Janne Ojanen harrastaa vapaa-aikanaan golfia, jota hän pelaa 7:n tasoituksella. Taustalla Vanajanlinnan golfklubi Hämeenlinnassa.

”Isokasi” tietää kotiyleisön odotukset

Janne Ojanen pelasi hämmästyttävän pitkän uran, joka päättyi reisivammoihin 42-vuotiaana. Valmentaminen loppui viime keväänä, ja nyt kiekkokonkari myy liikelahjoja omassa firmassaan.


19.5. 2:00 | Päivitetty 19.5. 13:59

Hämeenlinna

Janne Ojasen kädenjälki näkyy yhä kotimaan jääkiekkoliigassa.

Ojanen, 54, on edelleen Liigan pistepörssin kärjessä 799 pisteellään. Tulos syntyi 20 kauden aikana Tapparan oranssipaidassa.

Nykypelaajista Tapparan Kristian Kuusela on lähimpänä Ojasen pistemäärää, mutta eroa on vielä 76 pistettä. Ihan yhdessä kaudessa Kuuselan on vaikea tavoittaa Ojasta ja mennä hänen ohitseen.

”Kristian pelaa niin kauan, että menee ohi. Hän pelaa hyvin ja on kunnossa”, Ojanen sanoo.

HS tapasi Ojasen Vanajanlinnan golfkentällä Hämeenlinnassa, jossa hän oli viettämässä päivää entisen pelikaverinsa Timo Jutilan ja urheilumesenaatti Jari Pitkälän järjestämässä tapaamisessa.

Lue lisää: Marraskuussa miljoona askelta ottanut Jari Pitkälä aloitti speedgolfin voitolla, kisassa nähtiin myös hole in one

Pisteitä olisi kertynyt paljon enemmän, jos Ojanen ei olisi välillä pelannut kahta kautta Ruotsissa, 98 ottelua NHL:ssä ja yhden kauden pudotuspelejä Sveitsissä.

NHL:stä ei jäänyt Ojaselle mitään hampaankoloon, vaikka iso läpimurto jäi kookkaalta, hyökkääjältä tekemättä. Tapparassa 189-senttinen Ojanen sai lempinimen Isokasi pelinumeronsa 8:n mukaan.

”NHL oli hieno kokemus, vaikken saanut pitkää uraa. Olisi pitänyt olla sitkeämpi. Vaimoni oli viimeisellään raskaana, ja olisin saanut vielä sopimuksen, mutta farmijoukkueeseen lähtö ei kiinnostanut. Olin ollut yhden kauden farmissa, ja se oli melkoista reissaamista bussilla ympäri Pohjois-Amerikkaa. Päätin palata Eurooppaan.”

”Kuntouttaminen oli aika puuduttavaa, kun luistelin yksin Hakametsän hallissa.”

Ojanen kertoo puoliksi vakavissaan, että kehotti golfissa Suomen huipulla pelannutta vaimoaan Sanna Ojasta (o.s. Kahiluoto) siirtymään ammattipelaajaksi, jotta hän voisi itse jäädä jääkiekosta eläkkeelle.

”Vaan eivätpä ne naisgolfaajien palkintorahat taida Euroopassa vieläkään olla kovin häävejä”, Ojanen sanoo.

Ojasen ura alkoi vuonna 1985 Tapparassa, jossa hän myös lopetti pelaamisen kauden 2010 lopuksi. Suomessa Ojanen pelasi vain Tapparassa, vaikka muitakin ottajia olisi ollut.

”Viihdyin Tampereella, ja Tapparan kanssa päästiin aina yhteisymmärrykseen sopimuksesta. Vakavissani en koskaan harkinnut pelaamista muualla Suomessa, vaikka sain muutamia yhteydenottoja.”

Kun Tappara voitti tänä keväänä 18. Suomen mestaruutensa, pelaajat juhlivat sitä kolme päivää tai niin pitkään kuin virtaa riitti.

Miten oli juhlimisen laita Ojasen neljän mestaruuden aikana Tapparassa?

”Ensimmäisinä vuosina meni juhlimiseen sen viikon verran. Viimeisimmän, vuonna 2003 tulleen mestaruuden kanssa meno oli jo rauhallisempaa, kun itselle oli tullut jo lapsia. Nuoret jaksoivat pitempään.”

Janne Ojanen oli kauden 2021 loppuun Nokian Pyryn apulaisvalmentajana.

Pelaamisen Ojanen lopetti vasta 42-vuotiaana. Uran loppuaikaa haittasivat takareisivammat.

”En tiedä, olisinko vielä jatkanut ilman niitä. Kuntouttaminen oli aika puuduttavaa, kun luistelin yksin Hakametsän hallissa. Vanhemmiten piti keskittyä kropan hyvinvointiin. Nuorena sitä ei niin huomannut. Lopetin hyvään aikaan.”

Uran jälkeen Ojanen aloitti valmennushommat Tapparassa liigajoukkueen apuvalmentajana. Päävalmentajana kaudella 2011–2012 oli Risto Dufva.

Vuodet 2015–2021 Ojanen oli Suomi-sarjassa Nokian Pyryn apulaisvalmentajana.

”Valmentamisessa menivät kaikki illat. Valmentaminen tuntuu nyt mahdottomalta yhtälöltä. Olisi pitänyt jo aikoinaan lähteä valmennuskursseille.”

Vuonna 2006 Ojanen perusti ystävänsä Mika Koskelan kanssa JM Consept Oy:n, joka myy liikelahjoja. Viime vuonna seitsemän työntekijän yrityksen liikevaihto oli noin kaksi miljoonaa euroa.

”Olin jo pitkään miettinyt, mitä tekisin, kun pelit loppuvat. Silloin Mika kysyi, onko minun mahdollista lähteä mukaan”, kertoo Ojanen, joka on yrityksen toinen omistaja.

”Mestarijoukkueessa kaikki olisivat voineet olla kapteeneina tai varakapteeneina.”

Koronapandemia hiljensi liikelahjojen myyntiä, ja yritys joutui turvautumaan muutamiin lomautuksiin.

”Onneksi saimme tukea ja tuloja myymällä kasvomaskeja ja käsidesiä. Emme kärsineet mitään dramaattista.”

Jääkiekkoa Ojanen seuraa lähinnä penkkiurheilijana ja Lempäälän Kisassa pelanneen nuorimman poikansa Mikaelin kautta.

”Tapparan peleissä käyn välillä, kun Tampereelle saatiin vihdoin hieno halli. En olisi uskonut. Tosin kotisohva meinaa väkisin viedä mukaan”, Ojanen nauraa.

Erik Hämäläinen ( vas.), Marko Palo, Janne Ojanen, Mika Nieminen ja Timo Jutila juhlivat MM-kultaa Tukholmassa keväällä 1995.

Tapparan ohella Ojanen oli Suomen maajoukkueen kantavia voimia. Hän pelasi Leijona-paidassa 205 ottelua.

Ojanen voitti ensimmäisenä suomalaispelaajana kaksi maailmanmestaruutta. Ensimmäinen tuli vuonna 1987 nuorten MM-joukkueen kapteenina ja toinen aikuisten varakapteenina vuonna 1995.

Suomen miesten ensimmäistä maailmanmestaruutta Globenissa Tukholmassa Ojanen muistaa yhä suurella lämmöllä.

”Se oli kova ryhmä, jossa kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Mestarijoukkueessa kaikki olisivat voineet olla kapteeneina tai varakapteeneina. Pukukopissa ei tarvinnut pitää erikseen palopuheita”, Ojanen kertoo.

Vuoden 1995 kultajoukkueen pelaajat tapaavat yhä silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa.

”Kotikisat ovat hieno kokemus. Siitä kannattaa ottaa kaikki irti, kun on mahtavat puitteet.”

”Kaikki ovat menneet omille teilleen. Kerran oltiin yhdessä Globenissa ja kerran Tallinnassa. Kai pitää alkaa suunnitella, että joku keksii jotain juhlavuoteen”, Ojanen viittaa kevääseen 2025, jolloin maailmanmestaruudesta on 30 vuotta.

Ojanen pelasi Leijonissa yhdet MM-kotikisat vuonna 1997. Kovista odotuksista huolimatta tai juuri niiden takia Suomi jäi viidenneksi. Kanada voitti MM-kultaa.

”Se on totta, että odotukset olivat kauheat, ja pelattiin uudessa hallissa Pasilassa [silloin Hartwall-areena]. Eli vähän sama tilanne kuin nyt, kun Tampereella on uusi halli.”

Vaikka kotiyleisön odotukset ovat korkealla, Ojanen toivoo, että suomalaispelaajat nauttisivat kotikisoista.

”Kotikisat ovat hieno kokemus. Siitä kannattaa ottaa kaikki irti, kun on mahtavat puitteet.”

Kotijoukkueen yllä on kotikisoissa aina ollut outo kirous. Edellisen kerran kotijoukkue voitti mestaruuden yhdeksän vuotta sitten, kun Ruotsi oli ykkönen vuonna 2013.

Neuvostoliitto voitti kotikisansa vuosina 1986, 1979 ja 1973 ja Tšekkoslovakia vuosina 1972 ja 1985.

Miten Suomelle käy näissä kisoissa?

”Suomella on hyvä joukkue, johon olisi ollut paljon tulijoita. Hyviä pelaajia jäi rannalle. Kulta kotikisoissa on tavoitteena, kun kaikki muu on voitettu.”

Janne Ojanen ja muusikko Pate Mustajärvi Tapparan mestaruusjuhlissa vuonna 2003.

Kuka?

Janne Ojanen

  • Syntynyt huhtikuussa 1968 Tampereella, 54-vuotias.

  • Entinen jääkiekkoilija, nykyinen yrittäjä.

  • Pelasi Tapparassa vuosina 1986–2010. SM-liigan kaikkien aikojen paras pistemies, 876 runkosarjaottelua, joissa tehot 283+516=799. NHL:ssä 98 ottelua New Jersey Devilsissä vuosina 1988–1993.

  • Leijonissa 205 A-maaottelua.

  • Voitti ensimmäisenä suomalaispelaajana kaksi MM-kultaa (nuoret vuonna 1987 ja miehet vuonna 1995), MM-hopeaa vuonna 1994, olympiahopeaa vuonna 1988 ja -pronssia vuonna 1994, Kanada-cupin kolmas tila vuonna 1991.

  • Neljä Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa, yksi pronssi. Tappara on jäädyttänyt Ojasen käyttämän pelinumeron 8.

  • Perhe: vaimo Sanna, lapset Katarina, Oskari ja Mikael.

  • Tapparan liigajoukkueen apuvalmentaja vuosina 2011–2012, Nokian Pyryn Suomi-sarjajoukkueen apuvalmentaja vuosina 2015–2021.

Tilaa MM-kisojen uutiskirje osoitteesta hs.fi/urheilukirje/

Lue kaikki MM-jääkiekon kisajutut osoitteessa https://www.hs.fi/aihe/jaakiekon-mm-kisat/

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat