora rasismi sekä lapsen ja naisten oikeuksiin liittyvät ongelmat näkyvät myös suomalaisessa urheilussa.

Ajatus voi tuntua hätkähdyttävältä, mutta urheilu ei ole erillään muusta yhteiskunnasta. Näin muistuttaa myös Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

”Urheilussa ovat läsnä miltei kaikki ihmisoikeusongelmat, koska urheilu on niin laaja alue ja koskee Suomessa ehkä puolta väestöstä jossain roolissa”, hän kertoo.

”Se heijastelee muita yhteiskunnan kehityskulkuja. Ne ongelmat, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisoikeusongelmia, ovat kaikki urheilussa.”

Ihmisoikeusliitto nostaa urheilun ihmisoikeuskysymyksiä esiin tunnettujen urheilijoiden avulla Älä riko urheilua -kampanjassaan.

”Ne, joita pyysimme mukaan, lähtivät. Se kertoo tietysti siitä, että myös huippu-urheilijoiden joukossa on muutoksentekijöitä eli urheilijoita, jotka haluavat itse vaikuttaa”, Mattila sanoo.

”Urheilussa ovat läsnä miltei kaikki ihmisoikeusongelmat, koska urheilu on niin laaja alue.”

Suomalaisen yhteiskunnan ihmisoikeusongelmat ovat läsnä myös urheilussa, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo. Arkistokuva.

Mattila kertoo, ettei urheilijoita etsitty erityisen julkisuusarvon takia vaan siksi, että mukaan pyydetyt ovat jo osoittaneet pyrkivänsä vaikuttamaan ihmisoikeuksiin.

Ihmisoikeusliitto on kouluttanut opetus- ja kulttuuriministeriön tuella muun muassa Koripalloliittoa, Suomen Urheiluliittoa sekä Jääkiekkoliittoa. Mukana on ollut urheilijoitakin.

”Olemme halunneet monella taholla vahvistaa urheilun ihmisoikeusymmärrystä ja -osaamista ja sitä kautta vaikuttaa siihen, että ihmisoikeusongelmiin puututtaisiin ja urheilu ottaisi sen paikan, minkä se voisi ottaa.”

”Yksi teesimme on, että ihmisoikeustilanne parantuisi aika paljon myös urheilussa, mikäli kaikki toimijat tietäisivät heille relevantit lainsäädännön rajat”, Mattila lisää.

Suomen urheilun eettinen keskus (Suek) julkaisi viime syksynä tutkimuksen seksuaalisesta häirinnästä. Luvut ovat Mattilan mukaan hälyttäviä, ja isot kysymykset kaipaavat lisätutkimuksia.

”Hyvä puoli on se, että urheilussa on herätty. Tässä on aikamoinen momentum, ja esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopuolella on jo tehty paljon.”

Lue lisää: Kommentti: Hyväksikäytön uhriksi joutunut Kyle Beach ei varmasti ole ainoa, joka on yrittänyt unohtaa – Onko urheilu vihdoin valmis käsittelemään vaikeita asioita?

Lue lisää: Seksuaalinen häirintä on yleisintä maajoukkuetason urheilussa: Ella Räsänen kertoo, kuinka hän joutui jo alaikäisenä törkeyksien kohteeksi

Lue lisää: Entiset Leijona-tähdet saivat aikaan kohun kommenteillaan Valko-Venäjästä – Mitä jääkiekkoilijoiden uusi polvi ajattelee?

Lue lisää: Kolumni: Urheilijalla on liian harvoin asiaa

Lue lisää: Nuorten Leijonien hyökkääjä sivaltaa Donald Trumpia: ”Johtaja, joka yrittää rajoittaa lehdistönvapautta, on totalitaarinen johtaja, diktaattori”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat