Kädenvääntö ratkeaa monesti jo ensimmäisen sekunnin aikana, joten keskittyminen ei saa herpaantua.

Maailman­mestarin löysä käsi

Erika Ketola on kädenväännön maailmanmestari. Kun häneltä kysyy ihmisen yliarvostetuinta lihasta, häntä alkaa naurattaa – ja vastaus yllättää.


26.3. 2:00 | Päivitetty 26.3. 15:31

Ready, go!

Kämmenselkä painuu tyynyyn, ja kädenväännön maailmanmestari Erika Ketola on ”voittanut” näytösottelun Jussi Koskista vastaan ennen kuin go-sana on edes lopussa.

Ketolan varaslähtö menee kokemattoman tuomarin – eli toimittajan – piikkiin. Sanojen väliin ei selvästikään kuulu jättää minkäänlaista taukoa, vaan räjähtävään suoritukseen on tarkoitus päästä lähes yhdyssanaksi muodostuneella komennolla.

Ilman varaslähtöäkin suuri osa väännöistä ratkeaa silmänräpäyksessä, mutta tuo sekunnin murto-osa kätkee taakseen hämmentävän määrän yksityiskohtia, joista jokainen voi ratkaista kaksintaistelun lopputuloksen.

Jos niistä yksityiskohdista haluaa oppia lisää tai saada selville keinon, jolla voittaa kaverinsa saunaillan kädenväännössä, kannattaa suunnata Järvenpäähän.

Jampan kaupunginosassa sijaitseva kolmikerroksinen kerrostalo näyttää samalta kuin monet muutkin. Mikään pienessä ala-aulassa ei vihjaa, mitä seinän takana odottaa.

”Irtaimistovarastot 25–30, kuivaushuone”, lukee ensimmäisessä ovessa ja toisessa ”askartelu”.

Jälkimmäisen takaa paljastuu noin 40 neliön huone, jossa tehdään jotain ihan muuta kuin askarrellaan.

Seinällä roikkuu vastuskuminauhoja, penkkipunnerruspenkin vieressä on levypainoja telineessä, ja kulmassa on kuntoiluun tarkoitettu monitoimilaite. Myös käsipainoja ja kuntopyörä löytyy.

”Jampan pyhätöstä” löytyy kaikki, mitä vääntämiseen ja sen harjoitteluun tarvitaan.

Huomio kiinnittyy kuitenkin kolmeen runsaan metrin korkuiseen sinivalkoiseen pöytään.

Pöydissä on neljä tyynyä vastakkaisilla puolilla, yksi kyynärpään alle, toinen vastustajan kämmenselän kohteeksi. Pöydän päissä on metallitappi vapaata kättä varten.

”Vääntäminen omalla vastuulla”, lukee yhdestä tapista roikkuvassa lapussa.

Oikean vääntötekniikan osaaminen auttaa välttämään vammoja.

Vastuu on syytä ottaa tosissaan. Muuten edessä voi olla pahimmillaan todella vakava loukkaantuminen, kuten olkavarren murtuminen.

Jos käsi pysyy paikallaan, mutta vääntäjän rintamasuunta aukeaa samalla, kun vastustaja saa väännettyä käden toiseen suuntaan, ovat olkavarren luut kovilla.

”Syynä on tietämättömyys. 25 vuodessa olen nähnyt viisi kunnon loukkaantumista, eli todella vähän”, sanoo Koskinen.

Koskinen on ohjannut kädenvääntäjiä ”Jampan pyhättönä” tunnetussa huoneessa jo vuosituhannen alkuvuosista lähtien. Hän on Suomen kädenvääntöliiton toiminnanjohtaja.

”Harrastuksen alussa on suurin riski, silloin menee väärään kulmaan helpommin. Yleensä on niin, että kaksi amatööriä on saunan jälkeen kotona vääntänyt. Oikeissa vääntötreeneissä kiinnitetään huomiota turvalliseen vääntämiseen, eikä loukkaantumisia juuri satu”, Ketola lisää.

Ketola, 37, kertoo ihastuneensa lajiin ensiyrittämällä, vaikka uskallus saikin kasvaa pitkään ennen tositoimiin tarttumista. Nyt hän on Suomen kädenvääntöliiton puheenjohtaja.

”Yläasteikäisenä messuilla oli kädenvääntöpöytä, ajattelin, että olisi jännä koittaa. Maatalon tyttönä minulla oli ajatus, että jotain voimaa on. Likkakaverit tyrmäsivät kuitenkin idean, enkä epävarmana teininä mennyt.”

”Vasta vuosia myöhemmin yksi kaveri pyysi treeneihin. Olin umpisurkea, mutta se oli aivan mahtavaa. On niin yksinkertainen idea, mutta monta pientä asiaa, jotka pitää osata.”

Huomioitavaa ja opeteltavaa todellakin riittää. Otteen korkeus, sormien asento, rannekulma, jalkojen paikka. Ja tietysti vastustajan heikkouksien löytäminen.

Jos ote ei pidä, kiinnitetään kädet toisiinsa remmeillä.

Paljon on pelissä jo vääntäjien hakiessa itselleen suotuisaa otetta vastustajan kädestä. Peukalon ylimmän rystysen pitää olla näkyvissä, mutta muuten ote pyritään saamaan mahdollisimman ylös ja sormet kiertymään mahdollisimman pitkälle vastustajan käden ympäri.

”Millin ero sormien paikassa voi samantasoisilla kavereilla merkitä eroa voiton ja häviön välillä”, Koskinen toteaa.

Kädenväännössä väännetään kättä mutta ei kädellä.

Tarkoitus on, että alkuasennosta mikään käsi- tai olkavarren kulma ei rannetta lukuun ottamatta muuttuisi suorituksen aikana. Vääntäminen onkin koko vartalon yhteistyötä.

Tähän liittyy yksi vinkki, jolla voi ratkaista suurimman osan väännöistä ”tavallisia ihmisiä” eli ei-harrastajia vastaan.

Koskinen kertoo, että ensimmäistä kertaa vääntöpöydän ääreen asteleva asettuu yleensä leveään haara-asentoon ja nojaa pöytään etukumarassa. Vääntö on näistä asetelmista jo hävitty.

Oikea tapa on panna vääntävän puolen jalka pöydän alle ja tuoda painopiste mahdollisimman lähelle pöytää, jopa sen alle. Jalalla ponnistetaan ja ikään kuin kaadutaan vinosti taaksepäin pitäen samalla käsivarren kulmat ennallaan.

”Tavallinen ihminen ei saa tuosta asennosta enää hauista käytettyä. Antaa vain kaatua ja tuot kaverin pöydän yli”, Koskinen kuvailee.

Painopiste pitää tuoda mahdollisimman lähelle pöytää.

”Ideaalitilanteessa, kun nousee voiton jälkeen takaisin ylös, kaikki on samassa asennossa kuin alussa”, Ketola lisää.

Olkapäälinja ei saa mennä pöydän alle, mutta muuten vartaloa saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavallaan. Sama koskee jalkoja.

Ketola on 159,5-senttinen, joten hän turvautuu hieman erikoiselta näyttävään asentoon saadakseen kaiken voiman käyttöönsä vääntötilanteessa.

”Minulla oli pitkään kymmenen sentin paksuiset pohjat kengissä, kun kisapaikoilla oli korokkeina eurolavaa ja kaikenlaista muuta viritystä. Nyt väännän ilman mitään korokkeita.”

Ketola kietoo jalkansa pöydänjalan ympäri saadakseen tukevamman asennon. Samalla hänen lantionsa on jo auki vääntösuuntaan. Takataskussa on vielä yksi kikka, jos vääntö jää niin sanotusti jumiin.

”Silloin voi vielä potkaista pöydänjalasta vauhtia.”

Vääntäminen on koko kehon laji, ja tukea voi ottaa vaikka pöydän jalasta.

Kilpailuissa sarjat määrittyvät painon mukaan. Lisäksi on olemassa erikseen sarjat junioreille ja 40-, 50-, 60-vuotiaille. Paraurheilijat voivat vääntää istumapöydissä. Suurin osa kilpailijoista vääntää molemmilla käsillä. Ketolalla vasen käsi on parempi, ja sillä tuli 57-kiloisten MM-kulta vuonna 2019.

Vääntötapaan vaikuttavat ruumiinrakenteen ja pituuden lisäksi muun muassa kyynärvarren ja sormien pituus sekä eri lihasten voima.

Periaatteessa vääntötapoja on kaksi: yläkautta ja niin sanottu hook. Yläkautta vääntävä yrittää saada vastustajan ranteen taipumaan ”kerjäläisasentoon” ja sitä kautta kämmenselän tyynyyn. Hookissa liikerata on matalampi, ja käsi kiertyy voimakkaasti ja muodostaa tietynlaisen koukun.

Yläkautta vääntäminen on nopeampaa, hookilla fyysisesti raastavampaa. Hookissa tappiolta voi nousta helpommin, koska ranne on vielä hallussa.

Hookissa vääntölinja on matala, ja käsi kiertyy ”koukuksi”.

Vääntötapojen välistä paremmuutta on asiantuntijoidenkaan vaikea ratkaista, koska tulokseen vaikuttaa niin moni asia. Jokaisen täytyy löytää itselleen mieluisin tapa vääntää ja omaksua siihen kuuluva keinovalikoima.

Vetäminen, nostatus, kierto, alapaine, sivupaine.

Nämä keinot osaamalla alkaa saunaillan lisäksi moni muukin vääntö kääntyä mieluisaan lopputulokseen, mutta voimaakin tarvitaan.

Onko kädenvääntö voima- vai tekniikkalaji?

”Mitä isommalta kysyt, sen enemmän hän alleviivaa voimaa. Ei ole yksiselitteistä. Pitää olla tietty määrä voimaa, että voi käyttää haluamaansa tekniikkaa”, Ketola vastaa.

”Isot ovat vahvoja mutta hitaita. Heidän ei tarvitse olla teknisesti niin älykkäitä. Erika pystyy viemään isoja miehiä, ja meillä oli seurassa 50-kiloinen kaveri, joka runttasi superraskaita äijiä. Voiman siirtäminen pöytään on mielettömän vaikeaa”, Koskinen lisää.

Voima helpottaa siis tehtävää, mutta vain, jos sitä löytyy oikeista paikoista.

Kyynärvarren lihakset ovat tärkeässä roolissa kädenväännössä.

Koskinen ja Ketola naurahtavat, kun heiltä kysyy yliarvostetuinta lihasta kädenväännössä.

”Hauis on mukana väännössä, mutta on yliarvostetuin lihas suhteessa sen tekemään työhön. Tavallinen hauiskääntö ei liikkeenä juurikaan auta vääntämisessä, eikä iso hauis takaa menestystä”, Ketola sanoo.

Tärkeimmän lihaksen titteli ei irtoa ihan yhtä yksiselitteisesti, sillä menestymiseen tarvitaan monipuolista kokonaisuutta. Ranteen merkitystä ei silti voi yliarvioida.

”Jos ranne on kontrollissa, niin homma on pelastettavissa”, Ketola sanoo.

”Kyynärvarsi on tärkeä. Raudoittajat ja rengasmiehet ovat kovia tässä, ja vanhan ajan moottorisahamiehet”, Koskinen toteaa.

Kyynärvarsi ja ranne ovat tärkeitä, mutta sormien puristusvoimalla ei ratkaista mitään. Jos ote ei pidä, sidotaan kädet toisiinsa kiinni remmeillä.

Puristamisesta sen sijaan tunnistaa vasta-alkajan.

”Huipun tunnistaa vääntöpöydällä siitä, ettei tunnu miltään, on kuin vauvan käsi. Amatööri puristaa täysillä, ja käteen jää veriset sormenjäljet”, Koskinen kertoo.

Ketola ei purista tai vedä vastustajansa kättä ennen vääntöä. Se yllättää monet.

Tähän liittyy yksi Ketolan vahvuus ja erikoisuus. Hän ei nimittäin purista eikä hae painetta vetämällä vastustajansa kättä ennen go-komentoa.

”On nopeampaa lähteä, kun käsi on rento. Jos vastustaja ei ole opetellut vääntämistä löysään käteen, hän ei saa omaa painetta ja on ihan ihmeissään. Kun en paineista, vastustaja ei voi tuntea, mihin olen lähdössä.”

”Ainoa haitta on se, että jos häviän lähdön, olen todella myöhässä. Alku on todella tärkeä, tappiolta voittoon on pitkä ja kivinen tie.”

Tappio ei näytä kovin todennäköiseltä, kun seuraa Ketolan keskittynyttä olemusta ennen näytösvääntöä Koskinen vastaan.

Katse kuuluisi pitää käsissä loukkaantumisten välttämiseksi, mutta Ketola seuraa tuomarin suun liikkeitä saadakseen sekunnin murto-osan edun. Kun G-kirjain alkaa muodostua, vääntö on jo menossa ja pian myös ohi.

”En edes kuule mitään, en kuule go’ta.”

”Väännön aikana, sekunnissa, voi mennä kaikki tunteet nollasta sataan.”

EM-kisat järjestetään Puolan Rumiassa 26.–30. toukokuuta. Suomen kädenvääntöliiton sivuilta skvl.net saa lisätietoa lajista ja seuroista.

Ylätaljaa voi käyttää avuksi harjoittelussa.

Erika Ketola

■ Ikä: 37

■ Asuinpaikka: Vaasa

■ Ammatti: Projekti-insinööri

■ Meriitit kädenväännössä: MM-kulta vasemmalla kädellä ja MM-pronssi oikealla vuonna 2019. Viisi PM-kultaa ja 18 SM-kultaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat