Näin sujui suomalaisten testireissu Pekingin olympialaduille: ”Mittasivat ilmeisesti kuumetta silloinkin, kun nukuimme lennolla” - Urheilu | HS.fi

Näin sujui suomalaisten testireissu Pekingin olympia­laduille: ”Mittasivat ilmeisesti kuumetta silloinkin, kun nukuimme lennolla”

Tutustumiskäyntien tarkoituksena on päästä Pekingin olympialaduille samalta viivalta kovimpien kilpailijamaiden kanssa.

Olli Ohtonen (vas.) ja Teemu Lemmettylä testasivat suksia, niiden pohjakuvioita ja voitelua Pekingin olympialaisten hiihtopaikoilla Zhangjiakoussa.

8.12.2021 9:55 | Päivitetty 8.12.2021 10:05

Huippu-urheilussa tapahtuu usein sellaista, minkä yhteyteen sopii sana vihdoinkin. Esimerkiksi jos monia läheltä piti -tilanteita kokenut urheilija saavuttaa sitkeän yrittämisen jälkeen voiton.

Viime viikonloppuna koettiin vihdoinkin-tunnelmia Suomen joukkueen valmistautumisessa helmikuussa pidettäviin Pekingin olympialaisiin.

Tämä johtui siitä, että suomalaiset asiantuntijat pääsivät tutustumaan osaan olympialaisten lumilajien kilpailupaikoista Zhangjiakoussa ja tekemään siellä tärkeitä testejä.

Jos asiat olisivat edenneet samalla tavalla kuin ennen edellisiä talviolympialaisia Venäjän Sotšissa (2014) ja Etelä-Korean Pyeongchangissa (2018), näitä tutustumis- ja testausreissuja tuleville olympiapaikoille olisi tehty jo useita parin viime vuoden aikana.

Koronapandemia sotki kuitenkin kaikki suunnitelmat tässäkin asiassa. Esimerkiksi olympialaisten esikisoiksi tarkoitetut maailmancupin osakilpailut peruttiin viime talvena, ja samalla menivät mahdollisuudet päästä kisapaikoille.

Lue lisää: Kiina rakensi talvikisoja varten 174 kilometriä moottoritietä Pekingistä hiihtopaikoille – Tiekamera kuvaa tielläkulkijat, tien päässä yllätys loksauttaa suun auki

Viime viikon keskiviikkona Saksan Frankfurtista lähti kohti Pekingiä Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n tilauslento, joka kuljetti runsaan kymmenen maan joukkueita mäkihypyn ja yhdistetyn Continental cupin eli kakkostason kilpailuihin Zhangjiakouhun.

Suomen seitsemän miehen joukkueeseen kuuluivat myös pitkäaikaisessa suksihuollon arvokisahankkeessa työskentelevät Teemu Lemmettylä ja Olli Ohtonen, jotka ovat olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan palkkalistoilla.

Miksi olympiapaikoille on niin tärkeää päästä etukäteen?

Suksilajeista varsinkin maastohiihto, yhdistetty ja ampumahiihto ovat niin sanotusti olosuhdeurheilua, jossa suksien toimivuus on merkittävä muuttuja. Vaikka urheilija olisi elämänsä iskussa, menestystä ei voi saavuttaa, jos sukset eivät ole kilpailukykyiset.

”Edelliset talviolympialaiset olivat ja nämä ovat pikkuisen eksoottisissa paikoissa normaalin maailmancupin kalenterin näkökulmasta. Sen takia näihin paikkoihin on pitänyt päästä tekemään testejä, koska niissä ei ole ollut kisoja. Näin olemme paremmin kartalla, mitkä hionnat, voiteet ja menetelmät toimivat suksien kanssa”, pelkisti Ohtonen, joka parhaiten tunnetaan Iivo Niskasen valmentajana.

Kaikki hiihtolajien huippumaat panostavat näihin asioihin voimakkaasti ja haluavat lähteä vähintään samalta viivalta kisoihin verrattuna kovimpiin kilpailijamaihin.

Toinen pääsyy päästä kisapaikoille oli tutustuminen olosuhteisiin ja latuihin sekä suksihuollon että valmennuksen näkökulmasta.

”On hyvä olla ennakkotietoa, minkä tyyppiset radat ja paikat ovat täällä odottamassa.”

Tätä varten Ohtonen ja Lemmettylä ottivat kisapaikoista myös runsaasti videoita ja valokuvia.

Kaksikko ehti käydä Zhangjiakoussa kolme vuotta sitten. Silloin he saivat jo hyvän kuvan kisapaikoista, vaikka monet asiat olivat kesken. Testaaminen ei kuitenkaan onnistunut.

Nyt kaikki tapahtui koko ajan tiukassa kuplassa.

”Joka aamu oli koronatestit. Kaikki meidän kanssamme tekemisissä olleet kiinalaiset olivat pukeutuneet kertakäyttöhaalareihin, maskeihin, laseihin ja muihin. Lentoemot mittasivat ilmeisesti kuumetta silloinkin, kun nukuimme lennolla. Hyvin tarkkoja olivat.”

Ohtosen mukaan odotuksissa päällimmäisenä oli pääsy lumelle ja tekemään testejä.

”Hyvin pääsimme hiihtämään. Yhdistetyn kisan 2,5 kilometrin lenkki oli käytössä ja samoin testipaikka. Siellä pystyimme testaamaan aamulla, päivällä ja illalla. Reissun tavoitteet kyllä täyttyivät.”

Suomen kolme nuorta urheilijaa eivät menestyneet kahdessa kilpailussa. Eniten antia kilpailuista saatiin siitä, että heidät oli varustettu hiihtoon niin sanotulla tarkkuus-gps:llä. Se antaa hyvin tarkkaa tietoa esimerkiksi nousujen ja laskujen jyrkkyydestä ja vauhdeista.

”Saimme tietoa, miten radan loppuosa käyttäytyy. Se on ihan mielenkiintoista kisoja ajatellen.”

Luonnonlunta Zhangjiakoussa ei ollut ollenkaan, mutta lähes kaikki latupohjat oli lumetettu. Muille kuin 2,5 kilometrin lenkille ei kuitenkaan ollut menemistä. Myöskään ampumahiihdon laduille ei ollut pääsyä.

”Paljon on puhuttu, että kisoissa voi olla kylmää ja tuulta. Nyt ei ollut kylmää. Päivällä kävi plussan puolella, ja yöllä oli reippaasti pakkasta. Tuulta oli vaihtelevasti.”

Ohtosen mukaan joukkueella oli matkassa useita testisuksipakkoja.

”Tulimme suht reippaan kaluston kanssa. Testasimme sukseen, hiontaan ja voiteluun liittyviä asioita. Sitä perustietoa, jota halutaan näistä olosuhteista.”

Olympialadut kiertelevät 1 640–1 720 metrin korkeudella.

”Kun ollaan korkealla, niin tykkilumi on vähän sellaista alppityyppistä. Saimme tietää, että lumet oli ajettu siihen noin viikko sitten. Lumi oli suhteellisen puhdasta, mutta siinä oli kosteutta vielä aika paljon. Se siitä kuivuu varmaankin jonkin verran. On vielä avoin kysymys, joutuvatko he tekemään sinne lisää lunta, jos tulee likaa tai muuta.”

Ohtosen mukaan suomalaisten toiveissa oli myös pääsy ampumahiihdon kisapaikoille ja olympiakylään eli tutustumaan joukkueiden tulevaan majoitukseen. Ne olivat kuitenkin kuplan ulkopuolella.

”Se olisi ollut hyvä plussa. Pääasia oli testaaminen. Kun ottaa huomioon vallitsevat olot, niin etukäteen ajateltiin, että on jo voitto, että päästään panemaan sukset lumelle ja testaamaan.”

Ohtosella oli Zhangjiakoun vuoristomaisemista jonkinmoinen käsitys sillä perusteella, että hänen normaalissa työympäristössään Vuokatissa olevaan hiihtosimulaattoriin olivat Kajaanin ammattikorkeakoulun peligraafikot tehneet animaatiokuvaa kisamaisemista.

Lue lisää: Vilma Nissinen pääsi selville Pekingin latujen erikoisuuksista hiihtämällä Vuokatissa – näin toimii suomalainen hiihtosimulaattori

”Erittäin hyvin ja lähelle totuutta he ovat sillä pohja-aineistolla onnistuneet. Melkein valotolpatkin olivat oikeilla paikoillaan. Kun ensimmäisen kerran pääsimme hiihtämään, totesimme, että todellisuus näytti todella paljon samalta kuin simulaattorissa.”

Ohtonen ja Lemmettylä ovat näillä näkymin menossa Zhangjiakouhun uudelleen tämän vuoden viimeisinä päivinä, jolloin FIS ja Kansainvälinen ampumahiihtoliitto järjestävät sinne testireissun.

”Todennäköisesti se tapahtuu samalla tavalla hyvin tiukassa kuplassa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat