Myllypuron Arena Center on Kaarina Vuorelle tuttu paikka, sillä siellä on hänen entinen ja nykyinen työpaikkansa sekä Suomen salibandyliiton toimisto.

Ei mikään urheilupomon prototyyppi

Kaarina Vuoren valinta Salibandyliiton puheenjohtajaksi oli historiallinen. Hän on ensimmäinen nainen suuren joukkuelajin puheenjohtajana Suomessa. ”Toivottavasti tullaan tilanteeseen, jossa ei ole juttu olla nainen urheilujärjestön puheenjohtajana”, Vuori sanoo.


5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 18:39

”En ole ehkä sellainen liittopomon prototyyppi. Meidän lajiyhteisö on sellainen, että voidaan tehdä erilaisia valintoja, ja haluan olla luottamuksen arvoinen.”

Näin totesi Salibandyliiton uusi puheenjohtaja Kaarina Vuori heti valintansa jälkeen.

Vuori luotsaa 55 000 lisenssipelaajan Salibandyliittoa ainakin seuraavat 1,5 vuotta, kun Risto Kauppinen luopui tehtävästään ja päätti keskittyä palkkatyöhönsä Suomen jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtajana.

Vuoren valinta on historiallinen, sillä hän on ensimmäinen nainen Salibandyliiton ja samalla suuren joukkuepelin lajiliiton puheenjohtajana Suomessa.

Ruotsin salibandyliittoa johtaa jo nainen, Märit Bergendahl.

”Lajiliittojen johdossa ei vielä liikaa naisia ole näkynyt. Toivottavasti tullaan tilanteeseen, jossa ei ole juttu olla nainen urheilujärjestön puheenjohtajana”, Vuori sanoo.

Sen jälkeen hän viittaa toiseen erityispiirteeseensä eli ikäänsä.

”Järjestöjen puheenjohtajilla on tavannut olla enemmän elämänkokemusta.”

Vuori, 38, edustaa urheilujohtajien nuorta kaartia. Samaan ikäluokkaan kuuluu Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 35.

Yhdessä mielessä Vuori käy urheilujohtajan muottiin: hän tuntee lajinsa läpikotaisin.

Urheilu-ura oli pitkä. Hän pelasi 200 ottelua salibandyliigaa ja nuorten maajoukkueessa sekä valmensi junioreita.

Myös Vuoren työura on ollut yhtä salibandya. Eikä puheenjohtajan pesti ole ainoa, jonka hän on aloittanut nuorena.

Vuori on ehtinyt olla lajin taustajoukoissakin jo 20 vuotta.

Meribiologian opinnot jäivät kesken, kun hän alkoi 25-vuotiaana Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n kilpailukoordinaattorina järjestää lajin arvoturnauksia.

”Ei ehkä ollut motivaatiota graduun, kun tiesin, että en niitä hommia tule tekemään.”

Kokemusta pestiin Vuori oli hankkinut toimimalla Suomen joukkueenjohtajana kolmissa 19-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa. Tähän pestiin hän siirtyi suoraan nuorten maajoukkueen kapteenin paikalta, alle 20-vuotiaana.

Vuodesta 2011 Vuori on toiminut Suomen suurimman salibandyhalliyhtiön Arena Centerin kehitysjohtajana. Viime vuodet hän on ollut vanhempainvapaalla ja opintovapaalla.

Luottamustoimiinkin Vuori on kulkenut omia polkujaan. Hänet valittiin IFF:n hallitukseen kesällä 2019 ennen kuin hän oli edes Suomen salibandyliiton hallituksessa.

Tämä asia korjaantui vuonna 2020, kun seurat valitsivat hänet hallituksen jäseneksi äänivyöryllä.

”Vanhemmat vitsailivat, että osoitteemme olisi voinut vaihtaa Mosahallille.”

Kaarina Vuoren johtamisfilosofiaan kuuluu osallistaminen ja päätösten tehokas toteutus.

Juniorivuodet pohjoishelsinkiläisen Tapanilan Erän kasvatti vietti salibandyhallilla ja pelasi myös jalkapalloa Malmin Palloseurassa.

”Vanhemmat vitsailivat, että osoitteemme olisi voinut vaihtaa Mosahallille, kun olimme siellä veljen kanssa kaiken aikaa”, Vuori kertoo.

Kun Vuori oli juniori, salibandy vei hänet täysin. Pääkallo-sivuston haastattelussa hän muistelee rahoittaneensa teini-ikäisenä turnausmatkoja myymällä pelikaveriensa kanssa itse tekemiään tuotteita joulumyyjäisissä.

”Vieressä saman ikäisten poikien joukkueen pöydässä olivat äidit, jotka olivat kaiken hoitaneet.”

Leirirahojen keruussa näkyi jo yksi Vuoren ominaispiirteistä: ongelmat ratkeavat, kun ryhdytään toimeen.

Vuoren johtamisfilosofiaan kuuluu osallistaminen ja päätösten tehokas toteutus.

”Kerätään kasaan oleelliset ihmiset, keskustellaan ja tehdään paras ratkaisu. Kun päätös on tehty, sitten tehdään eikä jäädä vatvomaan.”

”Pelaajat voivat joutua valitsemaan liian aikaisin, jatkaako lajin parissa vai ei.”

TPS:n kapteeni ja tuore Suomen mestari Jenna Saario sai kultamitalin Salibandyliiton uudelta puheenjohtajalta Kaarina Vuorelta.

Tulevaisuuden salibandysta Vuorella on visio. Hän haluaa lisää harrastajia, ja siksi salibandyyn tarvitaan muitakin pelimuotoja kuin viidellä kenttäpelaajalla viittä vastaan.

”Uusilla pelimuodoilla voidaan tavoittaa uusia kohderyhmiä. Salibandya pystyy pelaamaan kuka tahansa, kunhan rakennetaan sopivat puitteet.”

Uusia pelimuotoja tarvitaan Vuoren mukaan myös harrastajamäärien kasvattamiseksi. Salibandyn lisenssipelaajien määrän kasvu pysähtyi jo ennen koronaepidemiaa, eivätkä kaikki epidemian aikana lajin lopettaneet ole palanneet kentille.

Salibandy on monin tavoin matalan kynnyksen laji, mutta myös sitä vaivaa nuorten ikäluokkien drop out -ilmiö. Liian moni juniori lopettaa teini-iässä, kun toiminta lähestyy totista kilpaurheilua.

Vaikka salibandy on pitkään ollut koululiikunnan suosikkilaji, seuroissa voi olla jopa pulaa junioreista. Vuoren mukaan liiton ja seurojen pitäisi pystyä tarjoamaan harrastajille huippusalibandyyn tähtäävän polun lisäksi muita vaihtoehtoja.

”Pelaajat voivat joutua valitsemaan liian aikaisin, jatkaako lajin parissa vai ei.”

Harrastajamäärien vähenemisellä on suora vaikutus kilpailutoimintaan. Mitä enemmän on lisenssipelaajia, sitä kohdennetumpia sarjoja voidaan perustaa eri tasoisille pelaajille. Sitä kautta peli on kaikille mielekästä ja kehittävää.

”Jos emme tuota dilemmaa ratkaise, olemme pulassa. Liiton ja seurojen on luotava enemmän väyliä, joilla pääsemme keskusteluyhteyteen nuorten kanssa ja pystymme rakentamaan paremmin nuorten toiveita vastaavaa toimintaa.”

”F-liigan katsojaprofiilin pitäisi kiinnostaa yrityksiä. On nuoria miehiä, ja se on vaikeasti tavoitettava kohderyhmä.”

Liiga- ja maajoukkuetasolla salibandy täyttää kaikki huippu-urheilun kriteerit jo nyt, mutta Vuori kaipaa uusia kehitysaskelia. Liitto voi auttaa seuroja tukemalla ja sparraamalla, mutta itse työ on tehtävä seuroissa.

”Infra eli seurat ja olosuhteet on saatava sille tasolle, että pelaajilla on nykyistä paremmat mahdollisuudet keskittyä huippu-urheiluun.”

Lisäksi salibandy tarvitsee kansainvälistä kasvua. Ei riitä, että mitaleista pelaavat vain Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tšekki.

”Salibandy tarvitsee lisää maita, joilla on aitoa sarjatoimintaa useilla tasoilla. Salibandyn on pakko kasvaa kansainvälisesti, jos haluamme päästä Suomessakin seuraavalle tasolle.”

Vuoren mukaan Suomen on lajin suurmaana otettava vastuuta kansainvälisestä kehittämisestä.

Seurat tarvitsevat toimintaansa lisää rahaa, jotta pelaajilla on mahdollisuus kehittyä ja keskittyä urheilemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa huippusalibandyssa asteittaista siirtymistä amatööriurheilusta ammattilaisuuteen.

Liigaotteluihin tarvitaan tietenkin lisää katsojia ja seuroille taloudellisesti arvokkaita yhteistyökumppanuuksia.

”F-liigan katsojaprofiilin pitäisi kiinnostaa yrityksiä. On nuoria miehiä, ja se on vaikeasti tavoitettava kohderyhmä. Katsomoissa on myös paljon perheitä. Lajin arvot ja tuote ovat mielestäni kunnossa, mutta meidän pitäisi osata tuoda tämä paremmin esille”, Vuori pohtii.

Lajin arvoja on viime vuosina myös koeteltu, kun kilpailu kaukalossa on kiristynyt. Salibandyssakaan ei ole vältytty rajuilta taklauksilta ja aivotärähdyksiltä, vaikka lajia on markkinoitu taitopelinä.

Vuori sanoo, että pelaajien terveydestä ja turvallisuudesta ei saa tinkiä. Pelin luonne on pidettävä sellaisena, että suojavarusteita ei tarvita suojalaseja lukuun ottamatta.

”Sääntöjen on oltava sillä tasolla, että esimerkiksi kaikki päähän kohdistuneet taklaukset voidaan ottaa pois. Myös olosuhteiden on oltava turvallisia.”

Vuori myöntää, että hän on kiinnostunut jatkokaudesta liiton puheenjohtajana. Nyt on menossa ikään kuin testiaika puolin ja toisin.

Hän toivoo, että naiset kiinnostuisivat nykyistä enemmän johtotehtävistä. Siitä olisi hyötyä koko urheilulle.

”Päätöksenteko, asioiden eteenpäin vieminen ja lopputulos olisivat parempia, jos päättäjinä olisi yhtä lailla eri-ikäisiä ja molempia sukupuolia.”

Kaarina Vuori on työskennellyt aiemmin Kansainvälisessä salibandyliitossa IFF:ssä. Siellä hänen esihenkilönään oli pääsihteeri John Liljelund.

Kaarina Vuori

  • 38-vuotias

  • Salibandyliiton puheenjohtaja, Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n hallituksen jäsen

  • Halliyhtiö Arena Centerin kehitysjohtaja (vanhempainvapaalla)

  • Pelasi salibandyliigassa 201 runkosarjan ottelua Tapanilan Erä III:ssa, SB Prossa ja Tikkurilan Tiikereissä.

  • Kaksi SM-hopeaa ja yksi SM-pronssi Erä III:ssa.

  • Koulutus: kandidaatin tutkinto meribiologiasta, MBA-tutkinto liiketoiminnan uudistamisesta ja johtamisesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat