Uimari Matti Mattsson valittiin Vuoden urheilijaksi, Huuhkajien Tanska-ottelun järkyttävät hetket sykähdyttävin hetki - Urheilu | HS.fi

Uimari Matti Mattsson valittiin Vuoden urheilijaksi, Huuhkajien Tanska-ottelun järkyttävät hetket sykähdyttävin hetki

Valinta Vuoden joukkueeksi oli Leijonille jo kymmenes.

Uimari Matti Mattsson sai pitkään tavoittelemansa palkinnon Vuoden urheilijana.

13.1. 20:27 | Päivitetty 13.1. 23:11

Vuoden Urheilija 2021 on uimari Matti Mattson.

Porilaisen Mattsonin kanssa kolmen parhaan joukkoon selviytyivät golfaaja Matilda Castren ja nyrkkeilyn olympiamitalisti Mira Potkonen.

”Sain vuonna 2013 MM-pronssia ja silloin sijoituin kolmanneksi tässä äänestyksessä ja ajattelin, että saan vielä tämän palkinnon. Kahdeksan vuotta se otti”, Mattsson sanoi kiitospuheessaan.

Mattsson saavutti Tokion olympialaisissa 200 metrin rintauinnissa pronssia.

Ykkössija meni selvästi Mattssonille, joka keräsi eniten ykkössijoja (139) ja pisteitä 2 104.

”Henkilökohtaisesti tämä on iso pokaali”, Mattsson sanoi Kultainen kiekko kädessä ja Uuno-pokaali toisessa.

Lisäksi Mattsson kiitti tiimiään ja sukulaisiaan ja kotoa tulevaa tukea.

”En sitä varmasti ikinä tule unohtamaan”, Mattsson sanoi pronssin ratkeamishetkestä Tokiossa.

Valmentaja Eetu Karvosella on iso rooli Mattssonin menestyksen takana. Paluu arkeen on koettanut ja harjoittelu tähtää toukokuun MM-uinteihin.

”Keväällä päätin, ettei tätä leikkiä välttämättä Tokioon päätetä. Kirkkaana on ollut mielessä, että Pariisiin saakka jatketaan.”

Pariisin kesäolympialaiset ovat 2024, joten niihin on aikaa enää vajaat kolme vuotta.

Uimareista ennen Mattssonia Vuoden urheilijaksi on valittu Jani Sievinen (1994) ja Hanna-Maria Seppälä (2003).

Potkonen sijoittui lopulta toiseksi 1 157 äänellään ja kuudella ykkössijalla. Castren sijoittui kolmanneksi pistemäärällään  1026, mutta hän keräsi toiseksi eniten ykkössijoja, 26.

Neljänneksi jäänyt voimistelun MM-pronssiurheilija Emil Soravuo sai myös yli tuhat pistettä: 1 004.

Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi valittiin Huuhkajat järkytyksen jälkeen voittoon. Tapahtuma liittyi jalkapallon EM-turnaukseen, jossa Suomen ensimmäisessä ottelussa Tanskaa vastaan Christian Eriksen sai sydänpysähdyksen.

Ottelu keskeytettiin, mutta jatkettiin samana iltana ja Suomi voitti Joel Pohjanpalon maalilla.

”Kyllä se oli uskomattoman traumaattinen peli monella tapaa”, Tim Sparv sanoi gaalan haastattelutilassa. Uransa päättänyt Tim Sparv valittiin Vuoden esikuvaksi.

Sparvilla oli näyttävä joukko haastajia, kun ehdolla olivat ratakelaaja Toni Piispanen, hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen ja uimari Ida Hulkko.

Sparv nousi vahvasti esille viime syksynä, kun hän otti rohkeasti kantaa Qatarin siirtotyöläisten kohteluun jalkapallon MM-turnauksen stadionien rakentamisessa. Uutinen levisi ympäri maailman.

Jalkapallon MM-turnaus pelataan Qatarissa tämän vuoden lopulla marras-joulukuussa.

Paitsi, että Sparv tuli esille Huuhkajien monivuotisena kapteenina, oli hän vahva persoona uransa alusta lähtien. Hän toimi silloinkin kapteenina, kun 20-vuotiaat nuoret pelasivat EM-turnauksessa 2009.

”Maajoukkueen edustaminen oli iso osa identiteettiäni. Olin mukana niin pitkään.”

”Olen nauttinut siitä vapaa-ajasta”, Sparv sanoi uudesta roolistaan lopettaneena pelaajana. ”Olen valmistautunut hyvin, mutta olen kuullut muilta pelaajilta, että se on tosi vaikeaa.”

”Ehkä jossain vaiheessa kesän jälkeen haluan valmentaa. Katsotaan, miten se maistuu.”

Leijonat eli Suomen jääkiekkomaajoukkue kerää lähes vuodesta toiseen palkintoja.

Leijonat valittiin Vuoden joukkueeksi Urheilutoimittajien äänestyksessä.

”Ei ollut ihan helppo taival, kun oltiin kuusi viikkoa kuplassa”, päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi kiitospuheessaan ja viittasi olosuhteisiin ennen Latviaan menoa ja kisapaikalla Riiassa.

Suomi saavutti MM-hopeaa, kun joukkue hävisi jatkoerässä Kanadalle mahdollisimman niukasti.

Valinta Vuoden joukkueeksi oli Leijonille kymmenes, mutta ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen. Jalkapallo on kerännyt tässä välissä monia tunnustuksia.

”Ainahan jokainen joukkue on erityinen. Se joukkue, joka voitti kaksi vuotta sitten oli myös erityinen”, Jalonen yritti kuvata Leijonien ryhmädynamiikkaa.

”Yhtenäisyys, yhteistyö ja epäitsekkyys. Niitä me vahvasti vaalitaan, että pelaajat haluavat pelata vahvasti toisilleen ja edustaa Suomea.”

Suomi voitti MM-kultaa 2019 ja siihen ryhmään Jalonen viittasi kahden vuoden takaiselle joukkueella.

”Jokainen sitoutuu omaan rooliin, omaan tehtävään ja tekee sitä pyyteettömästi.”

Nämä ominaisuudet tulivat esille vuosien 2019 ja 2021 joukkueissa, jotka saivat siis kultaa ja hopeaa.

Jalonen oli ehdolla myös Vuoden valmentajaksi, mutta titteli meni Venäjän maajoukkuetta valmentavalle Tuomas Sammelvuolle.

Venäjän olympiakomitean lentopallojoukkue voitti hopeaa Tokiossa kesällä Sammelvuon johdolla.

Tunteikkaassa puheessaan Sammelvuo halusi omistaa palkinnon lapsilleen ja heidän äidilleen.

Keskimatkojen juoksija Sara Kuivisto valittiin läpimurtourheilijaksi. Hänen näyttönsä ja saavutuksensa kaudella 2021 olivat suomalaisittain mykistäviä.

Kuivisto juoksi Tokion olympialaisissa neljä Suomen ennätystä ja rikkoi maagisen kahden minuutin rajan. ”Se merkitsee ihan hirveästi.”

”Joo, iso kiitos kaikille. Ollaan valmentajan kanssa tehty hirvittävästi töitä”, Kuivisto sanoi lavalla.” Eihän se sattumaa ollut, mulla on erittäin taitava valmentaja.”

Suomen urheilun lähettilääksi valittiin Emma Terho, joka on entinen jääkiekkoilija ja nykyinen Kansainvälisen olympiakomitean hallituksen jäsen ja urheilijakomission puheenjohtaja.

”Kyllä tämä on mieletön kunnia”, Terho sanoi.

Terho pelasi ensimmäisen kerran olympialaisissa Naganossa 1998, kun naiset ottivat pronssia. Se oli ensimmäinen kerta, kun naisten kiekko oli olympiaohjelmassa.

”Muutoksen eteenpäin vieminen tai jatkaminen”, Terho sanoi tavoitteekseen KOK:ssa ja viittasi kisojen kestävään järjestämiseen.

”Että kisajärjestelyt itsessään olisivat urheilijalla paras mahdollinen.”

Olympiakomitean entinen puheenjohtaja Roger Talermo sai erittäin arvostetun Elämänura-palkinnon.

Suomen urheilun Hall of Fameen eli kunniagalleriaan valittiin kuusi urheilijaa. Käsipalloilija Mikael Källman ja uimari Jani Sievinen olivat lajiensa ensimmäiset valitut. Lisäksi kutsun saivat taitoluistelun menestyspari Susanna Rahkamo-Petri Kokko ja melontakaksikko Kurt Wires-Yrjö Hietanen, joka saavutti kultaa Helsingin olympialaisissa 1952.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat