Urheilujohtajana toiminut Perttu Jussila salasi pitkään osan itsestään ja kuunteli hiljaa, kun hänelle tärkeistä asioista vitsailtiin - Urheilu | HS.fi

Perttu Jussilan mielestä urheilumaailma on laiska käymään arvokeskustelua.

Unelmien hintana oma identiteetti

Suomen Keilailuliiton entinen puheenjohtaja Perttu Jussila on varma, että asioita olisi jäänyt saavuttamatta, jos hän olisi ollut täysin rehellinen. Hän tietää, miltä tuntuu, kun unelmien hintana on oma identiteetti.


26.12.2021 2:00 | Päivitetty 27.12.2021 12:44

Merkittävässä tilaisuudessa on koolla suomalaisten lajiliittojen johtoa. Vuoden 2018 presidentinvaalikampanja on käynnissä ja se herättää keskustelua. Yksi urheilujohtajista heittää kommentin, että onkohan Pekka Haavisto mies vai nainen.

Pöytäseurue röhähtää nauruun.

Kaikki paitsi Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja Perttu Jussila.

Kukaan ei kyseenalaista kommenttia, eikä niin tee Jussilakaan. Hän on tehnyt urheilu-urallaan ja sen jälkeisissä urheilun johtotehtävissä tietoisen valinnan olla kertomatta, että kuuluu seksuaalivähemmistöön.

Vastaavia tilanteita on ollut ennenkin, ja Jussila muistaa niistä jokaisen.

”Tunnetta on vaikea kuvailla, ihan kuin olisit huijari, vaikka niin ei tietenkään ole.”

Se että toisen ihmisen identiteetti on toiselle vitsi, kertoo paljon vitsailijan arvomaailmasta. Jussila ei kuitenkaan usko, että kommentoija olisi halunnut olla ilkeä.

”Toinen vaihtoehto on, että ei ajatellakaan, että täällä voisi olla ketään seksuaalivähemmistöön kuuluvaa. Ja juuri tämä kertoo minulle tosi paljon.”

Nuorena keilaajana Jussila opetteli treeneissä keskivartalon tukea vaativaa keilailuasentoa Börje-nimisen harjoitteen avulla. Siinä tärkeää oli puristaa pakarat tiukasti yhteen.

Junioreiden EM-kisoissa vanhempi lajin parissa ollut henkilö nimitteli häntä gayprinssiksi.

Jussila on sataprosenttisen varma siitä, että avoimuus ei ollut vaihtoehto, kun hän keilasi ammatikseen ja kun hän sen jälkeen toimi lajin johtotehtävissä.

”Koin silloin ja koen edelleen, että jos olisin ollut avoin tai rehellinen, olisi ovia suljettu. Minusta ei olisi ikinä tullut lajiliiton puheenjohtajaa tai ehdokasta maailmanliiton johtoon. Ei ikinä”, Jussila sanoo jokaista sanaa painottaen.

”Se oli se hinta, että pystyin elämään sen aikaista unelmaani.”

Perttu Jussilalla ei ole enää pyrkimyksiä toimia urheilun parissa, ”mutta jos pyydetään niin autan”.

Vähemmistön edustajana Jussila on herkkä tulkitsemaan ympäristön viestejä. Aina ne olivat negatiivisia tai sitten oli hiljaisuutta. Ei koskaan mitään positiivista.

”Harvoin se on sellaista, että homot pitäisi polttaa roviolla. Naureskelua ja kyseenalaistamista tulee tasaisesti. Kun ei tule vastakkaista viestiä, niin asenne käy selväksi.”

Jussila ei ole tyytynyt olemaan hiljaa, hän on puolustanut yhdenvertaisuutta, mutta ei koskaan henkilökohtaisella tasolla.

”Kun on jotain mieltä asiasta, voi mennä tilaston tai faktan taakse, mutta kun keskustellaan jostain sellaisesta asiasta mitä olet, ei ole mitään minkä taakse mennä. Muuta kuin oikeus identiteettiin, joka on joidenkin mielestä kyseenalainen.”

Aina Pride-viikon aikaan hän halusi kertoa. Hän mietti ja mietti, mutta ei ollut valmis kohtaamaan seurauksia.

”Lajiliiton johdossa ollessani minulla ei riittänyt rohkeus siihen, että olisin altistanut itseni kaikelle sille törylle, mitä avoimuus olisi tuonut. Toisaalta se olisi ollut parasta, mitä olisin voinut suomalaiselle urheilulle tehdä.”

Toimiessaan Suomen Keilailuliitossa ja kiertäessään kansainvälisen liiton kongresseissa Jussilalla oli vaikutusvaltaa. Asema antoi hänelle mahdollisuuden edistää tärkeitä asioita lajin parissa, eikä hän ollut valmis luopumaan siitä.

”Priorisoin keilailun mahdollisen kulttuurimuutoksen. Jos olisin tehnyt julkisen ulostulon, en olisi voinut viedä niitä asioita eteenpäin, joita halusin keilailussa muuttaa.”

”Mietin jatkuvasti, moniko nuori jättää urheilun siksi, että ei koe itseään tervetulleeksi.”

Perttu Jussila keilasi vuosia ammatikseen. Hän ei halunnut kertoa kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, koska pelkäsi muiden reaktioita. Kuva vuodelta 2013.

Sopiva hetki avoimuudelle koitti vihdoin marraskuussa, kun Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanja alkoi. Juuri jotain tällaista Jussila oli odottanut ja toivonut.

”Tämä on urheilun tärkein kampanja. Mietin jatkuvasti, moniko nuori jättää urheilun siksi, että ei koe itseään tervetulleeksi. Montako unelmaa se maksaa ja kuinka epäreilua se on?”

Jussila julkaisi Instagram-päivityksen, jossa kertoi kokemuksistaan ja ajatuksistaan seksuaalivähemmistön edustajana urheilussa.

Urheilijana hän pelkäsi, muuttuisiko muiden suhtautuminen häneen, jos hän kertoisi. Haluaisivatko maajoukkuetoverit enää majoittua hänen kanssaan? Suljettaisiinko hänet ulos?

Hän sai lukuisia viestejä ihmisiltä, jotka olivat käyneet läpi samoja ajatuksia.

Vieläkään Jussila ei tiedä yhtään seksuaalivähemmistöihin kuuluvaa urheilujohtajaa. Yhä varsinkin miesten joukkueissa seksuaalivähemmistöihin kuuluminen tuntuu olevan tabu.

Näitä tabuja Jussila haluaa nyt murtaa.

Samalla kun Jussila on iloinen Ihmisoikeusliiton kampanjasta, hän on pettynyt siihen, että vastaavaa ei ole saatu organisoitua urheilun parissa.

Jussila antaa kovaa kritiikkiä Suomen Olympiakomitealle.

”Olympiakomitean tämä olisi pitänyt toteuttaa, mutta ei vähemmistöjen puolustaminen ole sen intresseissä, se on paskapuhetta. Viime kesänä transnaisten osallistuminen olympialaisiin herätti paljon keskustelua, mitä Olympiakomitea teki?”

”Olympiakomitean pitäisi olla suomalaisen urheilun arvojohtaja, mutta se ulkoistaa itsensä aina keskeisistä arvokysymyksistä.”

”Halusin, että asiat muuttuvat.”

Perttu Jussila lopetti maajoukkueuransa vuoden 2016 EM-joukkuekultaan, ja aloitti seuraavana vuonna Suomen keilailuliiton puheenjohtajana. Kuva Kaupin keilahallista keväältä 2017.

Urheilun kautta Jussilalle on tullut halu vaikuttaa asioihin. Kaverit ovat kuvailleet häntä ”puskutraktoripersoonaksi”. Puskutraktoria vie eteenpäin ”täydellinen kyvyttömyys sietää epäoikeudenmukaisuutta”.

Päätyessään keilailuliiton johtoon vuonna 2017 Jussila oli 25-vuotias ja Suomen historian nuorin lajiliiton päällikkö.

”Halusin, että asiat muuttuvat. Kun kukaan, jota pidin parempana, ei ollut valmis hommaan, niin järjestin itseni siihen.”

Kun Jussila kiersi maailmalla lajiliiton kongresseissa, silmät aukenivat. Epämääräiset huhut osoittautuivat todellisiksi toimintamalleiksi.

”Se oli niin läpeensä korruptoitunutta.”

Huomattuaan epäkohdat Jussila lähti haastamaan niitä. Hän kyseenalaisti maailmanliiton toimintaa puheenvuoroissaan ja alkoi saada kannatusta muista maista.

Tästä rohkaistuneena Jussila päätti haastaa istuvan puheenjohtajan, kuwaitilaisen sheikki Talal Mohammad Al-Sabahin, maailman keilailuliiton puheenjohtajakisassa. Kilpailua Jussila kuvailee farssiksi.

Puheenjohtajakisan voitto meni Kuwaitiin, vaikka Al-Sabah ei aiemmalla neljän vuoden kaudellaan ollut osallistunut kuin yhteen maailmanliiton hallituksen kokoukseen.

Monet keilailumaat, jotka olivat luvanneet tukensa Jussilalle, vetäytyivät lopulta taka-alalle.

Maailman keilailuliiton toiminnassa mukana oleminen avasi Perttu Jussilan silmät korruptiolle. Kuva Kaupin keilahallista vuodelta 2019.

Puheenjohtajakisan aikana Jussila sai kuitenkin ”kurmuuttaa vanhaa valtaa” ja häneltä kysyttiin mielipidettä asiaan kuin asiaan.

Hetken hän oli yksi keilailumaailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.

”Ei se hukkaan mennyt, vaikka olinkin aika finaalissa kisan jälkeen. Uskon että puheenvuoroni herättelivät ihmisiä.”

Sen verran rankka kokemus oli, että Jussila jätti pian sen jälkeen myös Suomen Keilailuliiton puheenjohtajan paikan.

Vaikuttaminen on kuitenkin jatkunut. Jussila istuu Vihreiden puoluehallituksessa ja on Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Hän on myös ehdolla aluevaaleissa.

Jussila on myös yksi Ehjänä syntynyt – loppu "eheytyshoidoille" -kansalaisaloitteen alullepanijoista.

Jos urheilumaailma Jussilan mukaan onkin arvokeskustelussaan laiskaa, heijastelee se kuitenkin yhteiskuntaa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia pidetään yleisesti tärkeinä ja niistä kyllä puhutaan, mutta toiminta niiden edistämiseksi lainsäädännön tasolla on vaatimatonta.

”Jos Suomessa haluaa edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, se vaatii aina kansalaisaloitteen, vaikka elämme edustuksellisessa demokratiassa.”

Tarkennus 26.12.2021 kello 8.15: Lisätty tieto siitä, että Perttu Jussila on ehdolla aluevaaleissa.

Perttu Jussila toivoo, että yhdenvertaisuussuunnitelmat tuotaisiin paperilta käytäntöön. ”Olympiakomitean ja lajiliittojen tehtävä olisi antaa urheilun parissa toimiville työkalut siihen, miten huomioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.”

Perttu Jussila

■ Entinen ammattikeilaaja.

■ MM-joukkuekultaa, useita EM-mitaleja, joista kaksi EM-joukkuekultaa.

■ Toimi vuosina 2017–2019 Suomen Keilailuliiton puheenjohtajana.

■ Vihreiden puoluehallituksen jäsen.

■ Työskentelee vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat