Leijonat hävisi olympialaisissa Kiinallekin osa-alueella, joka MM-jäillä on ollut täydellinen – ”Kuin puhelinkopissa pelaamista”, analysoi Raimo Summanen

Leijonien erikoistilannepelaaminen on ollut timanttista MM-kisojen alussa. Asiantuntija Raimo Summanen perkaa toimivan ali- ja ylivoiman salat.

Mikael Granlund on naulannut molemmat MM-kisojen maalinsa ylivoimalla.

18.5. 17:19

Kolme voittoa ja täydet yhdeksän pistettä plakkarissa. Leijonat on saanut väkevän alun MM-kotikisoihin Tampereella.

Maanantain kolmannessa ottelussa Leijonat kaatoi kurittoman USA:n vakuuttavasti 4–1.

”Ei voi kuin ihailla Suomen peliä. Joukkue pystyi jauhamaan USA:ta vastaan A-peliään etenkin ensimmäisessä erässä. Siinä on vaikea vastustajien pysyä kyydissä”, linjaa Ilta-Sanomien asiantuntija Raimo Summanen.

Raimo Summasen mielestä Leijonien alivoimapelaaminen on niin tiivistä, että se on kuin puhelinkopissa pelaamista.

USA:n piti olla ensimmäinen kova tasotesti Leijonille, mutta kuriton jenkkijoukkue hölmöili ja Leijonat paketoi ottelun tylysti ylivoimalla.

Keskiviikkoiltana vastassa on Ruotsi, joka on kovemman kaliiberin joukkue USA:han verrattuna.

Leijonat voi lähteä itseluottamusta uhkuen Ruotsin kaatoon, sillä tasapainoisen ja kurinalaisen 5–5-pelaamisen lisäksi Leijonien erikoistilannepelaaminen on ollut tähän asti turnausta timanttista.

Turnaus on kuitenkin vasta alussa.

”Suomen ali- ja ylivoiman todelliset testit ovat USA-, Ruotsi- ja Tšekki-peli. Näiden pelien jälkeen näemme paremmin, mitkä ovat ne isot signaalit, jotka kestävät hyvin”, Summanen korostaa.

Alivoima on ollut tähän asti betonivarmaa. Leijonat on tappanut kaikki kahdeksan alivoimakertaansa jämäkästi.

”Suomen alivoimapelaaminen on niin tiivistä, että se on kuin puhelinkopissa pelaamista”, Summanen sanoo.

Ero edelliseen arvoturnaukseen on iso. Pekingin olympialaisissa Leijonien alivoimapeli (62,5%) oli turnauksen heikointa – jopa Kiina oli edellä.

Summanen nostaa merkittäväksi seikaksi puolustajien toiminnan alivoimalla.

”Pakit sijoittuvat enemmän sivuille, eivätkä mene laukaisulinjalle herkästi. Pakit jättävät laukaisulinjaa maalivahdille. Kun kiekko on vastustajalla, pakit lukevat hyvin”, missä tilanteessa pitää olla laukaisulinjalla ja missä tilanteessa annetaan näköyhteys maalivahdille.

”Usein koutsien kanssa käydään debattia siitä, pelataanko kiekon ja maalin välissä vai jätetäänkö laukaus maalivahdille, kun ylivoiman ”siipimiehet” alkavat kaventaa sisään.”

Paras alivoimapelin esimerkkipelaaja on Summasen papereissa Atte Ohtamaa.

”Ohtamaa otti edellisessäkin pelissä keskustaa ja käänsi kylkisuunnan niin, että maalivahti näkee kiekon selvästi.”

Sovittujen asioiden toteuttaminen ja ajoitukset korostuvat alivoimalla.

”Kun laukaus lähtee, Suomen alivoimapelaajat sitovat helkutin hyvin kaikki vapaat vastustajan mailat maalin edessä. Se tulee nopeasti selkäytimestä. Se liittyy myös siihen, että suomalaisessa jääkiekossa on treenattu paljon boksaamista. Jukka Jalosen jengi tekee sen hyvin”, Summanen perkaa.

Paljon kunniaa satapinnaisesta saldosta kuuluu vakuuttavalle maalivahtikaksikolle Jussi Olkinuoralle ja Harri Säterille.

”Maalivahdin pitää olla paras jäähyn tappaja”, Summanen muistuttaa.

Jussi Olkinuora on aloittanut MM-kotikisat loistavasti.

Leijonien ylivoima on heiluttanut kolmessa ottelussa vastustajan reppua kuusi kertaa 15 ylivoimakerrasta.

”Onhan tuo ylivoimapeli jotain sellaista, mitä ei kovin usein näe. Suomella on kaksi ylivoimakentällistä, jotka pystyvät tekemään tehokasta jälkeä. Joukkueeseen on onnistuttu valitsemaan oikeita pelaajia ylivoimalle”, Summanen sanoo.

Kova 40 prosentin ylivoimatehokkuus on turnauksen kolmanneksi paras lukema.

Ero vuoden takaiseen on valtava. Vaikka Leijonat eteni MM-finaaliin, erikoistilanteet sakkasivat. Viime kevään MM-kisoissa Leijonien ylivoimapeli oli vasta turnauksen 11:ksi tehokkainta. Alivoima (62,5%) oli koko turnauksen toiseksi heikointa.

Pekingin kultaisissa olympialaisissa Leijonien ylivoimapeli (25%) oli viidenneksi tehokkainta.

Maanantaina USA:ta vastaan Leijonat ratkaisi ottelun kolmella ylivoimamaalillaan, joista kaksi oli Mikael Granlundin johtaman ykkösylivoiman käsialaa.

”Suomi kierrättää kiekkoa hyvin, mutta muihin maihin verrattuna siinä tulee enemmän rytmin muutosta niin kiekon liikuttamisessa kuin pelaajien liikkeen kautta. Vastustajien on vaikea lukea sitä”, sanoo Summanen.

Mikko Lehtonen (vas.), Sakari Manninen (kesk.) ja Teemu Hartikainen kuuluvat Leijonien tulikuumaan ykkösylivoimaan.

Granlundin ja Sakari Mannisen johdolla Leijonien ylivoimassa on poikkeuksellista artistisuutta.

”Suomen pelaajat pystyvät odottamaan ja katsomaan, mitä vastustajan alivoima antaa. Normijätkä tekee yleensä vain sovittua kuviota, mutta nämä jätkät ovat taitavia ottamaan tilan ja etäisyyden, ja tekemään sen kautta päätöksen”, Summanen analysoi.

MM-kotikisoissa Leijonien ylivoimaviisikoista löytyy paljon monipuolista ylivoimaosaamista.

”Suomella on kolmen tason ratkaisuja. Voi pelata viivasta, b-pisteen kaarien kohdalta tai taskusta eli maalinedustalta. Silmiinpistävän paljon Suomi on pelannut keskelle paikkoja, joko bumper-pelaajalle tai hakenut ohjauksia”, Summanen sanoo.

Summanen haluaa antaa leijonafaneille yhden seurattavan seikan Leijonien ylivoimasta seuraaviin otteluihin.

”Maalineduspelaajat pois lukien kaikilla Suomen ylivoimapelaajien pelaamisessa on hämyä. Suomella pelaajat antavat hämyn ylhäältä, sivusta ja alhaalta. Tätä kannattaa seurata”, Summanen vinkkaa.

”Hämyn voi tehdä monella tavalla: linjanvaihdoilla, liikkeellä tai laukauksista syöttöön vaihdoilla. Se on yksi iso syy”, miksi Suomen ylivoimaa on vaikea pelata pois.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat