MM-salibandyn jälkipeli jatkuu, löysä tuomarilinja kummastuttaa: ”Ristiriidassa lajin arvojen kanssa” - Urheilu | HS.fi

MM-salibandyn jälkipeli jatkuu, löysä tuomari­linja kummastuttaa: ”Ristiriidassa lajin arvojen kanssa”

Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta toivoo, että lajissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota turvallisuuteen ja suojeltaisiin taitoa.

Ruotsin Jesper Sankell kolasi salibandyn MM-finaalissa Joonas Pylsyn selästä kumoon. Ei jäähyä.

16.12.2021 9:30 | Päivitetty 16.12.2021 14:32

”Vain maalit ja kuolleet lasketaan.”

Näin kommentoi Suomen salibandymaajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky lauantaina erotuomarien linjaa hävityn MM-finaalin jälkeen.

Erityisesti kummastusta herätti ensimmäisen erän tilanne, jossa Ruotsin kolmoskentän hyökkääjä Jesper Sankell ryntäsi kovalla vauhdilla Joonas Pylsyn selkään.

Sankell selvisi tilanteesta ilman rangaistusta. Sen sijaan jäähylle joutuivat Suomen Lauri Stenfors ja Ruotsin Kevin Haglund, jotka jäivät selvittämään tilannetta ja pitelemään toisiaan rinnuksista.

Yllättäviä ratkaisuja nähtiin MM-kisoissa useampia, yksi muun muassa Suomen ja Ruotsin alkusarjan kohtaamisessa. Tuolloin ylikelaaja oli Haglund, mutta hänkin sai poistua vaihtoaitioon ilman rangaistusta.

Samassa ottelussa Suomen Janne Lamminen pysäytti Ruotsin Carl Kostov Bredbergin kovalla taklauksella: ei edes vapaalyöntiä Ruotsille.

Suomen salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta oli finaalin jälkeen ihmeissään näkemästään, ja on samaa mieltä asiaa pari päivää pohdittuaan.

”Olen huolestunut, että ennen muuta välierissä ja finaalissa nähty tuomarilinja on ristiriidassa lajin arvojen kanssa”, Ilmivalta sanoo.

Hän kertoo ottaneensa asian jo esille Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n eurooppalaisten jäsenten kokouksessa kisojen päätteeksi.

”Tuomarien toiminta finaalissa oli hyvin linjakasta, mistään ei annettu jäähyä. Jäin miettimään, että mitä lopulta olisi pitänyt tapahtua, että jäähyjä olisi annettu.”

Jo tilastot antavat viitteitä siitä, että ratkaisupelien erotuomarilinja salli kovan pelaamisen.

Neljässä välierä- ja mitalipelissä annettiin yhteensä vain yhdeksän kahden minuutin rangaistusta, joista neljä Ruotsin ja Sveitsin välieräottelussa.

Oliko erotuomareita ohjeistettu sallimaan kova peli?

”Kyllä siltä tuntuu. Kovin montaa jäähyä ei nähty, linja oli aika kova.”

Joidenkin näkemysten mukaan fyysinen pelaaminen on lähtöisin nimenomaan Suomesta, joka lähti haastamaan 2000-luvun alkupuolella Ruotsin taitoylivoimaa. Suomalainen versioon salibandysta kuuluukin kova kamppailu.

Lisääntynyt fyysisyys ja päävammat nousivat Suomessa keskusteluun viime keväänä, kun Westendin Indiansin Niko Laiti sai aivotärähdyksen törmäyksessä.

Ilmivalta sanoi tuolloin, että takaapäin tapahtuvat taklaukset tai työntämiset pitää saada karsittua pois.

Lauri Stenfors ja Kevin Haglund saivat MM-finaalin ainoat jäähyt selviteltyään Joonas Pylsyn taklaamista. Taustalla ottelun toisen sveitsiläinen erotuomari Corina Zehinger.

Suomessa lajin suuntaa pohdittiinkin ennen kauden alkua yhteisvoimin.

”Me emme voi tehdä salibandysta eri lajia kuin muualla. Siksi keskustelua on käytävä myös kansainvälisesti.”

Ilmivallan mukaan vastuullisuus ja turvallisuus mainittiin kisojen aikana käydyissä keskusteluissa salibandyn vahvuuksina, joista on pidettävä tulevaisuudessakin huolta.

”Välierissä ja mitalipeleissä nähdyt tapahtumat ja keskustelut olivat iso kontrasti ainakin minun silmiin. Siinä oli ero.”

Ilmivallan mielestä sääntöjen muuttamiseen ei ole tarvetta, vaan asia olisi ratkaistavissa sääntöjen toisenlaisella tulkinnalla.

Hän toivoo, että taito ei jää salibandyn kehityksessä vauhdin ja voiman jalkoihin.

”Myös sitominen ja estäminen vievät pois taitoelementtiä.”

Lajin kehityssuuntaa päästään katsomaan ensi vuonna kahdesti, ensin kesän World Gamesissa ja joulukuussa Sveitsin MM-kisoissa.

”Tämä [kova peli] on yksi aspekti, kun mietitään millä tavalla salibandya pelataan, miten tarjoillaan yleisölle, miten näkyy televisioissa ja miten pystytään houkuttelemaan ihmisiä harrastamaan ja katsomaan.”

Helsingin MM-kisat jäivät katsojatavoitteestaan selvästi. Yhtenä syynä on koronaepidemia, jonka takia esimerkiksi sveitsiläiset ja ruotsalaiset kisaturistit olivat vähissä.

Alkuperäinen, ennen koronaepidemiaa asetettu tavoite oli 90 000 katsojaa, kun kisoissa oli lopulta reilu 70­000 katsojaa. Euromääräisesti lipunmyynnin tavoitteesta jäätiin 15 prosenttia.

”Tappio voi olla 200 000–300 000 euroa. Onneksi liiton talous on sen verran hyvässä kunnossa, että tämä ei taloutta kaada.”

Lue lisää: Ruotsin tähtipelaaja haukkui Suomen, eikä aio palata koskaan: ”Ruoka on pahaa, kahvi huonoa ja olut varmasti illan juhlissa surkeaa”

Tatu Väänänen ja Ludwig Persson saivat kahden minuutin jäähyn jälkipelistä, mutta Suomen pelaajan selkään ajanut Kevin Haglund selvisi ilman rangaistusta. Taustalla ottelun toinen sveitsiläinen erotuomari Sandra Zurbuchen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat