Kaikki tunnustavat liikunnan hyödyt, mutta poliitikot ovat silti kitsaita – ministeri Antti Kurvinen tietää syyn - Urheilu | HS.fi

Ministeri Antti Kurvinen sanoo olevansa arkiliikkuja ja kävelevänsä mielellään. Hän harmittelee, että nykyisessä tehtävässä lyhyetkin matkat tulee helposti tehtyä autolla.

Leikkuri uhkaa taas urheilun rahoja

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan urheilun ja liikunnan rahoitukseen on saatava selvyys. ”Ei ole reilua urheilijoille, liikunta-alan järjestöille eikä urheiluseuroille, että homma on näin sekaisin.”


1.12.2021 2:00 | Päivitetty 1.12.2021 10:09

Urheilusta ja liikunnasta vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) haluaa selvyyden suomalaisen urheilun valtiolta saamaan rahoitukseen.

Valtion liikuntarahojen yläpuolella on väijynyt viime vuosina leikkuri, kun Veikkauksen tuotot ja samalla tuloutus valtiolle ovat vähentyneet.

Liikunnan ja urheilun rahoille tämä on suuri uhka. Urheilun tukipotti on kytketty lähes kokonaan Veikkauksen tuottoihin, eikä suoraa budjettirahoitusta juuri ole.

Ensi vuonna liikunta ja urheilu saavat valtion tukea vielä 160 miljoonaa euroa, kun Sanna Marinin (sd) hallitus päätti lokakuussa perua Veikkauksen edunsaajille suunnittelemansa leikkaukset. Liikunnan ja urheilun osuus leikkauksista olisi ollut 12 miljoonaa euroa.

Vaikka yhdet leikkaukset peruttiin, vaara ei ole ohi vaan tilanne pahenee. Vuonna 2023 Veikkauksen edunsaajia eli kulttuuria, tiedettä, liikuntaa, nuorisotyötä sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä uhkaa vielä suurempi tukien väheneminen.

Vuodesta 2024 eteenpäin määrärahoista ei puolestaan ole toistaiseksi oikein mitään käsitystä.

”Tämä asia pitää nyt vain hoitaa”, Kurvinen sanoo HS:n haastattelussa.

”Ei ole reilua urheilijoille, liikunta-alan järjestöille eikä urheiluseuroille, että homma on näin sekaisin emmekä tiedä, mitä lähivuosina tapahtuu. Sekavuus pitää lopettaa.”

Jo nyt on lähes varmaa, että Veikkauksen ja edunsaajien välinen napanuora katkaistaan.

Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä pitävät parhaana vaihtoehtona, että Veikkauksen tuotot ohjataan valtion budjettiin.

Alkuvuonna samaan päätyi Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen työryhmä. Se suositteli rahapelituottojen ohjaamista valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi, jolloin nykyiset edunsaajat siirrettäisiin budjetin kehysmenettelyn piiriin.

Tukirahoja uhkaava leikkuri ei ole ainoa syy, miksi Kurvinenkin siirtäisi Veikkauksen tuotot valtion budjettiin.

”Uhkapelien vahvaa kytkeytymistä sivistysyhteiskunnan perustoimintoihin pidetään nykyisessä arvomaailmassa kyseenalaisena. Siksi olisi selkeämpää, linjakkaampaa ja läpinäkyvämpää katkaista Veikkauksen ja edunsaajien suhde.”

Kurvinen huomauttaa, että suora budjettirahoituskaan ei ole ongelmatonta. Budjettirahoituksessa liikunta joutuu kamppailemaan samoista euroista esimerkiksi poliisin, Puolustusvoimien ja sote-menojen kanssa.

”Varoitan kenttää, että tämäkään ei tule olemaan helppo ratkaisu. Kipuilua tulee lähivuosina.”

Ministeri Antti Kurvinen piti avauspuheen hiihdon maailmancupin avaustapahtumassa Rukalla viime viikonloppuna.

Veikkauksen tuottoihin kytketyssä rahoituksessa urheilulla on ollut ikään kuin oma kaistansa, joka tosin on nyt tukossa.

”Varoitan kenttää, että tämäkään ei tule olemaan helppo ratkaisu. Kipuilua tulee lähivuosina. Se on silti linjakkain ja selkein malli”, Kurvinen sanoo.

Hän arvioi, että jonkinlainen rahoituksen minimitaso olisi turvattava puolueiden keskinäisellä sopimuksella.

”On oltava parlamentaarinen sopu edunsaajien kokonaisuudesta. Myös jakosuhdelain kaltaista lainsäädäntöä olisi oltava. Pitää olla hahmotelma, miten rahoja jaetaan, jotta kaikki ei mene uusiksi neljän vuoden välein”, Kurvinen pohtii.

”Mutta pitää olla myös realistinen: aina käydään vaaleja, hallitukset vaihtuvat ja taloustilanteet vaihtuvat.”

Urheilu ja liikunta saavat vielä ensi vuonna valtiolta tukea 160 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 urheilua, kulttuuria, tiedettä ja sote-järjestöjä uhkaa kuitenkin vielä karumpi leikkaus kuin oli suunniteltu ensi vuodelle.

”Vuosi 2023 näyttää tosi pahalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sektorille on tulossa yhteensä 50 miljoonan euron leikkaukset eli seitsemän miljoonaa enemmän kuin nyt uhanneet 43 miljoonan euron leikkaukset”, Kurvinen sanoo.

Urheiluun osuvan leikkauksen koko ei ole vielä tiedossa.

”Se on joka tapauksessa suurempi kuin olisi ollut uhkakuvana vuodelle 2022.”

Urheiluväki eli lokakuun alkupuolella kylmiä hetkiä, kun pääministeri Sanna Marin (sd), opetusministeri Li Andersson (vas) ja silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kiirehtivät perumaan erityisesti kulttuurin kohdistuneita 18 miljoonan euron leikkauksia.

Pari päivää myöhemmin Marin julkaisi Twitterissä ”sanon nyt suoraan” -alkuisen viestinsä, jossa hän vaati perumaan kulttuurin leikkaukset ja ”etsimään ratkaisua myös muiden järjestöjen ja edunsaajien tilanteeseen”.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Sdp haluaa, että kulttuuri­­leikkaukset perutaan

Aluksi näytti siltä, että kulttuuri oli muihin Veikkaus-rahan saajiin nähden etuasemassa. Kurvisen mielestä ilman hänen ja keskustan ”lipunnostoa” olisi voinut käydä niin, ettei urheilun rahoja olisi kompensoitu lainkaan.

”Kun Marinin ulostulot ja hässäkkä tulivat päälle, sanoin, että jos tukien leikkauksia kompensoidaan, niin kompensoidaan sitten reilusti kaikille edunsaajille samassa suhteessa. Ei olisi ollut mitään perusteita sille, että kulttuuri olisi saanut täyden kompensaation ja urheilulle olisivat jääneet leikkaukset.”

Antti Kurvinen vieraili marraskuun alkupuolella taidelainaamossa Helsingissä.

Kurvinen kiistää, että Marinin hallitus olisi urheiluvihamielinen. Koronaepidemia on hänen mukaansa sotkenut hallituksen suunnitelmia liikunta-asioiden hoidossa.

Kurvinen huomauttaa, että hallitus on korottanut esimerkiksi seuroille myönnettävää tukea, lisännyt urheiluopistojen ja valmennuskeskusten rahoitusta sekä edistänyt ikäihmisten liikkumista.

”Hallitus ei ole mitenkään liikunta­viha­mielinen. Tässä kävi vain klassinen politiikan ongelma. Kun kulttuurin rahoista pidettiin meteliä, hallituksessa unohdettiin, että onhan siellä kyseessä myös urheilun ja nuorisotyön rahat. Pidän tärkeänä, että kulttuuri ja urheilu tulevat tasapuolisesti kohdelluksi.”

Kurvinen sanoo olevansa ilahtunut siitä, ettei ole itse havainnut tehtävässään käytännössä lainkaan kulttuurin ja urheilun vastakkain­asettelua.

”Sellaista ei juuri ole. Kulttuurin ja urheilun ammattilaiset ovat ehkä tajunneet, että he toimivat samojen asioiden, hyvinvoinnin ja elämän mausteiden ympärillä. Kumpikaan ei ole peruskauraa vaan tuottaa ihmisille vau-elämyksiä.”

Entä ovatko suomalaiset poliitikot yleisemmin urheilu- ja liikuntavihamielisiä?

Esimerkiksi UKK-instituutin parin vuoden takaisen raportin mukaan suomalaisten liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 3,2–7,5 miljardin euron kustannukset. Vaikka liikunnasta saatavat hyödyt ovat yhteiskunnalle kiistattomat, liikunnan ja urheilun määrärahat ovat valtion budjetissa pikkurahoja.

Tässäkään ei Kurvisen mukaan ole kyse poliitikkojen liikuntavastaisuudesta vaan pikemminkin siitä, että liikuntaa ja urheilua mutta myös kulttuuria pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä. Siksi ne ovat helposti myös leikkauslistalla.

”Ymmärrys siitä, kuinka paljon urheilu generoi hyvinvointia, voisi olla parempi.”

”Pienellä siivulla vaikkapa kulttuuriin ja liikuntaan voitaisiin saada paljon hyvää aikaan.”

Ylihärmän Kiistolan pesäpallostadion on Antti Kurviselle rakas paikka.

Jos urheilu ja liikunta onnistuisivat vakuuttamaan päättäjät merkittävyydestään, tämä voisi Kurvisen mukaan tuoda sektorille lisää rahaa sen sijaan että uhkana ovat leikkaukset.

”Meillä on paljon ongelmien ja sairauksien hoitoa, vaikka voisi miettiä, voisiko ongelmien ratkomiseen siirtää pikkuslaissin [sote-budjetista]. Pienellä siivulla vaikkapa kulttuuriin ja liikuntaan voitaisiin saada paljon hyvää aikaan. Kun ihmiset liikkuisivat ja kävisivät tapahtumissa, he voisivat myös paremmin.”

Lisäksi Kurvinen toivoo sektorirajat ylittäviä ratkaisuja, joilla voitaisiin edistää suomalaisten liikkumista.

”Toivon, että liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön budjeteissa yritettäisiin katsoa, voitaisiinko heidän rahoistaan käyttää jotain liikunnan hyväksi. Samaan aikaan täytettäisiin liikunnan tavoitteita mutta myös heidän tavoitteitaan.”

Kurvinen ei innostu arvokisojen boikoteista

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen oma urheilutausta on pohjalaiseen tapaan pesäpalloilussa.

Kurvinen pelasi juniorina Ylihärmän Pesis-Junkkareissa ja aikuisena maakuntasarjaa Alahärmän Kisassa.

Ulkokentällä pelipaikka oli useimmiten edessä siepparina tai ykkösvahtina pysäyttämässä pommilyöntejä ja juoksemassa kiinni lyhyitä näppejä.

”Eräs lobbari sanoi, että olet varmasti pelannut pesäpalloa etukentällä, olet sellainen ärhäkän oloinen kaveri. Se oli kunnianosoitus. Olin juuri sellainen, etukentällä hulluna tormasin.”

Penkkiurheilijana Kurvinen seuraa mieluiten pesistä. Myös jääkiekko kiinnostaa, samoin Huuhkajien pelit.

Kurvisen on määrä matkustaa talvella Pekingiin ensin olympialaisin ja sitten paralympialaisiin.

”Haluan osoittaa urheilijoille Suomen valtion ja hallituksen tuen. Kyse on heidän arvostuksestaan. Toivottavasti heidän suorituksensa ei ainakaan huonone siitä, että urheiluministeri on katsomossa.”

Kurvinen on huolissaan hyvän hallinnon toteutumisesta isoissa kansainvälisissä urheilujärjestöissä. Arvokisojen boikotteja hän ei kuitenkaan kannata.

”Tällaisessa maailmassa, jossa jännitteet kasvavat ja voimapolitiikka lisääntyy, minun on vaikea käsittää, miten asiat menisivät parempaan suuntaan katkaisemalla vähäisetkin välit ja foorumit, joissa kaikki kansakunnat kohtaavat”, Kurvinen sanoo.

”Multilateralismia ja vuorovaikutusta pitää lisätä, ei vähentää.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat