Rantasen eläkeläispariskunta päihittää leuanvedossa lähes jokaisen 20-vuotiaan suomalaisen – Tässä on hurjan kunnon salaisuus - Urheilu | HS.fi

Rantasen eläkeläis­pariskunta päihittää leuan­vedossa lähes jokaisen 20-vuotiaan suomalaisen – Tässä on hurjan kunnon salaisuus

Pekka, 71, ja Maj-Lis Rantanen, 69, ovat hyvä esimerkki siitä, että koskaan ei ole myöhäistä päästä erinomaiseen kuntoon. Harva nuorempi pärjää pariskunnalle leuanvedossa.

Maj-Lis ja Pekka Rantanen tekivät leuanvedon SM-kisoissa Jyväskylässä omien sarjojensa Suomen ennätykset ja nappasivat ansaitut kultamitalit.

4.12.2021 10:00

Jyväskylä

71-vuotias Pekka Rantanen astelee marraskuun lopulla toistoleuanvedon SM-kisoissa Jyväskylässä lavalle hymy huulilla. Tuomarin ”roiku!”-komennon jälkeen Rantanen ottaa leuanvetotangosta tukevan otteen.

Kun tuomari komentaa ”vedä!”, Rantanen vetää ilmeenkään värähtämättä 38 leukaa. Tulos on 70-vuotiaiden miesten 70 kilon sarjan uusi Suomen ennätys.

Hetki Rantasen kilpasuorituksen jälkeen lavalle nousee hänen kaksi vuotta nuorempi vaimonsa Maj-Lis Rantanen ja vetää 16 leukaa. Se on 60-vuotiaiden naisten 60 kilon sarjan Suomen ennätys.

”Meinasi happi loppua”, Maj-Lis Rantanen sanoo hymyillen kisasuorituksensa jälkeen.

Vaikka Rantaset tekivät Jyväskylässä Suomen ennätykset, he eivät rikkoneet omia ennätyksiään. Parin vuoden takaisissa SM-kisoissa Pekka Rantanen veti 44 leukaa ja Maj-Lis Rantanen 17 leukaa.

Kun on huippukunnossa vetämässä kilpailuissa leukoja, mikä osa kehosta on se, joka ensin väsähtää?

”Kyllä se on korvien väli”, Maj-Lis Rantanen sanoo.

”Kuusikymppisenä tuli sellainen olo, että tarttis varmaan tehdä jotain.”

Tuomarit pitivät huolta, että Maj-Lis Rantanen veti leukoja sääntöjen mukaisesti lajin SM-kisoissa.

Vielä menee yksi. Pekka Rantanen leuanvedon SM-kisoissa viikko sitten.

Harva huippukuntoinen nuorukainenkaan pärjää leuanvedossa Rantasen pariskunnalle. Vielä ihmeellisempää on se, että kymmenen vuotta sitten kumpikaan ei saanut vedettyä yhtään leukaa.

Rantasilla ei ole minkäänlaista urheilutaustaa ennen leuanvetouraa.

”Kuusikymppisenä tuli sellainen olo, että tarttis varmaan tehdä jotain”, he sanovat.

Kuntosalille kaarinalainen pariskunta kehtasi mennä ensimmäisen kerran vasta kun heidän poikansa Jani Rantanen vei perille asti. Ensin he olivat mukana ryhmäliikunnassa, mutta leuanvetoakin tuli kokeiltua.

”Alkoi kismittää, kun ei saanut yhtään. Aloimme sitten tutkia erilaisia leuan­veto­sarjoja ja kehittelimme itsellemme omia”, Pekka Rantanen kertoo.

Leuanveto vei mukanaan. Rantaset alkoivat käydä salilla kuusi kertaa viikossa. Kotiin hankittiin leuanvetotanko.

”Flunssaakaan ei ole ollut vuosiin.”

Maj-Lis ja Pekka Rantanen huoltotauolla. Rantaset aloittivat leuanvedon kuntoilumielessä kymmenen vuotta sitten.

Vanhanakin ehtii vielä kehittää lihaskuntoa, muistuttaa voimavalmentaja ja leuanvedon kuusinkertainen Suomen mestari Tuomas Rytkönen.

”Maksimivoimaa ja kestovoimaa pystyy kehittämään vanhemmallakin iällä. Tutkimusten mukaan vielä 80-vuotiaat ovat pystyneet harjoittamaan etureisien lihasten kokoa jopa kaksinkertaiseksi.”

Rytkösen mukaan Rantasten tulokset kertovat siitä, että heillä on hyvin vahvat ja kestävät lihakset ylävartalon vetävissä lihasryhmissä.

Leuanvedossa tärkeimmät lihakset ovat leveät selkälihakset, isot liereälihakset, epäkäslihas, suunnikaslihakset ja olkalihakset sekä otteen mukaan joko kaksipäiset hauislihakset tai olkavärttinäluulihakset.

Toistoleuanvetoon liittyy Rytkösen mukaan kolme tekijää: maksimivoima, kestovoima ja liikkeen taloudellisuus.

”Maksimivoimareservissä on kyse lihasten poikkipinta-alasta, liikehermoston kyvystä käskyttää lihaksia ja siitä, miten tuki- ja sidekudos pystyy välittämään lihasten tuottaman voiman nivelten liikkeeksi”, hän kertoo.

”Kestovoimassa on kyse hermo­lihas­järjestelmän kyvystä vastustaa väsymystä. Liikkeen taloudellisuudessa on kyse sen taidon oppimisesta, miten oikeat lihakset ovat rentona ja työssä oikeaan aikaan.”

Rantasen pariskunnan pahimpia vammoja ovat olleet känsät käsissä.

Nykyään Rantaset treenaavat päivittäin. Päivä alkaa puolen tunnin juoksulenkillä. Salilla vierähtää yli kaksi tuntia, ja joskus vielä illalla tehdään kotonakin joitain lisäharjoituksia. Palautumiseen riittää yöuni.

Kun Rantasilta kysyy, kuinka he ovat onnistuneet pääsemään vanhalla iällä noin kovaan kuntoon, vastaus on ”kovalla treenillä”. Ja huimia pariskunnan treenimäärät ovatkin.

Maj-Lis Rantanen kertoo kovimmillaan harjoitelleensa muutaman viikon pätkän, jossa hän veti viikon jokaisena päivänä 240 leukaa. Viikossa tuli siis vedettyä 1 680 leukaa. Pekka Rantanen on pysynyt maltillisemmissa luvuissa: hänen harjoituspäiväänsä saattaa kuulua noin 150 toistoa leuanvetoa.

Rantaset kertovat aloittaneensa aikaisemmin harjoitusohjelman, johon kuului 6–8 leuanvetosarjaa viikossa kuuden viikon ajan.

”Se olisi venynyt niin pitkälle, että ajattelimme, että me ollaan sitten jo haudassa. Teimme sitten kolme sarjaa päivässä.”

Rantaset ovat olleet harjoittelussaan sitkeitä. Ensimmäisen onnistuneen leuan vetämiseen tarvittiin vuoden verran valmistautumista.

Pikkuhiljaa ennätys alkoi kasvaa, mutta parinkymmenen kohdalla kehitys pysähtyi. Taas alkoi kismittää, kun muut saivat vedettyä enemmän.

”Aloin treenata kippitekniikkaa. Lisättiin myös anaerobista harjoittelua, ja siitä se lähti taas nousuun”, Pekka Rantanen kertoo.

Leuanveto on antanut 50 vuotta naimisissa olleille Rantasille hyvän kunnon ja terveen elämän. Kumpikaan ei ole loukkaantunut treenatessaan.

”Ainoa loukkaantumiset ovat känsät käsissä”, Pekka Rantanen sanoo ja näyttää kämmeniään.

”Flunssaakaan ei ole ollut vuosiin. Nyt jaksaa paljon enemmän kuin silloin ennen.”

Leuanvetoharrastus on parantanut Maj-Lis ja Pekka Rantasen muutakin jaksamista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat