Naisleijonien joukkue kokoontui oman maalin edustalle ennen Pekingin olympialaisten välieräottelua Yhdysvaltoja vastaan 14. helmikuuta. Mukana oli myös superlupaukseksi luonnehdittu 16-vuotias Sanni Vanhanen (12).

Miten jättiläiset kaatuvat?

Kanada ja Yhdysvallat dominoivat naisten jääkiekkoa, mutta kasvaako Tyttö­leijonissa sukupolvi, joka voi kaataa jättiläiset? Onnistuminen vaatii ainakin sen, että Suomi kasvattaa Sanni Vanhasen kaltaisia pelaajia.


22.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 11:37

Kajaani

Poikkeustapaus. Harvinainen lahjakkuus. Hyvä urheilija. Peliä ymmärtävä lajitaituri.

Sanni Vanhasesta ja hänen huikeasta potentiaalistaan on puhuttu suurin kirjaimin viimeistään siitä lähtien, kun hänet valittiin viime keväänä Naisleijonien MM-kisaryhmään 15-vuotiaana superlupauksena.

Vanhanen ehti täyttää 16 ennen kuin koronaviruksen vuoksi syksyyn siirretyt kisat saatiin järjestettyä. Reilu puoli vuotta myöhemmin Vanhanen on kaksinkertainen aikuisten arvokisamitalisti. Hän pääsi juhlimaan pronssimitalia niin elokuisissa MM-kisoissa kuin kuukausi sitten päättyneissä Pekingin olympialaisissa.

Tällä viikolla Vanhanen tavoittelee menestystä Euroopan nuorten olympia­festivaaleilla (EYOF).

Sanni Vanhanen, 16, edusti Suomea Pekingin olympialaisissa. Hän palasi kisoista kotiin pronssimitali kaulassaan.

Tyttöleijonien varakapteeni ei tosin ollut sairastumisen vuoksi maanantaina kokoonpanossa, kun Suomi kaatoi Slovakian 3–2. Häntä ei myöskään saanut haastatella.

Maajoukkueen johto kertoi haastattelun olevan Olympiakomitean käsissä. Suomen kisajoukkueen tiedotus sanoi Vanhasen kommenttien kysymisen onnistuvan mahdollisesti loppuviikosta.

Suomalainen naiskiekko tarvitsee Vanhasen kaltaisia pelaajia kuroakseen kiinni Kanadan ja Yhdysvaltojen etumatkaa lajin suvereenina hallitsija­kaksikkona.

”Haaste on kova, sitä ei käy kieltäminen. On monen asian summa, mitä meidän pitää saada toimimaan vielä paremmin seuraavan olympiadin aikana”, Tyttöleijonien päävalmentaja Mira Kuisma sanoo.

Suomi osoitti kevään 2019 MM-kotikisoissaan pystyvänsä kaatamaan myös Pohjois-Amerikan jättiläiset, vaikka kultajuhlat keskeytyivätkin lopulta tylysti jatkoaikamaalin hylkäämisen jälkeen.

Hopeajoukkueessa pelannut Linda Leppänen [o.s. Välimäki] kertoo Naisleijonien pärjänneen valmennuksen tekemän taustatyön, vastustajien pelitapaan pureutumisen sekä laadukkaan joukkuepelaamisen ansiosta.

”Kun kaikki joukkueessa oikeasti uskoivat siihen, se tuli mahdolliseksi pitkäjänteisellä työllä”, hän sanoo.

”Mutta voin kieltämättä myöntää, että välillä sellaisia tunteita on ollut itselläkin, että ei ole pystynyt ihan rehellisesti sanomaan, onko meillä mahdollisuutta haastaa heitä.”

”Totta kai se on innostavaa kun näkee, että meidän maa pärjää.”

Tyttöleijonien kapteeni Tilli Keränen teki maalin ja syötti toisen EYOF-turnauksen avausottelussa Slovakiaa vastaan.

Tyttöleijonien pelaajat eivät kanna samanlaista painolastia harteillaan. Suomen lahjakkaimmat tyttökiekkoilijat ovat omin silmin nähneet esikuviensa haastavan uskottavasti Kanadan ja Yhdysvallat.

”Totta kai se on innostavaa kun näkee, että meidän maa pärjää ja pystytään haastamaan noita kovia maita”, alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kapteeni Tilli Keränen sanoo.

Toisaalta matka terävimmälle huipulle on yhä pitkä. Kanada ja Yhdysvallat ovat kovimmillaan monivuotisten olympiaprojektiensa päätteeksi, kuten Pekingissä nähtiin. Kaksikko jätti haastajansa kauas taakseen.

”Kyllähän meillä on paljon töitä tehtävänä, mutta olemme koko ajan menneet parempaan suuntaan”, seuratasolla Oulun Kärppiä edustava Keränen, 17, kertoo ikäluokkansa näkymistä.

Suomi on yhtä tukevasti naiskiekon kolmosmaa, mutta asemien parantaminen vaatii täydellistä onnistumista jokaisella osa-alueella. Pelaajia ei ole hukattavaksi asti: Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n tilastojen mukaan Suomessa on 5 906 naiskiekkoilijaa. Kanadassa heitä on 101 879 ja Yhdysvalloissa 84 102.

”On fakta, että massassa emme voi kamppailla. Meidän pitää keskittyä siihen, mitä me voimme tehdä”, Naisleijonien päävalmentaja Juuso Toivola sanoo.

Toivolan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisiin lahjakkuuksiin on päästävä kiinni jo varhaisessa vaiheessa alueellisten ja valtakunnallisten kartoitus­järjestelmien kautta.

”Pointti on se, että leijonapolun vaatimuksista annetaan jo aikaisessa vaiheessa viestiä, motivoidaan tekemään arkista ja päivittäistä työtä sekä kannustetaan harjoitteluun ja urheilulliseen elämäntapaan.”

Tyttöjen EYOF-turnaukseen osallistuu vuosina 2005 ja 2006 syntyneitä jääkiekkoilijoita. Suomessa kasvaa Mira Kuisman mukaan paljon potentiaalisia tulevaisuuden pelaajia, jotka ovat syntyneet vuosina 2004 tai 2005.

”He ovat neljän vuoden päästä vähän päälle kahdenkymmenen. Varsinkin heidän kanssaan pitäisi pystyä tekemään töitä laadukkaasti ja taata olosuhteet ja kilpailu­ympäristö, missä he pystyvät menemään mahdollisimman paljon eteenpäin”, Kuisma sanoo.

Se tarkoittaa muun muassa Naisten Liigan kehittämistä kauttaaltaan paremmaksi, mutta Suomessa ei ole varaa unohtaa ruohonjuuri­tasoakaan.

”Massaa pitää saada isommaksi ja tytöille ammattimaisempaa toimintaa heti alusta lähtien samaan tapaan kuin pojillakin on seuroissa ammatti­valmentajat pienestä pitäen”, Leppänen sanoo.

”Sanni on hyvä urheilija, jolla on halu kehittyä.”

Sanni Vanhanen

Sanni Vanhanen oli Suomen olympiajoukkueen nuorin urheilija helmikuisissa Pekingin olympialaisissa. Kuva viime huhtikuulta.

  • 16-vuotias jääkiekkoilija. Syntynyt heinäkuussa vuonna 2005 Nokialla.

  • Pelaa Tapparan alle 16-vuotiaiden poikien sekä Ilveksen naisten joukkueissa.

  • Valittiin naisten MM-kisoihin 15-vuotiaana. Täytti 16 ennen kuin koronaviruspandemian vuoksi siirretyt kisat pelattiin.

  • Suomen nuorin urheilija Pekingin olympialaisissa.

  • Saavuttanut naisten MM-pronssia 2021 ja olympiapronssia 2022 sekä alle 16-vuotiaiden tyttöjen EM-hopeaa 2019.

  • Toimii Tyttöleijonien varakapteenina Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla.

Naisleijonien entinen päävalmentaja Pasi Mustonen esitti viime huhtikuussa HS:n haastattelussa vaatimuksen olympialaisiin haluaville naisille. Heidän olisi harjoiteltava B-poikien eli U18-juniorien kakkostasolla Mestiksessä, jotta koko kotimainen naiskiekko kehittyisi seuraavalle tasolle.

Tapparan U16-poikien SM-sarjajoukkueen päävalmentaja Miika Vanhatalo allekirjoittaa Mustosen näkemyksen poikien kanssa pelaamisesta. Hän valmentaa seuratasolla juuri Sanni Vanhasta.

”Sanni on hyvä urheilija, jolla on halu kehittyä. Hän on äärimmäisen kilpailullinen ja tunnollinen harjoittelija, joka pyrkii tekemään asioita koko ajan laadukkaasti ja kehittämään itseään”, Vanhatalo sanoo.

Suojattinsa pelillisiksi vahvuuksiksi Vanhatalo listaa pelin ymmärtämisen sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan. Pelipaikasta Vanhanen kilpailee samaan tapaan kuin joukkueen pojatkin.

”Varmasti kamppailukovuus ja -valmius, kiekon suojaaminen ja riistäminen sekä pelaaminen laitojen lähellä ovat varmasti parempaa kuin niillä, jotka pelaavat pelkästään naisten sarjoissa”, Vanhatalo kokee.

”Sanni ymmärtää peliä tosi hyvin. Hänellä on keinot pelata peliä niin, että hän pärjää myös poikien kanssa sijoittumalla oikein. Hän on tosi hyvä kaksinkamppailuissa, vaikka kokoa ei olekaan paljon”, Vanhasta Ilveksen naisissa valmentava Linda Leppänen lisää.

Lue lisää: Naisleijonien valmentaja vaatii pelaajiaan poikien harjoituksiin: ”Olen ihan varma, että Suomen naiset tulevat voittamaan olympiakultaa”

Korona-ajan erikoisuus: Sanni Vanhanen ja muut Naisleijonat pelasivat Venäjän olympiakomitean joukkuetta vastaan maskit kasvoillaan. Vanhanen taisteli kiekosta Jelena Provorovan kanssa.

Vanhasen taidot ovat vakuuttaneet myös Naisleijonia luotsaavan Juuso Toivolan, joka luonnehtii Tyttöleijonien tähteä fiksuksi, sympaattiseksi ja nokkelaksi ihmiseksi sekä pelitaitavaksi jääkiekkoilijaksi.

”Todella hyvä kyky lukea peliä ja pelata tilanteen vaatimassa nopeudessa, ja kun vuosia ja pelejä tulee lisää, se varmasti vahvistuu. Hänellä on hyvät ominaisuudet nousta vahvaksi kansainvälisen luokan pelaajaksi.”

Slovakiaa vastaan Tyttöleijonien avausmaalin viimeistellyt ja toisen osuman syöttänyt Tilli Keränen kuuluu Vanhasen ja voittomaalin tehneen Pauliina Salosen ohella ikäluokkansa kiinnostavimpiin pelaajiin.

Mira Kuisma luonnehtii Tyttöleijonien monivuotista luottopelaajaa taitavaksi ja tänä vuonna huomattavasti profiiliaan Naisten Liigassa nostaneeksi kiekkoilijaksi.

”Hyvä tyyppi, joka toivottavasti kasvaa tuossa johtajaksi”, Kuisma sanoo.

”Kyllä se kasvattaa paljon, kun on ollut kaikenlaisissa rooleissa mukana. Se on tosi hienoa, ja onhan se tietenkin kunnia olla kapteeni. Olin yllättynyt [valinnasta], mutta arvostan tosi paljon”, Keränen lisää.

Leijonapolun alussa hankitulla maa­joukkue­kokemuksella on Toivolan mukaan todella suuri merkitys.

”He pääsevät pukemaan leijonapaidan päälle matkalla kohti naisten maajoukkuetta ja mittaamaan omaa osaamistaan alle 16- ja alle 18-vuotiaissa”, hän sanoo.

”Ja ovathan ne turnaukset loistavia paikkoja nähdä, miten pelaajat suoriutuvat kansainvälisissä tapahtumissa. Leiritys, mitä on erityisesti 18-vuotiailla, on hyvä lisä.”

Suomi avasi voitolla

Kapteeni Tilli Keränen kuului Tyttöleijonien parhaimmistoon Slovakiaa vastaan.

  • Suomi avasi Euroopan nuorten olympiafestivaalien (EYOF) tyttöjen jääkiekkoturnauksen 3–2-voitolla Slovakiasta Tilli Keräsen (1+1), Eveliina Kitulan ja Pauliina Salosen maaleilla. Lilia Huovinen torjui 11 kertaa.

  • ”Eka erä oli meiltä ihan raikas ja olimme hyvin pelissä mukana. Erätauon jälkeen paransimme koko ajan, mutta vastustaja pääsi mukaan kun pelasimme vähän huolimatonta ’pappia’ [puolustusalueen puolustuspeliä]. Sitten ’Paukku’ kävi tekemässä maalin, niin voitettiin”, kapteeni Keränen sanoi.

  • Pojat pelasivat EYOF-turnauksen ottelunsa jo joulukuussa. Turnaus päättyi Suomen voittoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat