Ida Hulkko haaveilee armeijan erikoisjoukoista ja kannattaa kutsuntoja naisille: "Miksei nainen voi tehdä samaa kuin mies?”

Tampere

Ida Hulkko on uinut tänä vuonna uskomattoman määrän kilpailuja, eikä kausi ole vielä edes ohi.

Jossain toisessa lajissa 70–80 kilpailun vuositahti olisi mahdoton yhtälö.

”Tässä ei tule iskutusta, kuten monessa muussa lajissa”, Hulkko selventää määrää Tampereen uintikeskuksessa.

Pelkästään Tokion olympiakisojen jälkeen Hulkolle on kertynyt 40 kisastarttia. Tokion jälkeen Hulkko huilasi vain viikon, mutta olympiapronssia uinut Matti Mattsson piti kolmen kuukauden kisatauon.

Olympia-altaassa Hulkko ui 100 metrin rintauinnin alkuerissä Suomen ennätyksen (1.06,19) ja oli loppukilpailussa kahdestoista.

Keväällä hän sai paraatimatkallaan 50 metrin rintauinnissa EM-hopeaa pitkällä radalla.

Molemmat mitaliuimarit ovat todennäköisesti kärkipäässä, kun valitaan vuoden parhaita urheilijoita.

”Toivottavasti pärjäämme mahdollisimman hyvin. Matti ansaitsee suurimman huomion. Mitali on helppo voittaa, mutta sitä on vaikea pitää yllä. EM-hopea toi näkyvyyttä. Toivottavasti joku osaa sanoa minunkin nimeni, jos kadulla kysytään suomalaisista uintihuipuista”, Hulkko sanoo.

Ida Hulkko harjoittelee kaksi kolme kertaa päivässä. Viikon ainoa vapaapäivä on lauantaina. Kuva: Reijo Hietanen

Vuosi 2021 on ollut Hulkon läpimurtovuosi. Lisää menestystä voi tulla vielä kauden päätteeksi käytävissä lyhyen radan (25 metriä) MM-kisoissa, jotka uidaan 16.–21. joulukuuta Abu Dhabissa.

”Tulokset ovat parantuneet tasaisesti vuodesta 2019 alkaen. Olen ottanut suuria harppauksia ja saanut takaisin siitä työstä, jota on tehty”, Hulkko sanoo.

Abu Dhabissa Hulkko ui 50 ja 100 metriä rintaa sekä mahdollisesti viesteissä, jos Suomen kuuden uimarin joukkue saa sellaisen jalkeille.

Suomen kuudesta MM-uimarista neljä edustaa TaTu Tamperetta: Hulkko, Veera Kivirinta, Olli Kokko ja Ronny Brännkär. Heitä kaikkia valmentaa Jere Jännes. TaTu on vuonna 1919 perustettu kilpauintiseura.

Lyhyen radan EM-uinneissa Kazanissa marraskuussa Brännkär rikkoi Jani Sievisen 25 vuoden takaisen Suomen ennätyksen 100 metrin sekauinnissa. Brännkär alitti ensimmäisenä suomalaisena 53 sekuntia, 52,97. Kokko vei samoissa kisoissa 100 metrin rintauinnin Suomen ennätyksen Matti Mattssonilta.

Jere Jännes valmentaa Ida Hulkkoa harjoituksissa Tampereen uintikeskuksessa. Myös Olli Kokko (takana) kuuluu samaan valmennusrinkiin. Kuva: Reijo Hietanen

Tampereella Hulkko on harjoitellut ja asunut syksystä 2017 alkaen. Mikkeliläissyntyinen uimari kävi Tampereella urheilulukion viimeisen luokan. Syksyllä 2020 hän aloitti englannin opiskelut Tampereen yliopistossa.

Syyskauden viimeiset kokeet olivat juuri ennen lähtöä lyhyen radan MM-kisoihin.

”Opiskelut vaativat suunnittelua, ettei keskity liikaa uintitreeneihin. Kiva, että uralla on varasuunnitelma. Uinnissa ei oikein saa palkintorahoja.”

Kauden suurta kilpailumäärää selittää osin se, että Hulkko oli mukana uinnin ammattilaisliigassa ISL:ssä.

Hulkon joukkue Team Iron selviytyi marraskuun lopussa uituihin kahdeksan joukkueen pudotuspeleihin mutta karsiutui jatkosta.

Pudotuspeliuinneissa Hulkko oli 50 metrin rintauinnissa kolmas ja lähenteli kauden parasta ajallaan 29,78. Lisäksi hän oli 100 metrin rintauinnissa viides ja 200 metrin rintauinnissa seitsemäs.

Ida Hulkko kiittää Tampereen kaupunkia siitä, että koronasta huolimatta kilpauimarit ovat voineet harjoitella joustavasti uintikeskuksessa. Kuva: Reijo Hietanen

ISL-liigan runkosarja alkoi olympiakisojen jälkeen elokuun lopulla. ISL perustuu joukkueiden välisiin kisoihin, jotka kaikki uidaan lyhyellä radalla.

Liigan kolmannella kaudella mukana oli neljä suomalaisuimaria: Hulkko (Team Iron), Jenna Laukkanen (London Roar), Laura Lahtinen (London Roar) ja Fanny Teijonsalo (Energy Standard).

Laukkanen, Lahtinen ja Teijonsalo olivat mukana neljän joukkueen finaaleissa joulukuun alussa. Uintiliigan yksi perustajista on moninkertainen arvokisamitalisti, unkarilainen Katinka Hosszú.

Hulkko aikoo jatkaa ammattilaisliigassa ensi vuonna, jos pääsee mukaan.

Kymmenessä joukkueessa on 28–36 uimaria eli yhteensä 350–360 uimaria. Osallistumisesta maksetaan 7 500 dollarin, noin 6 600 euron palkkio.

Ammattilaisliigan palkkio ei elätä koko kautta. Hulkko on kuitenkin sikäli hyvässä tilanteessa, että hän saa rahallista tukea sponsoreiltaan. Hän on myös opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaurheilija.

”Pystyn harjoittelemaan ammattimaisesti. Ilman sponsoreita ja apurahaa se ei onnistuisi”, Hulkko sanoo.

Tampereen uintikeskuksessa Hulkko treenaa kaksi tai kolme kertaa päivässä. Lauantait ovat vapaita, ja silloin Hulkko rentoutuu ja saunoo. Talvella hän käy uimassa seuran ylläpitämässä avannossa Rauhaniemessä.

”Avannossa saa nollattua viikon”, Hulkko sanoo ja nauraa.

Abu Dhabin MM-kisojen jälkeen Hulkko matkaa saunomaan kotipaikalleen Mikkeliin, jossa hän viettää perheensä kanssa joulua. Luvassa on ruhtinaallinen kolmen viikon harjoitustauko.

Ida Hulkko valmistautuu hyppäämään altaaseen Tokion olympiakisoissa. Kuva: Sami Kero / HS

Alkuperäisen suunnitelmansa mukaan Hulkon piti aloittaa lokakuussa varusmiespalvelus Puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa.

Pandemian takia uinnissa on kuitenkin arvokisasuma, kun kilpailuja on jäänyt pitämättä. Vuonna 2022 kisataan MM- ja EM-mitaleista pitkällä radalla (50 metriä) ja EM-mitaleista lyhyellä radalla.

Siinä riittää urakkaa myös Hulkolle.

”Tuntui hölmöltä jättää hommaa kesken, vaikka minulla oli paikka urheilujoukoissa. Ehkä sitten Pariisin jälkeen”, Hulkko miettii jo vuoden 2024 kesäolympialaisia.

Hulkon pitkäaikaisena haaveena on päästä lentäjäksi. Hulkon isä, kenraaliluutnantti Petri Hulkko on Maavoimien komentaja.

”En tiedä enää lentäjäksi, kun on tullut lennettyä uran aikana niin paljon, mutta voisin ehkä olla jossain toisessa roolissa Puolustusvoimissa. Se pitää aloittaa siitä, että menee ensin asepalvelukseen. Erikoisjoukot ovat lähellä sydäntäni, ja arvostan niitä. Pitää pohtia.”

Suomessa on viime aikoina keskusteltu siitä, että pakolliset kutsunnat ulotettaisiin myös naisiin. Se ei vielä tarkoittaisi asevelvollisuutta.

”Minä en näe yleisissä kutsunnoissa mitään negatiivista. Asepalvelus parantaa tärkeitä elämäntaitoja. Olen rehellisesti sitä mieltä, ja kotikasvatus tekee sen, että miksei nainen voi tehdä samaa kuin mies.”

Lyhyen radan MM-kisat uidaan Abu Dhabissa 16.–21. joulukuuta.

Aamun ensimmäiset treenit ovat takana. Kuva: Reijo Hietanen