Suomalaiset Markus Mustelin ja John ”Jolle” Blässar ovat soutaneet Atlantilla nyt lähes kuukauden, 25 päivää. He kisaavat Atlantic Challenge -soutukilpailussa, jossa lähtöpaikka oli Kanariansaarten La Gomeralla ja maali Karibian Antigualla. Matkan pituus on lähes 5 000 kilometriä.
Päivärytmi jokaisena päivänä on ollut pääosin tämä: vuorollaan toinen soutaa kaksi tuntia ja toinen käyttää ”vapaa-aikansa” tehokkaasti hyödykseen: syö, peseytyy, tekee pientä venehuoltoa ja menee mahdollisimman nopeasti nukkumaan.
”Hetken voi olla ihan tattis [poikki], mutta kun pääsee nukkumaan tunnin ja 15 minuuttia, on taas täynnä energiaa. Se on kyllä ihmeellistä, miten palautuminen toimii”, Mustelin kertoo HS:lle satelliittipuhelimitse.
Kaksikon kovin haaste etenkin alkumatkasta olikin riittävän unen saaminen. Etenkään päiväsaikaan nukkumaan ei oikein malttanut mennä. Sen jälkeen rytmi on löytynyt paremmin.
”Jonkinlaisessa väsymystilassa jatkuvasti on, mutta kyllä me jokseenkin sataprosenttisesti pystymme suoriutumaan [soutuvuoroista].”
Tällä viikolla Mustelin nukahti omalla soutuvuorollaan. Sen jälkeen Blässar otti hieman pidemmän soutuvuoron, jolloin Mustelin ehti nukkua kaksi tuntia. Se auttoi pahimman väsymyksen yli.
Alkumatkasta haasteena oli myös poikkeuksellisen pitkään jatkunut tyyni keli. Pasaatituulet puhalsivat vasta yhdeksäntenä kilpailupäivänä, ja sen jälkeenkin Atlantti on ollut tyynenä. Näin ei ole tapahtunut juuri koskaan aiemmin Atlantic Challenge -kilpailun historiassa.
”Kyllä se oli raskasta. Pelkällä lihasvoimalla menimme [alkumatkan]”, Mustelin toteaa.
Alkumatkasta Atlantti oli täysin tyyni.
Kaiken kaikkiaan kaksikon mielestä kilpailu on sujunut jokseenkin suunnitelmien mukaan.
”Hirveästi mikään ei ole yllättänyt, mutta ehkä se tavallaan on, miten eristetty ja eri maailma tämä on. Tässä on hieman omituisessa kuplassa, joka ei ole huono eikä millään tavalla epämiellyttävä”, Mustelin kertoo.
”Aika menee nopeasti ja kokoajan on tekemistä, mutta maailmanmenosta ei tiedä yhtään mitään.”
Kaksikko on kyllä ollut yhteyksissä ”kotijoukkoihin”, ja kilpailuun liittyen muiden venekuntien seuraaminen on ollut sellaista, mikä on ollut ”kuplan” ulkopuolista toimintaa.
"Mutta aika lailla omillamme olemme.”
Oma asiansa pitkän, 40–50 päivää kestävän, kilpailun aikana on syöminen. Kaksikolla on ruokaa mukana runsaasti, sillä järjestäjien vaatimus oli varautuminen yli 60 päivään.
Kaikki varsinainen ruoka on pakastekuivattua. Lisäksi päivittäiseen annokseen kuuluu muun muassa suklaata ja muita makeisia, sillä niistä saa runsaasti energiaa.
Päivittäiset ruoka-annokset on merkitty ja pakattu pusseihin.
”Olemme pystyneet syömään kaiken tai ainakin lähes kaiken, mitä on suunniteltu päivittäiseen ruokavalioon”, Mustelin kertoo.
Jotain muutakin ruokaa on tosin välillä tehnyt mieli.
”Vaihtelu on ruoassa tärkeää, mutta kieltämättä välillä pihvi tai hampurilainen ei olisi huonoa vaihtelua”, Mustelin haaveilee.
Jotta ruokahetkeen on tullut pientä lisämielenkiintoa, kaksikko on harrastanut ”kokin yllätyksiä”.
”Jos on kolme ruokavaihtoa, toinen kysyy: ’Haluatko tietää vai tuleeko yllärinä?’ Yleensä valintana on ylläri”, Mustelin nauraa.
Vaihtelua päiviin tuovat myös paljon puhutut barnakkelit eli hanhenkaula-äyriäiset, jotka ovat soutajien seurana Atlantilla. Tarkemmin sanottuna äyriäiset takertuvat veneen pohjaan.
Jotta soutaminen ei tulisi vielä raskaammaksi, barnakkelit pitää käydä raapimassa pois. Mustelinin mukaan hommassa menee noin 20 minuuttia. Eli hyppäys veteen, ja auton jääraapalla äyriäiset irti veneenpohjasta.
Aivan ensimmäisellä kerralla hanhenkauloja ei ollut, mutta toisella kerralla niitä oli jo runsaasti, ja kolmannella kerralla hiukan vähemmän.
”Neljä, korkeintaan viisi päivää voi olla väliä, että ei käy raappaamassa veneen pohjaa.”
Mustelin arvelee, että aivan kaikki kilpailijat eivät ole ymmärtäneet hanhenkaulojen vaikutusta vauhdin hidastumiseen.
”Vaikutus voi olla puoli solmua tai enemmänkin kilpailun loppuvaiheessa. Kaikkien ainakin pitäisi tehdä putsaus.”
Kilpailu on vahva motivaatio Mustelinille ja Blässarille. Jo ennen kilpailun alkamista he korostivat, että pelkkä soutaminen Atlantin yli ei heille riitä, vaan kilpailussa pitää menestyä.
”Olemme vähän tai aika paljonkin kilpailuhenkisiä. Toisten kilpailijoiden ja oman suorituskyvyn seuranta vie meitä eteenpäin. Pääsimme heti alussa merimoodiin ja vetämään rakoa [muihin pariairokaksikkoihin]”, Mustelin toteaa.
Myös heidän reittisuunnitelmansa – eli ensin kohti etelää ja ennen Kap Verdeä länteen – osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.
Mustelinin mukaan heidän vahvuutensa on ollut tasainen vauhdinpito. Nopeus on vaihdellut reilusta kahdesta solmusta kolmeen solmuun eli noin neljästä 5,6:een kilometriä tunnissa.
”Myönteinen yllätys on ollut se, että tämä homma toimii meillä aika hyvin. Pystymme pitämään tasaista suoritusta koko ajan.”
Pariairokaksikkojen luokkaa Mustelin ja Blässar ovat johtaneet alusta lähtien. Heidän eronsa keskiviikon tilanteen mukaan toisena olevaan venekuntaan, Britannian Jessica Oliveriin ja Charlotte Harrisiin on reilut 160 merimailia eli vajaat 300 kilometriä. Kolmantena on niinikään Britannian Adam Baker ja Charlie Fleury – he ovat jääneet suomalaisista noin 260 merimailia.
Kokonaiskilpailun kärjessä on Sveitsin neljän soutajan joukkue. Suomalaiskaksikko on kokonaiskilpailussa sijalla 17.
Suomalaisilla oli keskiviikkona aamupäivällä soudettuna 1 529 merimailia (2 832 kilometriä) ja jäljellä 1 244 merimailia (2 304 kilometriä). Arvioitu Antigualle saapuminen tapahtuu 27. tammikuuta.
Kilpailun lisäksi Itämeren suojelua
John ”Jolle” Blässar ja Markus Mustelin lähtivät Atlantic Challenge -kisaan 12. joulukuuta 2021.
Atlantic Challenge -kilpailu alkoi 12. joulukuuta. Mukana oli aluksi 36 venekuntaa, mutta yksi yksinsoutaja joutui keskeyttämään loukkaantumisen takia. Pariairokaksikkoja on kymmenen.
Markus Mustelinin, 61, ja John ”Jolle” Blässarin, 56, budjetti on noin 100 000 euroa, josta osallistumismaksun osuus on reilut 20 000 euroa.
Suomalaisten vene painaa 250 kiloa ja täydessä kilpavarustuksessa 900 kiloa.
Kilpailun avulla kaksikko kerää varoja Itämeren suojeluun John Nurmisen säätiön ja Pidä saaristo siistinä ry:n kautta. Tavoite on 100 000 euroa, josta nyt on kasassa noin 20 000 euroa.
