Helsinki saa luksusluokan tennisklubin - Urheilu | HS.fi

Jätkäsaaren mailapelitorni näkyy havainnekuvassa oikealla ja edessä on hahmotelma hotelli- ja toimistotornista.

Helsinki saa luksusluokan tennisklubin

Helsingin Jätkäsaareen on nousemassa ainutlaatuinen tornitalo mailapeleille. Talon luksustason tennisklubille Tennis Tower Helsinkiin otetaan vain 150 jäsentä.


22.12.2021 2:00 | Päivitetty 22.12.2021 16:03

Tennis nousee uusiin korkeuksiin. Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan mailapelitornia, jonka olisi tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana.

Lapiota ei ole vielä isketty maahan, mutta suunnitelmat näyttävät komeilta. Hanke on saanut kumppanuuskaavan ja seuraavaksi kompleksin kehittäjä Royal Areena Oy hakee rakennusluvan.

Torniin tulisi tennistä 58 metrin korkeuteen, padelia, sulkapalloa ja kuntosaleja vähän alemmas. Noin 4 500 katsojan areenakin odottaa vuoroaan, ja näiden jälkeen vielä hotelli.

Hankkeen rakennuslupa pitäisi olla taskussa toukokuun lopussa ensi vuonna, näin uskoo hankkeen arkkitehti Matti Anttila.

Palataan hieman ajassa taaksepäin. Mistä oikein on kysymys?

Tennisvalmentaja Jari Hedman pyörittää omaa nimeään kantavaa tenniskoulua Talissa sekä kesäisin Hangossa ja Kalastajatorpan kentillä.

Hedman kyllästyi, kun Talista ei tahtonut löytyä vapaita vuoroja valmennustoimintaan. Tennishallien käyttöasteet ovat niin korkeita, ettei kahden tai kolmen tunnin pätkiä samalle kentälle tahdo saada millään. Iltatunnit ovat täysin tukossa.

Yhtenä päivänä Hedman keskusteli jälleen kenttäongelmista, kun kaksi hänen valmennettavaansa kysyi miksi hän ei rakennuttaisi omaa hallia.

Ajatus hautui Hedmanin päässä ja hän tarttui puhelimeen. Hedman soitti silloiselle liikuntaviraston päällikölle Anssi Rauramolle ja kyseli, miltä kuulostaisi tenniskeskus Hernesaaressa.

Vastaus kuului, ettei siellä ole tilaa. On satamaa, ravintoloita ja kaikkea muuta.

Jari Hedman on varma, että uusi tennisklubi löytää asiakkaita huolimatta korkeista hinnoista.

Hedman kertoi ideastaan investointipankkiiri Timo Mäkelälle. Mäkelä pyysi käymään. Hedman istui alas ja alkoi käydä läpi tulevaa hanketta.

”Muistan ne ikimuistoiset sanat, kun Mäkelä sanoi, että jos hommaat tontin, hän hommaa rahat.”

Mäkelä muistaa keskustelun ja lupauksensa rahoituksesta. Se on hänen ja hänen edustamansa Prudentusin normaalia työtä. Kaiken lisäksi Mäkelä pitää hanketta uskottavana.

”Kysyntä tämän tyyppiselle liikuntakeskukselle Helsingin keskustassa on hirveän suuri”, Mäkelä sanoo ja luettelee lopetettuja tennispaikkoja kuten Gloria-halli ja Tennispalatsi.

”Aika moni tenniksen ystävä joutuu ajamaan Taliin tai vielä kauemmaksi löytääkseen vapaita aikoja. Tilanpuute on hirvittävä vapaille vuoroille. Meidän päätoimiala on rahoituksen järjestäminen ja sitä olemme tehneet monelle kiinteistöhankkeelle.”

Villin idean ympärille perustettiin yhtiö Royal Areena Oy, ja arkkitehti löytyi läheltä tennistä.

Arkkitehti Anttila opiskeli Pariisissa ja asui 20 vuotta grand slam -turnauspaikkana tunnetun Roland Garrosin lähellä. Anttila kuvaa paikkaa ”tennis heaveniksi”, eli suomeksi tennistaivaaksi.

Pariisi oli sopiva paikka imeä kansainvälisiä vaikutteita.

Hedman puhui Anttilalle ajatuksestaan. Anttila kertoo, kuinka hän pisteyttää mielessään saamiaan uusia tarjouksia. Joillekin hän antaa 20 prosentin todennäköisyyden, toisille enemmän, mutta useimmille vähemmän.

”Annoin tälle viiden prosentin todennäköisyyden, mutta tässä me ollaan tänä päivänä ja sanoisin, että tällä hankkeella ovat 99 prosentin toteutumismahdollisuudet”, Anttila sanoo arkkitehtitoimisto AW2 Architectsin tiloissa.

Siitä on nelisen vuotta, kun Hedman ja Anttila tapasivat ensimmäisen kerran kunnianhimoisen projektin ympärillä.

Hernesaaresta ei löytynyt tonttia, mutta Jätkäsaaresta paikka järjestyi. Ainoa ongelma oli, ettei alue ollut pinta-alaltaan kovin suuri – ei Jätkäsaaressa voikaan olla.

Tenniskenttiä ei yleensä rakenneta kovin ahtaisiin paikkoihin, kun tilaa vaaditaan paljon. Tennis Tower Helsingin suunnittelulta vaadittiin poikkeavaa ideaa.

Ainoa ratkaisu oli rakentaa ylöspäin.

Pelkkää tennishallia voisi olla hyvin vaikea saada kannattavaksi näin lähellä Helsingin keskustaa. Tarvitaan muutakin.

Padelille on suunniteltu yhdeksän kenttää ja sulkapallolle 14. Yksi kerros menee kuntosalille ja hyvinvointipalveluille. Squashkin voi saada omat tilansa.

Rakentamisjärjestyksessä ensin pitäisi valmistua mailapelitornin, sitten keskisuuren areenan ja viimeiseksi hotellin, joka kohoaa 116 metriin.

Areenan tarkoitus on palvella konserteissa, kongresseissa ja näyttelyissä. Tavallisena arkipäivänä siinä pelattaisiin kolmella kentällä salibandyä. Areena taipuu moneksi, kun katsomot vedetään kasaan.

Anttila tähdentää, että ylöspäin rakentaminen on kalliimpaa kuin maata pitkin, mutta hänen mukaansa ero ei ole mahdoton.

”Yhtälö näyttäisi olevan mahdollista saada toimimaan”, hän sanoo.

Yksi kannattavuuden takaaja on kahteen ylimpään kerrokseen tuleva tennisklubi. Viiden kentän kokonaisuuden ympärille on perustettu Tennis Tower Helsinki, johon otetaan 150 jäsentä ja jonkin verran yrityksiä mukaan.

Eksklusiiviseen klubiin pääsee jäseneksi 15 000 eurolla ja sen lisäksi lunastetaan vuosittain 4 000–7 000 euron pelimaksu riippuen viikoittaisten pelivuorojen määrästä.

Jäsenet saavat kalliimpaa pelimaksuaan vastaan yhden hyvään aikaan pelattavan tunnin viikossa ja toisen niin sanotun kiertävän vuoron viikon aikana.

Jätkäsaareen valmistuu Suomen ensimmäinen aito tenniksen luksusklubi, joka vastaa saksalaisia tai yhdysvaltalaisia tenniskerhoja: on pyyhkeet, merelle antavat saunatilat, ruoka- ja juomapalveluita, neuvottelu- ja vetäytymistiloja, sohvaryhmät, nojatuolit ja erilaisia tapahtumia.

Kaikkea on paljon enemmän, laadukkaammin ja tyylikkäämmin kuin tavallisissa tennishalleissa.

Onko Suomessa mahdollista löytää 150 jäsentä, kotka olisivat valmiita maksamaan pelaamisesta näin paljon?

”Löydetään”, Hedman vastaa hetkeäkään epäröimättä.

Anttila haluaa korostaa, ettei kyseessä ole yksityisklubi, joka sulkisi ovet muulta kansalta.

”Kaikki pääsevät pelaamaan, jos haluavat, mutta se on hieman kalliimpaa kuin kehätien varrella.”

Klubin 150 jäsentä ja siihen päälle tulevat yritykset täyttävät hyvin tenniskentät päivittäin, mutta vapaatakin jää.

Hedman väläyttää joustavaa hinnoittelua ulkopuolisille, jolloin yksittäisen tunnin hinta nousisi lähelle sataa euroa. Hintaa ei voi verratakaan nykyiseen tennishinnoitteluun, jossa pääkaupunkiseudulla pääsee päivällä pelaamaan noin kympillä ja iltaisin kenttä maksaa irtotuntina kalleimmillaan noin 38 euroa.

”Tennisharrastus ja klubi on se, jota myydään. Se on tärkeää, ettei synny kuvaa, että tänne investoivat vain ökyrikkaat ihmiset. Missään tapauksessa tästä ei haluta rikkaitten, etuoikeutettujen miesten pönötyskerhoa”, Anttila sanoo.

”Meillä on iso lista naispelaajia, jotka ovat tulossa tänne. Pariskunnilla ja perheillä on myös mahdollisuus tulla tänne.”

Anttila selventää tennisklubin jäsenyyden korkeaa hintaa.

”Tämä on kallis rakentaa, mutta ainutkertainen.”

Royal Areenan kehitysjohtaja Kirsi Borg vahvistaa mailapelitornin hinta-arvioksi noin 45 miljoonaa euroa.

”Tennisklubi on koko kokonaisuuden kruununjalokivi. Saada urheilua kantakaupunkiin on täysin uniikki hanke”, Borg sanoo lähes samoilla sanoilla kuin Anttila.

Borg vahvistaa, että rakennuskaavassa edellytetään korkealaatuista rakennusta ja korkealaatuista rakentamista – ja sitä on tulossa tarjolle.

”Tämä on omanlaisensa kokonaisuus.”

Peräti 7 000 euron pelimaksu tai sadan euron irtotuntihinta hätkähdyttävät, mutta Hedman sanoo tehneensä kyselyitä asiakkailleen, kuinka paljon tennisvuorolla voisi olla hintaa.

Hedmanin saamien vastausten mukaan 70 euroa menisi helposti läpi ja satanenkin, jos olisi parkkipaikka.

Parkkihalli on tulevan Tennis Towerin vieressä jo valmiina, mutta Jätkäsaaren uusi urheilukeskus ei perustu yksityisautoiluun, vaan julkinen liikenne tuo melkein portaille.

Ruoholahden metroasemalta riittää jonkin verran kävelymatkaa, mutta raitiotielinjat tuovat aivan ulko-oven viereen.

Mailapelitornista on tarkoitus tehdä hieno, mutta rahoitusta järjestävä Mäkelä sanoo, ettei liian huikeisiin wau-ilmiöihin ole mahdollisuuksia.

”Tästä maasta loppuu silloin ostovoima.”

Havainnekuva tennisklubin sisätiloista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat