Vain Iivo Niskanen yltää normipäivänä olympiamitalille - Urheilu | HS.fi

Vain Iivo Niskanen yltää normipäivänä olympiamitalille

Tour de Ski -kiertue oli suomalaisittain menestyksekkäin pitkään aikaan, mutta se ei kertonut paljoa lisää mahdollisuuksista olympialaisissa, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Jussi-Pekka Reponen.

Iivo Niskanen tuli kolmanneksi.

4.1. 20:02 | Päivitetty 5.1. 8:54

Tour de Ski -kiertueen 16. versio oli suomalaisittain menestyksekkäin pitkään aikaan.

Iivo Niskanen taisteli komeasti kolmanneksi kokonaiskilpailussa, ja hänen lisäkseen kolme muuta hiihtäjää nousi etappien palkintokorokkeelle.

Kerttu ja Iivo Niskanen voittivat puolentoista tunnin välein bravuurimatkansa toisena kilpailupäivänä Sveitsissä.

Johanna Matintalo juhli uransa ensimmäistä maailmancupin palkintokoroke­sijoitusta Saksan Oberstdorfissa hiihdetyssä sprintissä. Samalla radalla hän esitti vahvoja suorituksia jo viime talven MM-kisoissa, kunnes kaatui puolivälierässä.

Krista Pärmäkoski pettyi raskaasti Oberstdorfin sprintissä, mutta toiseksi viimeinen osakilpailu Italian Val di Fiemmessä toi lähes kahden vuoden tauon jälkeen palkintokoroke­sijoituksen ja huojensi mieltä.

Jokainen kiertueen loppuun asti hiihtänyt suomalainen onnistui omaan tasoonsa nähden mainiosti vähintään yhdessä kilpailussa.

Kiertueen ylivoimaisesti paras urheilija oli toiseen kokonaisvoittoonsa jyrännyt Norjan Johannes Høsflot Klæbo.

Kun Tourilla oli olympialaisten läheisyyden takia vain kuusi etappia, ja niistä kaksi oli sprinttejä, se oli kuin räätälöity Klæbolle.

Klæbo on toki hankkinut suurimman osan arvokisa- ja mc-voitoistaan sprinteissä, mutta nyt hän antoi yhä järeämpiä näyttöjä siitä, miten hän on kehittynyt normaalimatkojen hiihtäjänä.

Mitä Tour kertoi Suomen hiihtäjien mahdollisuuksista kuukauden päästä alkavissa Pekingin olympialaisissa?

Ei kovin paljon uutta, vaikka vahvoja uusia näyttöjä tulikin, erityisesti Matintalolta, Anne Kyllöseltä ja Perttu Hyväriseltä.

Vain Sveitsin osakilpailut olivat olympiamatkoja. Lisäksi ne hiihdettiin korkealla (1 400 metriä) mutta ei kuitenkaan ihan niin ohuessa ilmanalassa kuin olympialaisissa (1 700 metriä).

Uran kolmas mc-voitto Lenzerheidessa nosti Kerttu Niskasen olympialaisten mitaliehdokkaaksi tietyin varauksin.

Tässä tullaan taas tuttuun käsitteeseen perustaso. Se tarkoittaa suunnilleen sitä, millaisiin tuloksiin urheilija yltää niin sanotusti normipäivänä.

Kerttu Niskanen teki Sveitsissä yllättävän ja yläkanttiin sujuneen suorituksen, mutta se ei edusta hänen perustasoaan. Mitalitoiveita nostaa kuitenkin se, että Niskanen on menestynyt korkealla hiihdettävissä kilpailuissa.

Myöskään Pärmäkosken perustaso ei ole mitalisijoilla, vaan sinne yltämiseen vaaditaan yläkanttiin onnistumista kaikilla osa-alueilla.

Iivo Niskanen on ainoa suomalainen hiihtäjä, jonka perustaso riittää olympialaisissa mitalille, mutta vain 15 kilometrillä ja sillä edellytyksellä, että sukset toimivat kilpailukykyisesti.

Vertailun vuoksi: Klæbon perustaso riittää mitalille lähes kaikilla matkoilla. Ainoa kysymysmerkki on juuri 15 kilometriä. Venäjän Aleksandr Bolšunov voi saavuttaa normipäivänä mitalin kaikilla normaalimatkoilla.

Viestimitaleihin vaaditaan suomalaisilta samanlaista venymistä, jota nähtiin viime talven MM-kisoissa.

Lähtökohtaisesti parhaat mahdollisuudet ovat naisten sprinttiviestissä, koska sen hiihdetään perinteisellä. Näin Niskasella ja Pärmäkoskella on eväät vahvaksi pariksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat