MM-mitalisti llkka Herola nukkui kesällä pitkiä jaksoja kotinsa parvekkeella, koska ura vaati poikkeuksellisia tekoja - Urheilu | HS.fi

Ilkka Herola ei ole koskaan viihtynyt Rukan hyppyrimäessä. Kuva torstaisesta maailmancupin varakisasta.

Telttailua omalla parvekkeella

Yhdistetyn urheilijat ovat Pekingin olympiakisoissa ennen kokemattomassa tilanteessa, koska juuri kenelläkään ei ole kokemusta kilpailemista niin korkealla. MM-mitalisti llkka Herola nukkui kesällä pitkiä jaksoja kotinsa parvekkeella alppiteltassa.


28.11.2021 2:00 | Päivitetty 28.11.2021 13:12

Ruka

Monet suomalaiset harrastavat kesäisin telttailua, kuten tiedetään.

Sen sijaan sitä moni on tuskin tiennyt, että yhdistetyn viime talven MM-hopeamitalisti Ilkka Herola harrasti viime kesänä hyvin spesifistä telttailun alalajia ja teki sitä enimmäkseen kotinsa parvekkeella Kuopiossa.

Perimmäinen syy Herolan erikoiselle telttailulle on se, että Pekingin olympialaisissa kilpaillaan noin 1 700 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.

Nimenomaan parvekkeella telttailuun Herolalla on henkilökohtaisempi syy, joka liittyy parisuhteeseen.

Mutta palataan näihin myöhemmin.

Yhdistetyn urheilijat ovat Pekingin kisoissa ennen kokemattomassa tilanteessa, koska juuri kenelläkään ei ole kokemusta kilpailemisesta niin korkealla.

Tämä johtuu siitä, että yhdistetyn maailmancupissa ei kilpailla varsinaisesti korkealla sijaitsevissa paikoissa. Muutamissa mc-kisoissa, kuten Itävallan Seefeldissä, kilpaillaan 1 100–1 200 metrin korkeudella, mutta se on kestävyysurheilun mittapuulla vain ”semikorkealla”.

Päävalmentaja Petter Kukkonen kertoo, että Suomen yhdistetyn maajoukkueella on ollut jo kolmen vuoden ajan käynnissä korkealla kilpailemiseen liittyvä projekti.

Tähän kuuluvaa leiritystä vuoristossa tai asumista kotimaassa niin sanotussa alppimajassa on ollut Kukkosen mukaan 5–6 kertaa vuodessa.

”Juuri siitä syystä projekti on ollut pidempi”, Kukkonen sanoo ja viittaa siihen, että kilpailemisesta korkealla ei ole kokemusta.

Kukkonen huomauttaa, että yhdistetyssä korkean paikan valmistautumista vaikeuttaa se, että hyppyrimäkiä ei ole riittävän korkealla.

”Emme ole olleet pitkiä pätkiä korkealla vaan sellaisia 6–10 päivän jaksoja. Tarkoitus on nopeuttaa korkealle sopeutumista kerta toisensa jälkeen eikä vaikuttaa verimuuttujiin. Se vaatisi pidempiä jaksoja, ja meille se ei toimi, koska silloin pitäisi olla niin pitkiä pätkiä hyppäämättä.”

Korkealla kilpailemisesta maajoukkue on hakenut tuntumaa omilla leirikisoilla, jotka on tehty rullasuksilla. Italian Antholz-Anterselvasta ja Itävallan Praxmarista löytyi rullahiihtoon sopivat radat samoista korkeuksista kuin Pekingin kisoissa on.

Viime talven MM-kilpailuissa Saksan Oberstdorfissa Ilkka Herola nautti keväisistä olosuhteista, vaikka kisat alkoivat helmikuun puolella.

Herolaa vähäinen kokemus korkealla kilpailemisesta ei juuri mietitytä, ja ovathan kaikki tässä asiassa käytännössä samassa tilanteessa.

”Se korkeaan ilmanalaan totuttautuminen ollut niin paljon kaiken suunnittelun ja muun osana koko ajan jo pari viime vuotta. Tuntuu siltä, että siinä on kivet käännetty siinä määrin kuin se on mahdollista.”

Herola kuuluu niihin harvoihin huippumiehiin, joilla on sentään vähän tositilanteen kokemusta korkealla kilpailemisesta. Toki siitä on aikaa pian kymmenen vuotta.

Tämä tapahtui nuorten MM-kisoissa vuonna 2012 Turkin Erzurumissa. Silloin Herola oli vain 16-vuotias saavuttaessaan MM-hopeaa jopa 1 900 metrin korkeudella käydyssä kilpailussa.

”Se reissuhan oli minun osaltani aika suksee. Jos kilpailua ei olisi käyty korkealla, sitä mitalia ei olisi varmaankaan tullut. Kyllähän korkealla kilpaileminen suosii tällaista kevyttä ruumiinrakennetta ja hyvää hapenottoa. Ehkä minulla kestävyyspuoli on vahvuus tässä porukassa, ja kyllä erot siellä korostuvat.”

Urheilijoiden kyky sopeutua korkealle vaihtelee. Kukkosen mukaan osa sopeutuu normaalisti, osalla on vaikeuksia, ja sitten on välimuotoja.

Herola tuntee kuuluvansa siihen porukkaan, jolla ei ole vaikeuksia sopeutua korkealle.

”Minun kokemukseni korkealta ovat tähän mennessä pääsääntöisesti ihan positiivisia. Ainakin se on ollut helposti ennakoitavaa. Tärkeää on se, että se toistuu aina suunnilleen samalla tavalla. Minulla homma on toiminut aika lailla oppikirjan mukaan, kun on alusta asti toteutettu sellaisia perussääntöjä.”

Ilkka Herola kotimaisemissaan Kuopion Puijolla viime helmikuussa.

Sitten siihen telttailuun.

Herolalla kivien kääntämiseen on kuulunut myös se, että hän on hyödyntänyt kotioloissa Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselta (Kihu) lainattua niin sanottua alppitelttaa, joka tarjoaa nukkumisen ajaksi periaatteessa vuoristoa vastaavat olot.

Siinä on ollut kuitenkin haasteita.

”Sillä on käytännössä pyritty vain siihen, että korkean paikan leirit olisi helpompi aloittaa. Se on aika epäkäytännöllinen. Sen käyttäminen kovien harjoitusjaksojen aikana on hankalaa, koska se vaikeuttaa nukkumista niin paljon.”

Herolan kokemuksen mukaan teltan sisälämpötila saattaa nousta 5–6 astetta korkeammaksi kuin huoneen lämpötila on.

”Se tarkoittaa keskimäärin sietämättömiä oloja, koska siellä on kuumaa ja tukalaa. Kesäaikaan telttaa pystyy pitämään esimerkiksi parvekkeella, ja se oli ihan ok.”

Herola painottaa lähtevänsä paljon mieluummin niin sanottuun alppimajaan, jossa melko normaaliin hotellihuoneeseen voidaan luoda esimerkiksi 2 000 metrin korkeutta vastaava hengitysilma.

Yhdistetyn maajoukkue onkin hyödyntänyt alppimajaoleskelua sekä Pajulahdessa että Vuokatissa.

”Teltta on aika askeettinen ratkaisu eikä olisi todennäköisesti hyvä kovin pitkä­aikaisessa käytössä.”

Parvekkeella nukkumiseen Herolaa on kannustanut sekin, ettei ilmapiiri muodostu teltan lisäksi liian tukalaksi myös parisuhteessa.

”Se on parisuhteessa elävälle sovun säilyttämisen kannalta parempi vaihtoehto. Kun parisänkyyn pamauttaa toiselle puolelle sen teltan pystyyn, niin se haittaa yleensä sitä toistakin nukkujaa”, hän sanoo.

Herola kertoo nukkuneensa alppiteltassa parvekkeella viime kesän aikana yhteensä kaksi noin kymmenen päivän jaksoa. Teltassa oli tuolloin noin 1 800–2 000 metrin korkeutta vastaavat olot.

Herola toteaa, että sen korkeammalle ei kannata mennä, koska se voi heikentää palautumista.

”Jos olisi pidempään esimerkiksi alppimajassa, korkeutta voisi nostaa enemmänkin, mutta se ei ole tässä meidän tilanteessamme ainoa muuttuja. Laji perustuu paljon muuhunkin kuin kestävyyteen, ja paljon harjoitetaan myös hermo-lihasjärjestelmää. Kaikkia munia ei voi panna samaan koriin.”

Ilkka Herolan hyppytyyliä Rukan yhdistetyn kisassa lauantaina.

Oma lukunsa yhdistetyssä on mäkihyppy. Miten korkeus vaikuttaa siihen?

”Siitäkin on vähän kokemuksia, mutta tavallaan tunne on sellainen kuin hyppäisi tyhjään tai takatuuliseen mäkeen. Se on perusajatus. Painavan ja kevyen hyppääjän ero kaventuu siellä. Painavat hyppääjät kärsivät enemmän merenpinnan tasolla, mutta kun mennään korkeammalle ja lähemmäksi tyhjiötä, ero pienenee”, päävalmentaja Kukkonen sanoo.

Hänen tietojensa mukaan olympialaisten mäki sijaitsee melko tuulisella paikalla.

”Siellä voi olla rapsakoita vastatuulia, jotka varmaan kompensoivat tämän haasteen.”

Viime päivinä Herolalla on ollut tuttuun tapaan ongelmia Rukan mäessä. Niiden seurauksena hän on päässyt hiihtoon kaukana kärjestä, ja kahdesta ensimmäisestä mc-kilpailusta tuloksena ovat sijat 18 ja 22.

Lue lisää: Ilkka Herola on yhdistetyn paras hiihtäjä maailmassa, mutta naapurilleen hän ei ihan pärjää: ”Ei lopu kestävyys ja kirikyky siitä miehestä kesken”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat