”Rakkauden täyttämä katse” herättää kiivasta ihastusta – mitä miehiä ovat maailman parhaat valmentajat?

Pep Guardiolan Manchester City ja Jürgen Kloppin Liverpool kohtaavat toisen kerran viikon sisällä.

Jürgen Klopp (vas.) ja Pep Guardiola halasivat Liverpoolin ja Cityn kohtaamisen jälkeen viime sunnuntaina.

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 6:56

Jalkapallon ystäviä hemmotellaan, kun kaksi maailman parhaimpiin kuuluvaa joukkuetta kohtaavat viikon sisällä jo toistamiseen. Samalla irti pääsevät kaksi kenties tämän hetken parasta valmentajaa.

Kyseessä ovat tietysti Manchester City ja Liverpool. Englannin Valioliigaa dominoiva kaksikko kohtaa lauantaina Englannin cupin välierässä, jossa haetaan finaalipaikan lisäksi henkistä yliotetta loppukaudeksi.

Joukkueet kohtasivat sarjassa toisen kerran tällä kaudella viime sunnuntaina, ja ensimmäisen kohtaamisen tavoin pisteet jaettiin tuloksella 2–2. Ottelu täytti kaikki odotukset ja oli viihdyttävyydessään erinomaista mainosta jalkapallolle.

City on voittanut Valioliigan kolmesti neljän vuoden sisään ja Liverpool kerran. Lisäksi Liverpool juhli Mestarien liigan voittoa kaudella 2018–2019.

Molempien joukkueiden viime vuosien suuruuden luomisesta merkittävä kunnia lankeaa päävalmentajan harteille.

Pep Guardiola on niittänyt menestystä eri seuroissa jo vuosien ajan, ja hän on nostanut Cityn Englannin ykköseksi. Euroopan parhaaksi nouseminen vaatii Mestarien liigan voiton, ja sitä joukkue metsästää vimmatusti.

Jürgen Klopp puolestaan on noussut kirkkaimpaan valokeilaan kunnolla vasta Liverpoolissa, mutta miehen pelilliset teesit ovat niin silmiinpistäviä, että on alettu puhua ”kloppilaisesta” pelitavasta, kun tarkoitetaan tarkkaan hiottuja vastahyökkäysmalleja, prässäämistä ja laitapuolustajien hyökkäämistä.

Cityn ja Liverpoolin välille on joukkueiden asemasta johtuen rakentunut totinen kilpailutilanne, mutta kovin veriseksi vihollisuudeksi ei suhde ole kärjistynyt.

Vaikutuksensa suhteeseen on Guardiolalla ja Kloppilla, jotka kilvan ylistävät toisiaan ja alleviivaavat keskinäistä kunnioitusta.

Nähtiinpä kaksikko halailemassa pitkä tovi sunnuntaina tasapelin jälkeen.

Osaa kannattajista tilanne jopa hieman ärsytti, mutta vitsiniekat innostuivat kuvasta, jossa Guardiola katsoo ihastuneen näköisenä itseään pidempää Kloppia ylöspäin.

”Emme ole ystäviä. Minulla on hänen numeronsa, mutta en soita hänelle”, Guardiola totesi ottelun jälkeen.

”Kunnioitan häntä suuresti, mutta hän tietää, että yritämme voittaa heidät lauantaina.”

Mitä miehiä nämä kaksi huippuvalmentajaa oikeasti ovat, ja miten he ovat jalkapallomaailman huipulle tulleet?

Josep ”Pep” Guardiola, 51, pelasi upean uran Barcelonassa vuosina 1990–2001 ja oli voittamassa kuuden Espanjan mestaruuden lisäksi Mestarien liigan edeltäjää Euroopan cupia kaudella 1991–1992.

Guardiolan paikka oli keskikentän keskellä pelintekijänä, ja pelin ymmärrys ja tapahtumien ennakointikyky olivat jo peliuran aikana häntä määritteleviä ominaisuuksia.

Guardiola kantoi kapteenin nauhaa käsivarressaan Barcelonan lisäksi myös Espanjan maajoukkueessa, jossa hän pelasi vuosina 1992–2001 yhteensä 47 ottelua ja teki viisi maalia.

Maajoukkuemenestys jäi kuitenkin kotiyleisön edessä voitettuun olympiakultaan vuonna 1992.

Barcelonasta lähtönsä jälkeen Guardiola pelasi muutaman kauden Italiassa, Qatarissa ja Meksikossa ennen kuin ripusti nappulakengät naulaan vuonna 2006.

Guardiola ei kauan ihmetellyt seuraavaa liikettään, vaan hänet palkattiin Barcelonan kakkosjoukkueen päävalmentajaksi vuoden 2007 kesäkuussa. Joukkue nousi Espanjan toiselle sarjatasolle, ja Guardiolan tie vei ykkösjoukkueeseen.

Debyyttikausi Barçan luotsina oli täydellinen. Joukkue voitti liigan, cupin ja Mestarien liigan Guardiolan rakentamalla joukkueella. Hän siivosi kokeneita pelaajia kokoonpanosta ja antoi monelle omalle kasvatille mahdollisuuden.

Kultainen kosketus säilyi, ja ennennäkemättömän kokonaisvaltaiseen pallonhallintaan ja lyhytsyöttöpeliin perustunut pelitapa – Lionel Messin tahdittamana – toi liigamestaruudet myös kahtena seuraavana kautena ja yhden Mestarien liigan voiton lisää.

Viimeiseksi jäänyt kausi 2011–2012 toi seurajoukkueiden maailmanmestaruuden ja Espanjan cupin voiton, ja 14 pokaalia neljässä vuodessa takaavat Guardiolalle paikan seuralegendojen joukossa.

Sapattivuoden jälkeen seuraava haaste löytyi Saksan suurseurasta Bayern Münchenistä, ja jälki oli tuttua, vaikka kirkkain kruunu jäikin saavuttamatta.

Kolme Bundesliigan mestaruutta, kaksi cupin voittoa, mutta ei Mestarien liigan titteliä.

Sitä Guardiola siirtyi jahtaamaan Manchesteriin kaudelle 2016–2017, mutta debyyttikaudesta tuli hänen valmennusuransa karmein. City ei voittanut yhtään kilpailua, mikä oli Guardiolalle ennen kokematonta.

Kannattajien ja päävalmentajan pettymys kesti kuitenkin vain yhden kauden.

Seuraavana vuonna City teki Valioliiga-historiaa rikkomalla sadan pisteen rajan sarjataulukossa. Nyt mestaruuksia on koossa jo kolme, mutta Mestarien liigassa paras saavutus on finaalitappio Chelsealle viime keväänä.

Guardiolan kriitikot vähättelevät miehen saavutuksia yleensä vetoamalla siihen, että käytössä on ollut ylivertainen materiaali.

Se on osatotuus, sillä historia tuntee lukemattomia joukkueita, jotka paperilla ovat näyttäneet voittamattomilta mutta kentällä joltain aivan muulta.

Guardiolalle tunnusomaista on pelitavallisten asioiden hiominen äärimmilleen. Pallonhallinta maalivahdilta asti, kentän eri alueiden täsmällinen miehittäminen tilanteen kulloinkin vaatimalla tavalla, prässääminen yhtenäisesti koko joukkueena.

Vaatimustaso ja jopa pakonomainen kiinnostus yksityiskohtiin on saanut joskus jopa pelaajat pohtimaan haastatteluissa yliajattelua. Guardiola otti asiaan kantaa ennen tämän kevään ensimmäistä puolivälieräottelua Atlético Madridia vastaan.

”Yliajattelen paljon. Pidän hölmöjen taktiikoiden luomisesta. Huomiseksi luon ällistyttävän taktiikan, pelaamme 12 pelaajalla”, Guardiola vitsaili.

Ällistyttävää taktiikkaa tai ei, City nollasi Atléticon kummassakin osaottelussa ja eteni välieriin yhdellä ainoalla maalilla.

Jürgen Kloppin, 54, pelaajaura kalpenee vertailussa Guardiolaan, mutta lähes 300 ottelua 2. Bundesliigassa Mainz 05:n riveissä ei ole väheksyttävä saavutus. Hän kuvaili itseään pelaajaksi, jolla oli ”4. sarjatason jalat ja 1. sarjatason pää”.

Kun Klopp päätti pelaajauransa kaudella 2000–2001, hän otti välittömästi valmennusvastuun Mainzissa.

Valmennusuran alku oli yhtä kaukana Guardiolan ensiaskelista kuin oli peliurakin ollut. Mainz säilytti Kloppin alaisuudessa paikkansa 2. Bundesliigassa, mutta nousu onnistui vasta kolmantena kautena.

Kun Mainz putosi kahden kauden jälkeen takaisin 2. Bundesliigaan, Klopp päätti pysyä seurassa, vaikka ottajia olisi ollut muuallakin. Mutta kun paluu pääsarjaan ei heti seuraavalla kaudella onnistunut, oli aika lähteä.

Kaudet 2008–2013 kuluivat Dortmundissa, ja Klopp alkoi nousta suuremman yleisön tietoisuuteen intensiivisyydestään tunnetulla ”hevimetallijalkapallollaan”.

Dortmundin palkintokaappiin kannettiin kaksi Bundesliigan mestaruuspystiä, ja Klopp palkittiin Saksan vuoden valmentajana vuosina 2011 ja 2012.

Vuonna 2015 oli aika ottaa seuraava askel Liverpooliin.

Menestystä saatiin odottaa kauden 2018–19 loppuun, mutta Mestarien liigan voitto pyyhki monta tuskaista vuotta seuran kannattajien mielistä.

Seuraavalla kaudella pyyhittiin loputkin, kun Liverpool juhli liigamestaruutta ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990.

Klopp on tuonut menestystä pienemmällä budjetilla kuin Guardiola. Klopp on muovannut joukkueelle erittäin tunnistettavan pelitavan, jossa on samoja elementtejä kuin Guardiolan Cityssä, mutta myös selviä erikoispiirteitä.

Koko joukkueen kollektiivinen prässi yhdistää joukkueita. Samaten se, että hyökkääjät tekevät läpi ottelun tinkimättömästi töitä puolustussuuntaan. Vaikka City ja Liverpool ovat täynnä tähtiä, ne menestyvät joukkuepelinsä ansiosta.

Liverpoolissa puolustajien osallistuminen hyökkäyspeliin on sen sijaan viety aivan uudelle tasolle. Oikea puolustaja Trent Alexander-Arnold on syöttänyt peräti 12 maalia Valioliigassa ja johtaa tilastoa. Toisena on joukkuekaveri, tähtihyökkääjä Mohamed Salah 11 syötöllä ja kolmantena joukkueen vasen puolustaja Andrew Robertson kymmenellä syötöllä.

Vastahyökkäyksissä Kloppin Liverpool on erinomainen, ja puolustajat löytävät riistojen jälkeen hyökkääjät syötöillään vaikka silmät sidottuina.

Klopp on tullut tunnetuksi joukkueidensa intensiivisen pelityylin lisäksi leveästä hymystään ja villeistä tunteenilmauksistaan. Hän tuulettaa raivoisasti tärkeitä maaleja ja haluaa yleisön mukaan juhlimiseen.

Kloppia on joskus arvosteltu juhlimisen viemisestä liiallisuuksiin, mutta muun muassa Guardiola on puolustanut kollegaansa.

”Olen itse tehnyt samoin. Noissa hetkissä on paljon tunnetta”, Guardiola kommentoi vuonna 2018.

Kunnioitusta ja kehuja lentää myös toiseen suuntaan.

”Pep on maailman paras valmentaja. Uskon, että olemme kaikki siitä samaa mieltä”, kehui puolestaan Klopp ennen viime sunnuntain kohtaamista.

Nähdäänkö halauksia myös lauantaina?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat