Vaasan Sportissa viime vuodet pelannut Filip Riska muistuttaa, että jääkiekkoilijat viettävät paljon aikaa bussissa ja hotelleissa, jolloin on hyvin aikaa edistää myös opintoja.

Jääkiekkoilijalla on aina aikaa opintoihin

Vaasan Sportin konkarihyökkääjä Filip Riska ehdottaa, että Liigan seurat velvoittaisivat pelaajarinkiin nousevia nuoria opiskelemaan loppuun vähintään toisen asteen tutkinnon. Riska itse on kaksinkertainen maisteri.


18.3. 2:00 | Päivitetty 18.3. 16:19

Vuosituhannen vaihteessa Pedersören maaseudulla hikoili kesäharjoituksissa 15-vuotias kiekkoilijan alku.

Kesällä treenejä ohjasi oma isä ja odotukset pelaajaurasta olivat vielä maltilliset. Kokonainen kausi Mestiksessä olisi kova juttu, ja sen haaveen teinipoika sanoi ääneenkin. Isä muistutti vastauksessaan, että siihen on pitkä matka.

Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin Vaasan Sportin Filip Riska, 36, on Liigan kokeneimpia pelaajia. Suomen pääsarjassa pelattuja runkosarjaotteluita on koossa liki 750. Lisäksi on ollut roimasti pudotuspelejä, jotka ovat päättyneet kolmesti kulta­mitali­juhliin.

Pitkän uran ohella Riska on lukenut itsensä yliopistossa kaksinkertaiseksi maisteriksi.

Riska kertoi toisen tutkintonsa valmistumisesta maaliskuussa Instagram-tilillään.

Jälkimmäisen tutkinnon hän teki Svenska Handelshögskolanin eli ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Vaasan-yksikössä. Kauppatieteiden maisterin tutkinnossa oli pääaineena kauppaoikeus.

”Kotona oli periaate, että lukio pitää saada valmiiksi ja sen jälkeen hakea johonkin.”

Jo aiemmin Riska on valmistunut luokanopettajaksi. Niihin opintoihin hän pääsi sisään heti vuonna 2004 ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen.

Riska pelasi kaksi kautta Jyväskylässä vuosina 2004–2006. Kaudeksi 2006–2007 hän palasi Vaasaan pelaamaan Mestistä ja pääsi aloittamaan opinnot kunnolla. Mestis-vuosien aikana läsnäoloa vaatineet opettajan­koulutus­laitoksen opinnot etenivät hyvin.

”Kotona oli periaate, että lukio pitää saada valmiiksi ja sen jälkeen hakea johonkin. Ei painostettu, mutta kasvatus oli sellainen, että vaikka jääkiekko sai olla ykkösasia, koulukin piti hoitaa jollain tavalla”, Riska kertoo.

Filip Riska ottelussa HPK:ta vastaan 12. maaliskuuta Hämeenlinnassa.

Kodin periaatetta on noudattanut myös toinen Vaasan Sportin Riska, Filipin pikkuveli Erik. Hän on opiskellut samat tutkinnot, mutta hänen valmistumisessaan kestää Filipin mukaan vielä jonkin aikaa.

Isoveli ehti suoritustahdissa edelle, koska pelasi ensin kauden 2017–2018 Ruotsissa ja seuraavan kauden Hämeenlinnan Pallokerhossa. Vaimo ja kolme tytärtä asuivat senkin ajan Vaasassa.

Yksin matkassa ollessaan Riska käytti runsaasti vapaa-aikaansa opintojen edistämiseen.

Riskalla kesti pitkään saada opettajan­koulutus­laitoksesta maisterin paperit. Ajoittain opinnoista tuli taukoja ja kiinnostuskin oli tiukoilla, mutta valmistumis­tavoitteestaan Riska ei luopunut missään vaiheessa.

Loppuvaiheessa viivästystä tuli, koska opinnot sisälsivät harjoitteluja, jotka piti tehdä ruotsinkielisessä koulussa.

”Ensin bussimatka, sitten ilta hotellissa ja vielä pelin jälkeen paluumatka kotiin. Siinä on tosi paljon työaikaa.”

Esimerkiksi gradun Riska sai valmiiksi jo ennen harjoittelujen tekemistä. Heti perään hän halusi lähteä Hankeniin toisen tutkinnon pariin.

Toisessa tutkinnossa läsnäoloa vaadittiin vähemmän. Esimerkiksi ensimmäisenä syyslukukautena syksyllä 2017 Riska muistelee käyneensä luentosaleissa 5–7 kertaa. Loppu on onnistunut pääosin etäluentojen ja tenttien avulla.

”Vaasassa pelatessa on paljon aikaa istua bussissa. En tiedä vieläkään, mitä haluan tehdä ja mistä tykkään. Halusin varmistua, että on ainakin erilaisia koulutuksia.”

Jos Riskan opiskeluaika pitäisi tiivistää yhteen paikkaan, se voisi olla juuri linja-auto. Kun moni muu tappaa aikaansa vaikkapa kortinpeluulla tai suoratoistopalveluiden parissa, Riskan rutiini on ollut kirjojen ja tietokoneen avaaminen.

Ennen vierasmatkaa Riska selvitti, mitä pitäisi saada aikaan reissun kuluessa. Vaasasta pelimatkat ovat varsin pitkiä ja kestävät usein yön yli.

”Ensin bussimatka, sitten ilta hotellissa ja vielä pelin jälkeen paluumatka kotiin. Siinä on tosi paljon työaikaa. Jos on valmistautunut, se menee kuin itsestään.”

Pelimatkoilla opiskelu on ollut Riskalle parhaimmillaan myös arvokas irtautumis­keino, jolla ajatukset on saanut pois peleistä. Hän muistaa erityisesti syksyn 2017, jolloin pelit takkusivat pahemman kerran.

”Olin jääkiekkoilullisesti sen syksyn huono, ja itseluottamus oli pohjalla. Opiskelulla sain ajatukset pois jääkiekosta. Bussimatka Vaasaan jostain Kouvolasta tai Lappeen­rannasta kestää kuusi tuntia. Kirja ja läppäri olivat turva. Kun keskittyi niihin, sai väkisin ajatukset pois.”

”Liiga ja seurat voisivat tehdä sopimuksen, että liigaympyröihin ei pääse, jos ei pysty hoitamaan koulutusta samalla.”

Filip Riska (oik.) on kaksinkertainen maisteri, ja hänen veljensä Erik kulkee samoja polkuja. Veljekset ovat pelanneet yhdessä Rauman Lukossa ja Vaasan Sportissa.

Riska kritisoi tapaa, jolla jääkiekkopiireissä suhtaudutaan opiskeluihin. Hän sanoo törmänneensä usein ajatteluun, että opiskelu vaatisi erityistä älykkyyttä.

Joukkuekavereille Riskan opiskelu on ollut myös mielenkiinnon aihe, joka on kirvoittanut keskusteluja pelimatkoilla. Tietokoneen äärellä istuva joukkuekaveri saa kysymyksiä siitä, mitä on tekemässä.

”Ensin he alkavat katsoa kirjan etusivua, että mikä tämä on. Sen jälkeen katsovat tehtäviä ja huomaavat, että osaavat sanoa jotain aiheesta, josta olen kirjoittanut. Monelle on tullut ahaa-elämys, että ei opiskelu niin vaikeaa ole. Enemmän kyse on halusta oppia asioita.”

Riska sanoo, että hänen uransa aikana opiskelumahdollisuudet ovat kehittyneet paljon. Kiitosta saa esimerkiksi jääkiekon pelaajayhdistys, joka on tarjonnut mahdollisuuksia.

Tarjonnan lisäksi vaaditaan kiinnostusta kiekkoilijalta itseltään, ja sitä Riska peräänkuuluttaa. Kun pelaajien vanhemmat kysyvät neuvoa lastensa uralle, he saavat kehotuksen hoitaa opiskelu kuntoon.

”Opiskelu alkaa olla enemmän yksilöstä kiinni. Ei asia toimi niin, että pelkästään tarjotaan. Kiinnostuksen pitää tulla opiskelijastakin.”

Riska sanoo olevansa huolissaan siitä, miten paljon joukkueissa pelaa pelaajia, jotka ovat jättäneet kesken jopa lukion tai ammatti­koulun, kun liigapaikka on auennut nuorena.

Hän toivoo, että myös seuroja kiinnostaisi entistä enemmän opiskelujen hoitaminen vähintään toisen asteen loppuun asti.

Oppivelvollisuus on Suomessa 18-vuotiaaksi asti, eli se loppuu tavanomaiseen tahtiin opiskelevalla lukion tai ammattikoulun aikana.

”Liiga ja seurat voisivat tehdä sopimuksen, että liigaympyröihin ei pääse, jos ei pysty hoitamaan koulutusta samalla. Se voisi olla hyvä pelaajille. Eivät ehkä ymmärtäisi sitä nuorena mutta kiittäisivät vanhempana.”

Tähtien takana Liigassa pelaa rutkasti pelaajia, joille kiekkoilu tarjoaa elannon pelivuosien ajan, mutta säästöjä ei juuri kerry pelien jälkeiseen aikaan.

”Sitten harmittaa, jos ei ole opiskellut.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat