Suomalaiset istuvat itsensä sairaiksi – Istuminen maksaa jopa 1,5 miljardia euroa vuodessa

Kun lasketaan yhteen liikkumattomuuden ja lisääntyneen istumisen yhteisvaikutus, kustannukset nousevat jopa 5 miljardiin euroon vuodessa. ”On mahdollista saavuttaa liikkumisen suositukset ja silti istua tolkuttoman paljon”, professori Tommi Vasankari sanoo.

Suomalaisten elämäntapa on sellainen, että arkista liikettä on koko ajan vähemmän ja ihmiset istuvat tolkuttoman paljon.

3.5. 9:00 | Päivitetty 3.5. 12:11

Paikallaanolon kustannukset ovat yhteiskunnalle vuodessa 1,5 miljardia euroa, kertoo UKK-instituutin kumppaniensa kanssa tekemä tuore tutkimus.

Aiemmin UKK-instituutti on tutkinut liikkumattomuuden hintalappua. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytiin erikseen läpi sekä liikkumattomuuden että paikallaanolon, eli käytännössä liiallisen istumisen, kustannuksia.

”On mahdollista saavuttaa liikkumisen suositukset ja silti istua tolkuttoman paljon. Samaten on mahdollista istua suhteellisen vähän, mutta olla liikunnallisesti passiivinen”, sanoo UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari.

Tuloksissa ja kustannuksien arvioinnissa liikkumattomuuden ja paikallaanolon kesken on huomioitu se, että usein molemmat riskitekijät toteutuvat samanaikaisesti.

Puolentoista miljardin kokonaiskustannuksista hieman yli miljardi koostuu työkyvyttömyyseläkkeistä (691 miljoonaa euroa) ja terveyspalveluiden käytöstä (346 miljoonaa euroa).

Loput kulut tulevat ennenaikaisista kuolemista, lääkkeistä ja sairauspoissaoloista.

Kun sama puolentoista miljardin kulupaketti jaetaan paikallaanolon aiheuttamien sairauksien kesken, ylivoimaiseksi ykköseksi nousee kakkostyypin diabetes, joka vie kuluista yli miljardin.

Paikallaanolosta aiheutuvat kustannukset ovat noin puolet liikkumattomuuden kustannuksista. Liikkumattomuuden on arvioitu maksavan yhteiskunnalle 3,2 miljardia euroa. Yhteissumma lähestyy viittä miljardia euroa.

”Luvut ovat niin isoja, että tuntuisi jo julkisessa taloudessa, jos niitä saataisiin 10–20 prosenttia pienemmäksi”, Vasankari sanoo.

Kasvavien kustannusten taustalla on Vasankarin mukaan se, että yhteiskunnasta on tullut jatkuvasti passiivisempi. Esimerkiksi koulu, työnteko, matkat ja kotiarki sujuvat jatkuvasti enemmän istuma-asennossa.

”Arkeen kuuluva liikkuminen on vähentynyt. Ennen työhön kuului useammin liikettä ja kuljettiin omilla voimilla.”

”Vaikka vapaa-aikana saatetaan nykyään harrastaa enemmän liikuntaa, harvempi tekee fyysistä työtä tai joutuu käyttämään lihasvoimaa esimerkiksi talon lämpiämiseen tai pyykinpesuun. Arki on helpottunut, ja se näkyy monessa asiassa”, Vasankari sanoo.

Asiat näkyvät kaikissa ikäluokissa, vaikka sairaudet tyypillisesti puhkeavat aikuisiällä.

Edellisessä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittävässä LIITU-tutkimuksessa huomattiin, että tutkittavista ikäluokista ainoastaan seitsenvuotiaat viettivät enemmän valveillaoloaikaa liikkeessä kuin paikallaan.

Teini-ikäisilllä paikallaanoloa kertyi jo lähes kymmenen tuntia päivässä, kun 16 valveillaolotunnilla puolet päivästä olisi kahdeksan tuntia.

Millä asiaan sitten voitaisiin puuttua?

Vasankari kertoo, että esimerkiksi elintapaohjauksilla ja kannusteilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Lisäksi yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksensa terveyteen.

"Yhteiskuntaa voidaan rakentaa aktiivisemmaksi, jotta se kannustaisi liikkumaan omin voimin.”

”Autoilu voisi esimerkiksi olla haastavampaa ja omin voimin kulkeminen houkuttelevampaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat