Seiväshypyn olympiamitalisti Eeles Landströmille urheilu antoi paljon:”Ilman tavoitteita ja unelmia ei ole täyttä elämää” - Urheilu | HS.fi

Seiväshypyn olympiamitalisti Eeles Landströmille urheilu antoi paljon:”Ilman tavoitteita ja unelmia ei ole täyttä elämää”

Urheilumestari Eeles Landström piti Suomen mitalikannassa Rooman olympialaisissa 1960 – myöhemmin hän teki vahvan siviiliuran.

Urheilumestari Eeles Landström voi päivittäisen avun turvin asua valoisassa kodissaan Pähkinärinteellä Vantaalla.

3.1. 2:00

Sodan jälkeen yleisurheilu pysyi kauan ilmiönä, joka veti vahvasti nuorisoa kentille ja yleisöä katsomoihin. Suomalaiskenttien vetonauloihin lukeutui salskea hymypoika Eeles Landström, seiväshyppääjä maailman huipulta. Rooman olympialaisissa 1960 hän piti pronssillaan Suomen yleisurheilun täpärästi mitalikannassa, muita palkintosijoja ei silloin herunut.

Landström istuu kotonaan nojatuolissa ja kertailee uraansa. Liikkuminen on vaikeutunut mutta muistot ovat kirkkaita.

”Roomassa sain saman tuloksen amerikkalaiskilpailijan kanssa, mutta vähempien hyppykertojeni ansiosta pronssi oli minun”, Landström kertoo. Samalla tavoin, tiukassa tasatuloskisassa, hän oli voittanut kahdesti Euroopan mestaruuden, Bernissä 1954 ja Tukholmassa 1958.

”Olin tottunut tasaväkisiin mittelöihin, ja siksi piti tarkkaan miettiä aloituskorkeus ja minimoida hyppyjen määrä. Ja kun oli tärkeää päästä riman yli ensi yrittämällä, latasin siihen aina parhaani.”

Seiväshyppääjä Eeles Landström Suomi-Ranska-yleisurheilumaaottelussa vuonna 1958.

Päämäärät ja suunnitelmat toistuvat Landströmin puhuessa urheiluajoistaan. ”Olin urheilijana paitsi unelmoitsija myös selkeän tavoitteen asettelija. Laitoin itselleni kiintopisteen ja aloin hahmotella reittiä sitä kohti.”

Sammumaton halu urheilla syttyi viialalaispojassa jo ennen sotia. Pohjalla oli se, että hänen Sulo-isänsä harrasti korkeus- ja seiväshyppyä – ja kotipihassa oli hyppytelineet.

Myöhemmin samoilla urheilukentillä harjoitteli kansallisen tason seiväsmies Osmo Uotila, Eeleksen idoli ja opastaja.

”Osmo lupasi, että lopettaa itse ja antaa seipäät minulle sitten, kun voitan hänet ensi kerran. Olin seitsemäntoista voittaessani, ja hän piti sanansa”, Landström sanoo ja naurahtaa.

Landström oli yleislahjakkuus. Helsingin olympialaisiin 1952 hän oli seiväshypyn asemesta päässyt kymmenottelijana – tuloksenaan melko kylmiltään 14. sija.

Hän oli myös rohkea sikäli, että lähti 1954 stipendillä Michiganin yliopistoon lähes kieliummikkona. Mutta palasi viiden vuoden jälkeen repussaan tutkinto, valtavasti kontakteja ja maailman parasta seiväsvalmennusta.

Landström junaili USA:sta Suomeen ensimmäiset lasikuituseipäät. Silloin, kesästä 1961, terässeiväs väistyi lasikuidun tieltä ja alkoi Pentti Nikulan huippukausi. Landströmkin väistyi. ”Ennätykseni on 15 jalkaa eli 457 senttiä, jota jenkeissä pidettiin huippuhyppääjän rajana.”

Eeles Landström hyppäsi Helsingin olympiastadionilla vuonna 1958 uuden Suomen ennätyksen 457.

”Lopetin siksikin, että vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew tarjosi konserninsa sosiaalipäällikön paikkaa Porissa. Se oli kokopäivätyö, ja kolmekymppisenä olikin hyvä hetki vaihtaa alaa.”

Uusi työ 5 000 työntekijän yhtiössä heitti tiukan haasteen. Landström edisti varsinkin talon 500 eläkeläisen asioita, ja toisena tuli – tietenkin – mahdollisuudet kuntoilla ja urheilla. Rosenlewin Urheilijat-38 kapusi eri lajeissa kansalliseen kärkeen, jääkiekossa keväällä 1967 peräti Suomen mestariksi.

Eduskuntaan urheilumies hyppäsi liberaalien listalta 1966. Landström poimi hyvin kannatusta, vuoden 1970 vaaleissakin 5 100 ääntä. ”Kesti silti aikansa kotiutua Arkadianmäelle, puolue oli pieni ja minä nuori, mutta ennen muuta sosiaalikysymyksissä koetin tehdä parhaani.”

Eelis Landström on myös entinen liberaalien kansanedustaja.

Landström itsekin tunnettiin sosiaalisena ja yhteistyökykyisenä. Asiaa kuvaa, että hänen parhaat ystävänsä istuivat salin vasemmalla ja oikealla laidalla, Skdl:n Kelpo Gröndahl ja kokoomuksen Jouni Mykkänen.

Mutta elämänuran huippukohdat on loppujen lopuksi tarjonnut urheilu.

”Se antoi kaiken”, Eeles Landström sanoo. ”Painotan, että ilman tavoitteita ja unelmia ei ole täyttä elämää.”

Lue lisää: Seiväshypyn teräsmies kaipaa urheiluun iloa ja huumoria: "Palkintopallilla seisoivat Tarzan ja Jane"

Eeles Landström

  • Syntyi 1932 Viialassa.

  • Ylioppilas 1953, Alavuden yhteiskoulu. Bachelor of Science in Education 1959, Michiganin yliopisto.

  • Liikunnanopettaja ja sosiaalivirkailija Porissa 1959–1962. Oy Rosenlew Ab:n sosiaalipäällikkö 1962–1973. Oy Veikkaus Ab:n projektipäällikkö 1973–1975. Yleisradio Oy:n talousasiain apulaisjohtaja 1976–1981.

  • Liberaalien kansanedustaja 1966–1972.

  • Seiväshyppääjänä olympiapronssi Roomassa 1960, Euroopan mestari Bernissä 1954 ja Tukholmassa 1958, Suomen mestari 13 kertaa, USA:n yliopistomestari neljästi, paransi Euroopan ennätystä kolmesti.

  • Politiikan ja urheilun luottamustoimia.

  • Julkaissut kaksi romaania ja muistelmat.

  • Sosiaalineuvos 2008. Pro Urheilu -tunnustuspalkinto 2008.

  • Asuu Vantaalla, leski, viisi lasta, neljä lastenlasta, kolme lastenlastenlasta.

  • Täyttää maanantaina 3. tammikuuta 90 vuotta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat