Koulujen suosikkilaji kasvoi ”aikuiseksi”, ja nyt sillä alkaa olla liian vaarallinen maine

Salibandy haluaa markkinoida itseään taitopelinä. Laji ei kuitenkaan näytä pääsevän eroon vaarallisista taklauksista, ja se voi uhata suosiota, kirjoittaa HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja Tero Hakola.

Ruotsin Jesper Sankell kolasi joulukuussa salibandyn MM-finaalissa Joonas Pylsyn selästä kumoon. Ei jäähyä.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 18:53

Maailman parhaimpiin salibandypuolustajiin kuuluneen Krister Savosen viesti oli pysäyttävä.

”Samalla päättyy oma salibandyura. Arjessa on edelleen sen verta haasteita, ettei muuta vaihtoehtoa ole”, Savonen kirjoitti sosiaalisen median tileillään onnitellessaan joukkuettaan Tampere Classicia Suomen mestaruudesta.

Savosta ei nähty liigakaukaloissa sitten viime vuoden syyskuun lopun. Savonen sai aivotärähdyksen F-liigan ottelussa Espoon Oilersia vastaan, kun hänen päänsä osui Tapiolan urheilutalon betoniseinään.

Aivotärähdys oli Savosen uralla jo kuudes, eikä hän toipunut siitä enää pelikuntoon. Kaksinkertaisen maailmanmestarin ura oli ohi vain 27-vuotiaana.

Salibandy on ison tehtävän edessä.

Koululaisten suosikkilaji on kasvanut ”aikuiseksi”, ja siitä on tullut näyttävää huippu-urheilua. Kilpailun kiristyessä myös pelaajien turvallisuudesta olisi pidettävä huolta.

Urheilullisen kehityksen ansiosta salibandy on muuttunut koko ajan nopeammaksi, fyysisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi peliksi. Säännöt, olosuhteet, tuomaritoiminta ja pelaajien keskinäinen kunnioitus eivät ole välttämättä pystyneet mukana.

Seurauksena on törmäyksiä, päähän kohdistuneita iskuja, tahallisia ja tahattomia.

Tällaisesta ikävä esimerkki nähtiin F-liigan finaalisarjan viidennessä ottelussa, kun Tampereen Classicin Nico Salo taklasi Nokian KrP:n ykköshyökkääjää Joona Rantalaa päähän.

Salo sai taklauksesta viiden minuutin rangaistuksen ja yhden ottelun pelikiellon. Monien mielestä tuomio oli lievä.

Salo pahoitteli MTV:n haastattelussa tapahtunutta ja sanoi yrittäneensä pelata rehdisti kylki kylkeä vasten. Toisin kävi.

Salibandyliiton vastavalittu puheenjohtaja Kaarina Vuori sanoi HS:n haastattelussa (5.5), että lajin luonne on pidettävä sääntöjen ja olosuhteiden kohentamisen avulla sellaisena, ettei suojalaseja lukuun ottamatta muita suojavarusteita tarvita.

Pelaajien turvallisuus ei todellakaan parane, ellei tehdä konkreettisia toimia.

Sama asia eli turvallisuus oli esillä myös vuosi sitten, kun Westend Indiansin Niko Laiti oli loukkaantunut vaarallisesti.

Palloa kuljettanut Laiti menetti tasapainonsa takaa tulleesta kontaktista ja törmäsi hallitsemattomasti Espoon Oilersin puolustajaan pää edellä.

Loukkaantumisen takia salibandy-yhteisö pui turvallisuutta kauden jälkeen yhteissessiossa, mutta mitään selkeää muutosta ei saatu aikaiseksi.

Huoli pelaajien turvallisuudesta on tullut kuitenkin siinä määrin pinnalle, että myös Kansainvälinen salibandyliitto IFF on ryhtynyt toimiin.

Liitto on työstänyt omaa Physical Play -ohjelmaa, mutta siitä huolimatta meno jatkui railakkaana viime joulukuussa pelatuissa Helsingin MM-kisoissa.

Vastustajaa sai lanata huolella ilman pelkoa kunnon rangaistuksesta.

Salibandy haluaa markkinoida itseään taitopelinä, mutta sillä alkaa olla päävammojen takia maine myös vaarallisena lajina. Siitä kannattaa päästä eroon, sillä terveys on kaikki kaikessa.

Ilman pelaajien turvallisuuden parantamista myös lajin tavoittelema harrastajamäärien kasvu ja kaupallinen kasvu voivat jäädä haaveeksi.

Oikaisu 9. huhtikuuta kello 16.15: Krister Savonen sai syyskuussa uransa kuudennen aivotärähdyksen, eikä seitsemättä kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Lue lisää: Veera Kauppi on maailman paras ja tietää millaista on olla liikkuva maalitaulu kaukalossa – kentällä hän joutuu todistamaan todella outoja tilanteita

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat