Hyvästä tarinasta on urheilijalle suurta hyötyä, sanoo lumilautailupomo Satu Järvelä - Urheilu | HS.fi

Hyvästä tarinasta on urheilijalle suurta hyötyä, sanoo lumi­lautailupomo Satu Järvelä

Satu Järvelä sanoo, että kerran neljään vuoteen lumilautailua alkavat seurata sellaisetkin ihmiset, jotka normaalisti eivät sitä seuraa. HS esittelee kolme urheiluvuoden onnistumisen kannalta merkittävää ihmistä. Järvelä on yksi heistä.

Kansainvälisen lumilautailuliiton puheenjohtaja Satu Järvelä hankkii yhteistyökumppaneita ja sopii haastatteluja urheilijoille.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 16:30

Kansainvälisen lajiliiton johtaminen sekä maan kärkiurheilijoita manageritallissa. Satu Järvelän päivät täyttyvät lumilautailusta ympäri vuoden, joulun ja juhannuksen pieniä hengähdystaukoja lukuun ottamatta.

Järvelä, 44, on kansainvälisen lumilautaliiton World Snowboardin Federationin (WSF) puheenjohtaja. Autettaviin urheilijoihin kuuluvat esimerkiksi lumilautailijat Enni Rukajärvi ja Matti Suur-Hamari.

Olympiakaudella lumilautailun näkyvyys saa nostetta, kun televisiokatsojat kerääntyvät helmikuussa katsomaan suomalaisten menestystä.

”Kerran neljään vuoteen lajia alkavat seurata sellaisetkin ihmiset, jotka normaalisti eivät seuraa. Jos urheilijalla on tarina, jota hän tai taustatiimi voi kertoa, sitä voi ja kannattaa hyödyntää paljon. Jos tulee menestystä, se nostaa vielä enemmän urheilijan kiinnostavuutta”, Järvelä sanoo.

Järvelä esimerkiksi hankkii yhteistyökumppaneita ja sopii haastatteluja niin olympiaurheilijoille kuin talliin kuuluville nuorille lupauksille.

Vaikka kiinnostus on olympiavuonna suurimmillaan, tiukkojen mainostussääntöjen takia henkilökohtaiset sponsorit eivät pääsääntöisesti näy olympialaisissa ja paralympialaisissa. Poikkeuksia on niissä tapauksissa, joissa olympialaisten tai paralympialaisten sponsori on myös urheilijan henkilökohtainen yhteistyökumppani. Näin on esimerkiksi Matti Suur-Hamarin ja Toyotan kohdalla.

Järvelä sanoo ymmärtävänsä tiukat säännöt, vaikka pitääkin huvittavana sitä, että urheilijan matkaa huipulle pitkäjänteisesti tukeneet omat kumppanit eivät saa näkyä uran kohokohdan aikana.

”Toki ennen ja jälkeen olympialaisia pystyy tehdä erilaisia asioita, joissa yhteistyökumppanit näkyvät.”

Korona-aikana amatööripuoli on Järvelän mukaan vahvistunut. 20 vuotta sitten laskeneet nuoret ovat saattaneet palata mäkeen koko perheensä voimin.

Olympialaisten ja karsintojen järjestelyissä aktiiviset tahot ovat WSF:n sijaan Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ja Kansainvälinen olympiakomitea KOK.

Lumilautailun historia on ollut tasapainoilua kahden liiton järjestelmässä. Kun lumilautailu 1990-luvulla otettiin olympialajiksi, KOK antoi järjestämisvastuun FIS:n harteille. Se kalvoi silloisen lumilautailun lajiliittoa ISF:ää, sillä liitto oli jo olemassa, kun olympiastatus saatiin. Asia aiheutti noin neljännesvuosisadan mittaisen poliittisen sapelinkalistelun järjestöjen välillä.

Myöhemmin ISF lakkautettiin, ja tilalle tuli Ticket to ride (TTR) -kiertue, joka kehitti esimerkiksi lajin rankingjärjestelmän. TTR:n ja WSF:n yhdistymisen jälkeen, vuodesta 2018 alkaen on hierottu yhteisymmärrystä FIS:n kanssa. Jatkossa WSF keskittyy lajikehitykseen, junioreihin ja amatööreihin, FIS vastaa huippu-urheilusta.

”Sopimus on allekirjoitettu ja hyväksytty jäsenten kesken äänestyksessä. Meillä pitäisi olla vielä virallinen allekirjoitustilaisuus, kun on saatu sopimukseen liput ja laput valmiiksi”, Järvelä kertoo.

Korona-aikana amatööripuoli on Järvelän mukaan vahvistunut.

20 vuotta sitten laskeneet nuoret ovat saattaneet palata mäkeen koko perheensä voimin.

Kilpapuolella Suomessa ollaan jäljessä 1990-luvun kulta-aikoja. Järvelä sanoo, että hänen aktiiviurallaan Suomen cupin kilpailuissa saattoi olla 30–40 laskijaa naisten sarjoissa. Nyt määrä on 10–20.

”Tietystikään lumilautailussa kaikki ei perustu kilpailuun vaan luovuuteen ja hauskanpitoon. Aina voi kehittyä ja ylittää itsensä iästä riippumatta. Laskemassa voi käydä vaikka isolla kaveriporukalla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat