Urheilijoilla voi olla ongelma, johon tepsii lääkäri Pippa Laukan yksinkertainen ohje: ”Syö tarpeeksi paljon” - Urheilu | HS.fi

Urheilijoilla voi olla ongelma, johon tepsii lääkäri Pippa Laukan yksinkertainen ohje: ”Syö tarpeeksi paljon”

Vuosi 2022 on suurkisojen ja huippu-urheilun vuosi. Lääkäri Pippa Laukka nostaa esiin kaksi asiaa, jotka pitää muistaa, kun elää ammattimaista urheilijan elämää. Molemmat liittyvät suorituskykyyn, ravintoon, syömiseen, energiankulutukseen ja eroihin, jotka urheilijalla on suhteessa muihin ihmisiin. HS esittelee kolme urheiluvuoden onnistumisen kannalta merkittävää ihmistä. Laukka on yksi heistä.

Pippa Laukka työskentelee naisten jalkapallomaajoukkueen lääkärinä. Tänä vuonna edessä ovat EM-kisat Englannissa.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 15:54

”Saan tehdä töitä itseäni paremmassa seurassa”, kiteyttää lääkäri Pippa Laukka syyn, miksi on viihtynyt jo yli kymmenen vuotta Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen Helmarien taustaryhmässä.

Laukka aloitti maajoukkuelääkärinä Andrée Jeglerzin valmentamassa joukkueessa jo vuonna 2011 ja on jatkanut myös Anna Signeulin ryhmässä. Hän on nähnyt naisten jalkapallon ammattimaistumisen aitiopaikalta.

Ensi kesän EM-turnaukseen valmistautuva ryhmä pelaa valtaosin ulkomaisissa sarjoissa, joissa urheilijan hyvinvointia seurataan päivittäin, ja yhteistyön kautta tieto on mahdollista saada myös maajoukkueen käyttöön.

”Fysiikkapuolella seurataan palautumista ja fyysistä tilannetta älykelloilla ja sykevöillä sekä kyselyillä ja gps-seurannalla. Kaikki menee pelaajan luvalla ja ehdoilla. Kyse on pelaajan terveystietojen tiedonvälityksestä, joten se on heidän luvastaan kiinni”, Laukka kertoo.

Juuri pelaajien aktiivisen seurannan vuoksi Laukan rooli on merkittävästi laajempi kuin pelkästä maajoukkueen peliaikataulusta voisi päätellä. Hän sanoo, että pelaajat saavat maajoukkueen kautta tarvittaessa apua vaikka keskellä yötä.

Laukan mukaan avunpyyntöjä myös tulee maajoukkuetapahtumien ulkopuolella, mitä hän pitää merkkinä luottamuksesta.

Maajoukkueessa pelaajien käytössä on lääketieteellinen ryhmä, johon lääkärin lisäksi kuuluvat kehonhuollon ammattilaiset sekä henkinen valmentaja.

Pelaajat saavat maajoukkueen kautta tarvittaessa apua vaikka keskellä yötä.

Suomalaisille tv:n katsojille Laukka on tuttu MTV:n Olet mitä syöt -ohjelmasta, jossa hän ohjaa julkisuuden henkilöitä elämäntapamuutoksiin ennen kaikkea ravinnon ja liikunnan, mutta myös esimerkiksi palautumisen kautta.

Samat ravinnon, levon ja palautumisen teemat liittyvät myös maajoukkuelääkärin työhön, vaikka näkökulma ei ole arjessa pärjäämisen tukeminen vaan huipputason suorituskyvyn parantaminen vielä pykälällä, jotta pelaaja saisi ratkaisevan edun tiukassa kansainvälisessä kilpailussa.

Maajoukkueeseen nousevien huippu-urheilijoiden Laukka sanoo olevan ravintotietoisia. Viimeisen vuosikymmenen aikana koventunut kilpailu on pitänyt huolta siitä, että myös oikeanlaisen syömisen osalta yritetään kääntää kaikki kivet, jotta harjoittelu olisi optimaalista.

Laukka nostaa esiin kaksi asiaa, jotka pitää muistaa ja jotka laiminlyötyinä tai väärin ymmärrettyinä voivat johtaa ongelmiin, kun elää huippu-urheilijan ravinnolla. Molemmat liittyvät eroihin, jotka ammattiurheilijalla on suhteessa muihin ihmisiin. Ensimmäinen liittyy ruokamääriin.

”Petrattavaa on eniten siinä, että syö tarpeeksi paljon, kun on huippu-urheilija, joka kuluttaa paljon energiaa”, Laukka sanoo.

Naisjalkapalloilijan energiantarve vaihtelee Laukan mukaan 2 500–4 000 kilokalorin välillä esimerkiksi harjoitusohjelmasta riippuen.

Sopivan määrän tunnistaa hänen mukaansa siitä, että palautuminen ja jaksaminen ovat kohdallaan eikä matalasta energiamäärästä johtuvia oireita ilmene.

Toisessa asiassa on kyse itselle oleellisen tiedon seulomisesta.

”Kun tietoa on paljon, täytyy muistaa, ettei erilaisia lehtiä ja terveysblogeja ole välttämättä suunnattu huippu-urheilijoille.”

”Petrattavaa on eniten siinä, että syö tarpeeksi paljon, kun on huippu-urheilija, joka kuluttaa paljon energiaa.”

HelmarEILLA tilanne on Laukan mukaan hyvä, ja maajoukkuepelaajat osaavat myös kyseenalaistaa tietoa. Juniorijoukkueissa Laukka ei ole lääkärinä, mutta Palloliiton lääkintävaliokunnan jäsenenä hän tutustuu myös isompaan kuvaan nuorten urheilijoiden kohdalla.

”Nuorella ihmisellä tiedon seulominen voi olla haastavampaa kuin kokeneemmalla urheilijalla, jolla on hyvät perustiedot”, Laukka sanoo.

”Jos on nuori ja kehittyvä murrosikäinen jalkapalloilija, kasvaminen ja kehittyminen ovat vielä kesken. Siinä on riskejä liittyen itsetuntoon ja ulkonäköpaineisiin.”

Lehtien ja terveysblogien ravintoneuvoja ei ole välttämättä suunnattu huippu-urheilijoille, lääkäri Pippa Laukka muistuttaa.

Laukka sanoo tutkimusten kertovan, että ammattiurheilijat ovat keskimääräistä alttiimpia syömishäiriöille. Jalkapallossa lajina hoikkuus tai keveys ei välttämättä ole eduksi, eikä lajiin sisälly painonhallintaa, kuten painoluokkalajeissa.

”Alttius liittyy siihen, että on luonteeltaan liian perfektionistinen ja tavoittelee täydellisyyttä. Se sopii aika huonosti ammattiurheiluun, jossa tulee vastoinkäymisiä. Toisaalta alttius voi joskus käydä vahingonkin kautta. Tiedetään naisurheilijan oireyhtymä. Jos ei saa riittävästi ravintoa, se voi altistaa syömishäiriöille”, Laukka sanoo.

Alkuvuodesta EM-kisoihin on aikaa vielä puolisen vuotta. Helmarien pelaajista osalla kausi on kesken, osalla kausi on jo päättynyt ja uuteen valmistaudutaan.

Tässä vaiheessa vuotta pelaajan pitäisi yhtäältä huolehtia levosta, koska arvokisavuonna kesäloma jää väliin ainakin ennen kisoja.

Toisaalta talven aikana kaivataan harjoittelua, joka takaa kunnon säilymisen heinäkuun EM-kisoihin asti. Levon ja ravinnon on oltava kunnossa, jotta harjoittelusta palautuu.

Tarvittaessa maajoukkuepelaajia ohjeistetaan lisäharjoituksiin. Kaikille pelaajille seurajoukkueharjoitukset eivät välttämättä tarjoa optimaalista harjoitusta.

”Se ei liity suoraan seuraan vaan siihen, miten saa peliaikaa seurassaan. Sen osalta on erilaisia tapoja ja kulttuureita. Voi tulla tilanne, että joku kaipaa lisätreeniä ja ihan yksilöllisen tilanteen arvioinnin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat