Eric Salmela paljastaa ammattisalaisuuden – näin syntyy kohutun Nokia-areenan kiiltävän liukas jää - Urheilu | HS.fi

Eric Salmela työskenteli aiemmin Madison Square Gardenissa New Yorkissa ja Spectrum-arenalla Philadelphiassa. Nyt hän tekee jäätä Tampereella.

Herra Jää

Nokia-areenan areenamestari Eric Salmela tekee jään Leijonien MM-kotikisoihin. Jää syntyy alle millin kerros kerrallaan. HS esittelee kolme urheiluvuoden onnistumisen kannalta merkittävää ihmistä. Salmela on heistä ensimmäinen.


7.1. 10:00 | Päivitetty 7.1. 15:11

Tampere

Jos tamperelaisen veden laatu olisi edes hitusen huonompaa, Leijonien MM-kotikisoja ensi keväänä isännöimä Nokia-areena saattaisi kätkeä sisäänsä vesilaitoksen.

Areenamestari Eric Salmela kertoo, että vesilaitos oli areenaa rakennettaessa puheissa, mutta kaupungin vettä pidettiin tarpeeksi hyvänä. Salmela lisää, että päätös ei ollut hänen.

Veden laatu on keskeinen osa Salmelan työtä. Hänen vastuullaan on jää niin Tampereen liigapeleissä kuin Leijonien kotikisoissakin.

Jään lämpötila, kosteusprosentti, kastepiste ja veden laatu ratkaisevat Salmelan mukaan noin 90 prosenttia siitä, millainen jäästä tulee. Jään pinnan lämmössä standardi on -5 astetta, kosteuspisteelle 50–55 prosenttia ja kastepisteelle 1–2 astetta. Kastepiste on lämpötila, jossa ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi.

Vesi taas on erilaista joka kaupungissa. Järvivedessä on eroja, jossain veteen voi olla lisätty esimerkiksi klooria. Kaikki vaikuttaa siihen, miten vesi jäätyessään käyttäytyy.

Kun 90-prosenttisesti jäähän vaikuttavat asiat ovat kunnossa, alkaa viimeisen kymmenen prosentin hoitaminen. Ja jos kuvittelee, että jään tekeminen on huoletonta suurten vesimäärien laskemista kaukaloon, on aika päivittää tietoutta.

Nokia-areenalla jään paksuus on 30–35 millimetriä. Kun jää tehtiin ensimmäisen kerran marras-joulukuun vaihteessa, vettä laskettiin jäälle Salmelan arvion mukaan noin sata kertaa. Siis kymmenkunta kertaa kolmen millin paksuista jäätä kohden.

”Monissa halleissa Suomessa otetaan paloletku ja annetaan mennä vaan. Mennään toimistoon odottamaan, että jäätyy. Tunnin päästä todetaan, että ei ole vielä jäässä, mennään takaisin kahville. Kun on vihdoinkin jäätynyt, taas uusi kerros”, Salmela sanoo.

”Jää on paljon kestävämpi, kun tekee pienillä kerroksilla eikä isoilla määrillä säästä ajassakaan mitään. Itse asiassa jäätä saa kasvatettua nopeammin, jos tekee ohuita kerroksia. Silloin jää jäätyy nopeammin, ja pääsee jatkuvasti tekemään”, Salmela sanoo.

Kestävyyteen liittyy myös se, että tekemisessä käytetään noin 60-asteista vettä. Veden happipitoisuus on tällöin pienempi, minkä ansiosta jäästä tulee kestävämpi. Jos jää tehdään liian happipitoisella vedellä, luistellessa kentälle tulee enemmän uria ja lunta.

Ohuiden kerrosten jääntekoa tukevat Tampereella myös areenan jääkoneet. Vanhemmissa jääkonemalleissa vesi on laskettu jäälle rei’itetystä putkesta, jonka perässä oleva ”rätti” on levittänyt veden. Nokia-areena Fast ice -järjestelmässä vesi sumutetaan pieninä pisaroina jään pintaan.

”Kun pienet pisarat jäätyvät yhteen, jäästä tulee sitkeämpi ja se jäätyy nopeammin. Melkein saman tien.”

”Otin paikan vastaan ja rupesin touhuamaan koneen kanssa.”

Eric Salmela ajoi jääkonetta Nokia-areenassa.

Salmelan matka Nokia-areenalle on kulkenut yhtäältä yhteensattumien ja toisaalta vakaan suunnittelun kautta.

Toijalalaisen äidin ja ruoveteläisen isän poika syntyi Yhdysvalloissa, jonne vanhemmat olivat aiemmin muuttaneet ja jossa he ovat asuneet siitä lähtien jo yli 50 vuoden ajan. Yhteys Suomeen oli vahva esimerkiksi Ruovedellä olleen sedän maatilan kautta. Siellä Eric Salmela vietti kesiä pikkupojasta lähtien auttaen tilan töissä.

Ennen jäähalliuran alkamista Salmela korjasi Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa hävittäjien moottoreita ja oli kuljetuskoneissa huoltomiehenä.

Ensimmäisen työnsä jäähallista Salmela sai vuonna 1993 täytettyään hakuilmoituksen jäähallissa, josta hän oli hakemassa pikkuveljeään harjoituksista. Salmela oli siinä vaiheessa lisätienestien tarpeessa, ja muutaman viikon päästä puhelin soi. New Yorkissa sijainneessa hallissa tarjolla oli jääkoneenkuljettajan paikka.

”Ihmettelin, miksi sitä tarjotaan, kun en tiennyt koneesta mitään. Sanoin, että en osaa käyttää sellaista, mutta he lupasivat opettaa. Otin paikan vastaan ja rupesin touhuamaan koneen kanssa”, Salmela kertoo.

”Aina pitää tehdä parasta.”

Eric Salmela mittasi jään lämpötilan.

Nopeasti Salmelan mieleen tuli ajatus, että jäätä voisi tehdä kirkkaammissakin valoissa, NHL-ympyröissä. Asiat etenivät, kun työpaikalla jouduttiin uusimaan laitteistoa. Eräs hankinnoista oli Jet Ice -nimisen yrityksen vedenkäsittelyjärjestelmä. Yrityksen toimitusjohtaja oli Doug Moore, joka toimi myös NHL:n jäävalvojana.

Mooren kautta Salmela pääsi harjoittelemaan jään tekemistä. Madison Square Gardeniin. Sieltä Salmelan matka jatkui jäämestariksi Philadelphia Flyersin Spectrum-areenalle.

Philadelphiasta matka jatkui lämmön perässä Kaliforniaan. Salmela työskenteli Anaheim Ducksin kotihallissa Honda Centerissä vuodesta 1996 vuoteen 2003.

Anaheimista lähtiessä Salmela tiesi jo haluavansa muuttaa Suomeen.

Työpaikkaa etsiessään hän työskenteli vielä vuoden New Yorkissa Islandersin farmijoukkueelle. Vuonna 2004 Salmela siirtyi Jyväskylässä toimineen jääntekokoneiden valmistajan Icecatin palvelukseen.

Eric Salmela esitteli Nokia-areenan kompressorihuonetta.

Vuonna 2011 Salmela vaihtoi Espooseen Metro Areenan palvelukseen. Siinä vaiheessa Tampereelle suunniteltiin jo uutta areenaa. Ensimmäisistä suunnitelmista radan päälle rakennettavasta hallista kerrottiin vuonna 2009.

”Otin yhteyttä vuonna 2009 ensimmäisen kerran. Silloin puhuttiin, että vuonna 2012 olisi valmis. Olen pysynyt jollain tapaa mukana koko ajan. Vähintään laittanut kerran vuodessa sähköpostia, että olen yhä kiinnostunut.”

Vuonna 2009 areenaprojektia veti Keskusareena oy. Vuonna 2014 Tampereen kaupunki ilmoitti alkavansa neuvotella myös muiden kanssa areenaprojektista joka ei ollut edennyt. Nykyinen taustayhtiö on KOY Tampereen Monitoimiareena. Salmelan kiinnostus oli yli vuosikymmen ensitunnustelujen jälkeen ennallaan ja hän aloitti tehtävässään viime keväänä. Tampere on luonteva paikka asettua, sillä uuden areenan lisäksi kaupunki on Salmelan vaimon kotikaupunki.

Jääkiekkojoukkueiden lisäksi Nokia-areenalla järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Salmelan mukaan se tarkoittaa väistämättä sitä, että työssä joutuu tekemään kompromisseja.

"Kun on kiire rakentaa seuraavaa tapahtumaa, pitää tinkiä jään huollosta. Jos on kuusi tuntia aikaa rakentaa konsertti valmiiksi, ei voi jäädä kahdeksi tunniksi laittamaan jäätä. Jää ajetaan kerran, ja sitten peitetään.”

”Aina kun jää peitetään, se yritetään peittää mahdollisimman hyvässä kunnossa, koska sitten ei tarvitse tehdä niin paljon työtä, kun jää otetaan uudestaan käyttöön.”

Peittäminenkin kysyy ammattitaitoa.

Levyjen alla oleva jää ei saa olla liian kylmä, jotta se ei halkea eikä toisaalta liian lämmin, jotta se ei ala sulaa.

Jos halkeama tulisi, se hoidettaisiin sulattamalla jäätä sen verran, että halkeama saadaan kiinni.

”Itse halkeama ei ole vaarallinen, mutta jos siitä alkaa irrota paloja pois, se on paha.”

Areenamestarin pahin vihollinen permantoa hyödyntävien tapahtumien osalta on punaviini. Suurimman osan liasta saa jäästä pois höyläämällä, mutta nesteet ovat asia erikseen.

”Punaviini on varmaan kaikista pahin, kahvikin on paha. Jään peitto kestää jonkin verran nestettä, mutta siinä on rakoja ja neste löytää aina tiensä alaspäin. Kun on kolikon kokoinen läntti punaviiniä jään sisällä, se pitää manuaalisesti kaivaa pois sieltä.”

Salmela itse ei ole luistellut Nokia-areenalle tekemällään jäällä. Kiekkotaustaa hänellä on junioreista ja harrastesarjoista. Aiemmilla työpaikoillaan hän on silloin tällöin kiskonut hokkarit jalkaansa, mutta ei toistaiseksi Tampereella.

”Ei se oikein kiinnosta, kun viettää niin paljon aikaa kentän ympärillä. Töiden jälkeen haluaa vain päästä kotiin sieltä”, Salmela sanoo.

Palaute on Salmelan mukaan ollut kiittävää. Kiekko liikkuu liukkaasti ja vahvoilla ovat pelaajat, jotka pystyvät tekemään ratkaisuja kovassa vauhdissa. Pyrkimys on tehdä jäästä nopea.

Vaikka alku on ollut lupaava, Salmela sanoo pyrkivänsä parantamaan jatkuvasti. Vaikka areenan kotijoukkue olisi ottelussa rikkovampi osapuoli ja hyötyisi kehnolla jäällä vaikeutuvasta pelinrakentelusta, Salmelalta ei kannata kysellä apuja pomppukentän luomiseen.

”En pystyisi siihen. Se olisi vaikeaa. Tätä voi verrata golfkenttään. Huippukentällä voidaan kysyä hoitajalta, että jätettäisiin pidempää ruohoa väliin. Eivät hekään pysty siihen.”

”Aina pitää tehdä parasta. Niille, joilla on nopeutta ja kiekonkäsittelytaitoa, jäästä on varmasti etua ja kenttä on kaikille sama.”

Nokia-areenan jää syntyy alle millin kerros kerrallaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat