Haitallinen ”zorroveivi” leviää kaukaloissa, ja pelaajien mitta alkaa täyttyä: ”Se näyttää kaikkien kannalta ihan idioottimaisen tyhmältä” - Urheilu | HS.fi

My Kippilä teki vuoden 2015 MM-finaalissa rankkarimaalin, joka hylättiin. Se johti sääntömuutokseen, ”Lex Kippilään”, joka mahdollistaa pallon liikuttamisen rankkareissa mihin suuntaan tahansa.

Haitallinen zorrovariantti ärsyttää

Suomalaisen My Kippilän mukaan nimetty Lex Kippilä on mahdollistanut kaudesta 2018–2019 alkaen pallon liikuttelun rankkareissa mihin suuntaan tahansa. Maalivahdit ovat ”zorroveivien” edessä helisemässä.


3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 16:33

Zorrovariantin leviäminen salibandykaukaloissa testaa lajiväen sietokykyä säännöllisesti. Viimeksi joulun alla pinnalle noussut vitsaus saa pelaajat vaatimaan toimenpiteitä Kansainväliseltä salibandyliitolta IFF:ltä.

”Tämä on hevonpaskaa”, kirjoitti Suomen maajoukkueen ja Turun Palloseuran hyökkääjä Miko Kailiala Twitter-tililleen ja esitti samalla toiveen sääntömuutoksesta.

”Zorrovariantilla” ei tarkoiteta koronaviruksen uutta muunnosta, vaan kyseessä on sana, jolla ruotsalainen Innebandymagazinet kutsuu salibandyn ilmaveivirankkareita. Ne ovat erityisen haitallisia maalivahdeille.

Veskareilla ei käytännössä ole minkäänlaista mahdollisuutta torjua zorroveiviä, kun se tehdään oikein eli riittävän laajalla liikkeellä.

Viimeksi esimerkkiä näytti Ruotsin pääsarjassa SSL:ssä pelaava Daniel Johnsson. FC Helsingborgia edustava Johnsson veivasi joulun alla pallon vastustamattomasti ohi Linköping IBK:n Leo Torell Hagströmin.

Johnssonia kutsutaan Ruotsissa nimellä Magic. Sveitsissä hän on Zorro-Master.

Taikojaan Johnsson ja muut ilmaveivaajat ovat voineet tehdä kaudesta 2018–2019 alkaen. Kesällä 2018 voimaan tullut sääntömuutos, niin sanottu Lex Kippilä, sallii pallon liikkua rankkareissa mihin suuntaan tahansa.

”Ei sitä varmaan silloin kauhean moni ajatellut, että se menee joissain tapauksissa tuommoiseksi naurettavaksi pelleilyksi noiden kaiken maailman veivien kanssa”, Kailiala sanoo HS:lle.

Maajoukkueen ja Turun Palloseuran hyökkääjä Miko Kailiala (oik.) kritisoi salibandyn rangaistuslaukauksissa nähtäviä ”zorroveivejä”. Kuvassa Kailiala ja Slovakian Martin Kubovič Helsingissä joulukuussa pelattujen MM-kisojen puolivälieräottelussa.

”Mielestäni ne eivät kuulu tähän lajiin. Niille on varmaan paikka joissain ihan muissa sarjoissa mutta ei kyllä näissä peleissä, mitä me pelaamme. Näyttää tyhmältä, eikä veskari voi tehdä käytännössä oikein mitään.”

Alkusysäys Lex Kippilälle saatiin naisten MM-finaalin rankkarikisassa vuonna 2015, kun Suomen My Kippilä teki maalin suorituksella, jonka tuomarit katsoivat sääntöjen vastaiseksi. Maailmanmestaruus matkasi Ruotsiin.

Vielä tuolloin pallon piti liikkua rangaistuslaukauksen aikana koko ajan poispäin keskiviivasta eikä se saanut pysähtyä tai liikkua taaksepäin.

”Se ei ehkä ole veskareille ihan oikein.”

Ajatus sääntömuutoksen taustalla oli kaunis. Tarkoituksena oli tehdä rankkareista sellaisia, ettei pallon liikkuminen olisi kiinni milleistä, taustoittaa IFF:n suomalainen pääsihteeri John Liljelund HS:lle.

”Sitten tietenkin ovelat kaverit ovat keksineet, että okei, nostetaan pallo lavalle, heilutellaan sitä koko ajan ja sillä päästään läpi. Siihen pitää varmaan nyt yrittää joku sellainen välimalli löytää.”

Säännön syntyyn keskeisesti vaikuttanut maajoukkuepuolustaja Kippilä pitää uutta sääntöä ”ihan hyvänä”.

”Mutta en tiedä, kun joillain on semmoiset lavat, että pallo pysyy siinä ja pystyy veivaamaan ihan miten sattuu. Se ei ehkä ole veskareille ihan oikein.”

My Kippilä pelaamassa viimeisimmässä MM-finaalissa Ruotsia vastaan joulukuussa.

Kippilä muistuttaa, että SSL:ssä nähtiin joulun jälkeen maalivahdin torjuma zorroveivi. Tolppien välissä oli jälleen Leo Torell Hagström, mutta IBK Dalenin Michel Wöcken veivaus ei vetänyt vertoja Johnssonille.

”Se näyttää kaikkien kannalta ihan idioottimaisen tyhmältä.”

Maalivahdit ovat zorroveivien vuoksi mahdottoman tehtävän edessä. Pallon liikuttelu sivusuunnassa riisuu veskarit aseista jopa niin, että rankkarit vedetään käytännössä tyhjään maaliin.

”Kannattaa joltain veskarilta kysyä, mitä mieltä he ovat. Kyllä sieltä on tullut täyslaidallinen tuomio”, Kailiala kertoo.

”Esimerkiksi tässä, jonka itsekin linkkasin Twitteriin, ei ole päätä eikä häntää. Se näyttää kaikkien kannalta ihan idioottimaisen tyhmältä, enkä ollut ainoa, joka ajatteli asiasta samalla tavalla.”

Pääsihteeri Liljelund ymmärtää zorroveivien ongelmallisuuden maalivahtien näkökulmasta. Torjuminen on äärimmäisen haastavaa, kun palloja veivataan lavan päällä joka suuntaan.

”Se on ehkä mennyt pikkuisen yli. Varmaan seuraavan sääntöprojektin aikana katsotaan, mitä sille voidaan tehdä. Kun säännöt uusitaan, prosessi alkaa ensi heinäkuun alun jälkeen”, hän sanoo.

”On pakko hypätä päin, ei sitä oikein muuten pysty.”

Maajoukkueen ja Classicin maalivahti Lassi Toriseva ei ole zorroveivien ystävä. Kuva MM-kotikisoista joulukuulta.

Maajoukkueen ja Classicin maalivahti Lassi Toriseva arvioi zorroveivien torjunta­mahdollisuuksien kasvavan, kun maalivahti syöksyy suoraan päin veivaajaa. Siten Torell Hagström torjui Wöcken yrityksen.

”Se on varmaan järkevin, miten sitä pystyy torjumaan. On pakko hypätä päin, ei sitä oikein muuten pysty. Tai varmasti pystyy, mutta prosentit ovat puolella, jos hyppäät äijää, lapaa tai palloa päin.”

Torjuntatapa on riskialtis eikä silti takaa varmaa torjuntaa. Toriseva kertoo HS:lle, ettei ole vielä joutunut torjumaan zorroveiviä. Pienemmät, vain toiselle puolelle viedyt keinut ovat hänelle vielä ihan ok.

”Veskarikin pystyy sen lukemaan, mutta nuo veivit alkavat olla... Ne eivät oikein ainakaan itseäni sytytä”, maalivahti asettelee sanojaan.

Torisevan mukaan pallon vienti taaksepäin ei ole muuttanut rankkareita ratkaisevan paljon. Zorroveivit ovat asia erikseen.

Suomalaiset pelaajat eivät ole ainoita zorroveivien vastustajia. Pallon edestakaisin vispaamista on Miko Kailialan mukaan pidetty vitsinä Ruotsissakin.

”Joka joukkueella on yksi ilmaveivin erikoismies, joka käy kerran pelissä kentällä neulomassa pallon sisään, jos tulee rankkari. Mielestäni se on ihan hölmöä”, hän sanoo hieman kärjistäen.

My Kippilä pelaa yhä suoralapaisella mailalla. Sääntömuutos ei ole tuonut Kippilän kikkapankkiin uusia rankkareita, vaan hän olisi pystynyt tekemään temppunsa myös vanhoilla säännöillä.

Kippilä kuitenkin tietää, että työkaluja voidaan viritellä ennen rangaistuslaukausta.

”Jos vaihdat mailaa ennen kuin lähdet vetämään rankkaria – eli sinulla on joku erilainen rankkarimaila, jossa on esimerkiksi joku kuppi – niin mielestäni se on vähän väärin”, hän sanoo.

”Tosi taitavat kaverit saattavat kuitenkin pystyä tekemään sillä pallolla aika ihmeellisiä asioita.”

Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n pääsihteeri John Liljelund jakoi Suomen pelaajille hopeamitalit joulukuisten MM-kotikisojen finaalin jälkeen. Mitalia hakemassa kapteeni Nico Salo.

Tuomareilla olisi jo nyt mahdollista hillitä zorroveivaajien räikeimpiä mailavirityksiä. Keino tilanteen rauhoittamiseksi on varsin yksinkertainen.

”Tuomari vain tarkastaa sen mailan, että se ei ole liian käyrä”, John Liljelund sanoo.

Lavan käyryys saa nykyisin olla korkeintaan 30 millimetriä. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty, ei tosin virallisesti, käyryyden tai kupin syvyyden rajaamista 20 millimetriin.

”Silloin pallon kuljettaminen ei ole niin helppoa, mutta tosi taitavat kaverit saattavat kuitenkin pystyä tekemään sillä pallolla aika ihmeellisiä asioita”, Liljelund lisää.

Muilta osin zorroveiveihin on vaikea puuttua, sillä ne ovat voimassa olevien sääntöjen mukaisia.

Rankkarisäännön muotoilu järkevämmäksi on pelaajienkin mielestä hankalaa. Kailialan mukaan ilmaveivaaminen pitäisi poistaa, mutta hän ei osaa sanoa, millä sanakäänteillä asia kirjattaisiin sääntöihin.

”Mielestäni maaveivit ovat ihan jees, mutta ongelma tulee siitä, kun palloa aletaan pimputtaa tuossa ilmassa. Varmaan joku rajaus olisi siihen ihan fiksu”, hän pohtii.

”Jotkut eivät halua, että palloa nostetaan ollenkaan maasta, ja toiset ovat sitä mieltä, että pallo saa olla ilmassa kaksi sekuntia ennen vetoa, mutta ne ovat aikamoisia tulkintakysymyksiä.”

Säännön mahdollisen uudistamisen yhteydessä on tärkeä kiinnittää huomio myös asian muotoiluun, jotta sääntö toimisi järkevästi. Liljelund ei ole sääntönikkari, eikä hän osaa sanoa, miten muotoilu tapahtuisi.

”Entisenä maalivahtina minulla on tietenkin jonkinlaisia mielipiteitä siitä, kun rankkarit ovat sellaisia kuin ovat. Välillä miettii, mitä maalivahti pystyy tekemään tilanteessa. Ei se nyt ihan hirveästi pysty.”

Lue lisää: Salibandyn sääntöihin ”Lex Kippilä”: Pian pallo saa liikkua rangaistuslaukauksen aikana mihin suuntaan tahansa

Lue lisää: Kippilän hylätty rangaistuslaukaus voi johtaa sääntömuutokseen

Lue lisää: MM-salibandyn kohurankkarissa uusi käänne: ”Laji menettää jotain syvintä tällaisessa pikkutarkkuudessa”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat