Raumalaisesta varamiehestä tuli täysin yllättäen NHL:n pudotus­pelien kuumimpia maalivahteja

Suomalaisen huipputorjunnat tarjosivat Carolina Hurricanesille mahdollisuuden voittoon sunnuntainakin, mutta New York Rangers kavensi otteluvoitot 2–1:een.

Maalivahti Antti Raanta asteli Carolina Hurricanesin bussista Madison Square Gardeniin sunnuntain vierasotteluun New York Rangersia vastaan.

23.5. 7:35

New York

Antti Raanta pelaa elämänsä kevättä NHL:n pudotuspeleissä. Carolina Hurricanesin maalivahdin itseluottamus ja pelivire ovat nyt niin rautaa, ettei edes kitkerä tappio New York Rangersille saanut häntä alamaihin.

”On semmoinen fiilis kropassa ja mielessä, että antaa tulla vain. Nyt on niin nättiä, että pelataan vain mahdollisimman kauan”, Raanta sanoi hymy huulillaan, vaikka Rangers oli vain hetkeä aiemmin kaventanut otteluvoitot 2–1:een itäisen konferenssin välierä­sarjassa New Yorkissa sunnuntaina.

Carolina Hurricanesin maalivahti Antti Raanta torjui New York Rangersin hyökkääjän Kaapo Kakon laukauksen NHL:n itäisen konferenssin välierien kolmannessa ottelussa Manhattanilla sunnuntaina.

Raannasta, 33, on tullut vaivihkaa NHL:n pudotuspelien kirkkain suomalaistähti ja koko liigan kuumimpia maalivahteja.

Hänet on valittu pudotuspeleissä jo kolmesti ottelun parhaaksi pelaajaksi, vaikka vielä tovi sitten hänelle ei povattu peliaikaakaan.

Carolina päästi kaikkein vähiten maaleja NHL:n runkosarjassa, mutta joukkueen selvä ykkösvahti oli tanskalainen Frederik Andersen. Hän pelasi 52 ottelussa, Raanta vain 28:ssa – ja niistäkin useampi tuli aivan runkosarjan lopussa Andersenin loukkaannuttua.

”Loukkaantumista ei toivo kellekään, mutta se aina avaa jollekulle muulle mahiksen, ja nyt on ollut hienoa itse saada ja käyttää se mahis”, Raanta sanoi.

Andersen on jo palannut jääharjoituksiin ja saattaa siis olla pian pelikunnossa. Mutta jos Carolina menisi pitkälle, se tarkoittaisi lähes varmasti Raannan pelien sujuvan hyvin. Pudotuspeleissä ei hevin vaihdeta voittavaa maalivahtia.

”Ei ikinä tiedä, mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä. Hän on kuitenkin yksi liigan parhaita veskareita tällä kaudella”, Raanta kehui Andersenia.

”Sitäkin varten tässä yrittää tehdä kaikkensa ja nauttia näistä päivistä.”

Raanta oli pelannut 128 minuuttia eli yli kahden ottelun verran putkeen päästämättä maaliakaan, kun Rangersin ruotsinsuomalainen Mika Zibanejad ohitti hänet ylivoimalla etukulmasta Artemi Panarinin poikittaissyötöstä.

Enemmän Raantaa kismitti Rangersin 2–0-osuma, jonka Chris Kreider – runkosarjan kolmanneksi paras maalintekijä – sivalsi sietämättömän tarkasti takayläkulmaan luisteltuaan ensin maalin takaa takaperin, kaartaen poispäin pahaa aavistamattomasta Raannasta.

”Vähän jäin jumiin etutolpalle. Ajattelin, että ei se siitä ainakaan vedä, mutta veto lähtikin ja takakulma oli aika tyhjänä”, Raanta sanoi.

”Pienten marginaalien peleissä ei oikein tuommoisia saisi mennä.”

Ottelut Hurricanesin ja Rangersin välillä ovat todella olleet tiukkoja ja ennen kaikkea vähämaalisia. Ne ovat päättyneet Carolinalle 2–1 (jatkoajalla), Carolinalle 2–0 (jälkimmäinen maali tyhjiin) ja nyt Rangersille 3–1 (viimeinen maali tyhjiin).

Tämä on tehnyt otteluista korostuneesti maalivahtien kaksintaistelua, ainakin yleisön silmissä. Raanta on yhä niskan päällä, vaikka vastakkaisessa päädyssä torjuu NHL:n kenties paras maalivahti Igor Šestjorkin. Venäläinen Šestjorkin on kolmen parhaan joukossa sekä runkosarjan parhaan maalivahdin että arvokkaimman pelaajan äänestyksessä.

Carolina Hurricanesin hyökkääjä Jesperi Kotkaniemi ei onnistunut ohittamaan New York Rangersin maalivahtia Igor Šestjorkinia edes läpiajosta.

Raanta valittiin kaukalon parhaaksi edellisessä ottelussa, Šestjorkin puolestaan nyt.

”Ei auta miettiä, mitä toinen kaveri tekee, mutta sillä tavalla se vaikuttaa, että koko ajan pitää olla korostetusti hereillä, kun tietää, että mekään emme saa ilmaisia maaleja.”

Hurricanesin ainokainen oli kylläkin puoli-ilmainen. Nino Niederreiterin 2–1-kavennus lipsahti Šestjorkinin taakse helponnäköisesti rystyllä etukulmasta.

Toiste venäläinen ei horjunut, ja lopussa Rangersin Tyler Motte viimeisteli loppulukemat tyhjään verkkoon, kun Raanta oli vaihdettu riskillä kenttäpelaajaan.

Raannasta ei jäänyt kiinni tälläkään kertaa, sillä hänen huipputorjuntansa tarjosivat Hurricanesille mahdollisuuden voittoon sunnuntainakin.

Kahden kotivoiton jälkeen Manhattanin kirkkaat valot legendaarisella Madison Square Gardenilla ehkä hieman häikäisivät kameran poimiessa yleisöstä kaikkien aikojen jääkiekkoilijan Wayne Gretzkyn ja newyorkilaisia tv-tähtiä. Sebastian Ahon, Teuvo Teräväisen, Jesperi Kotkaniemen ja Hurricanesin muiden hyökkääjien otteista uupui terävyyttä niin ilmiselvästi, että se paistoi katsomon ylimmillekin riveille.

Vieraat voittivat laukaukset maalia kohti 44–33, mutta kotijoukkueen tilanteet olivat jatkuvasti vaarallisempia.

”Pelasimme ihan hyvän matsin, mutta vähän jäi piippuun. Taas kerran vastustaja teki ylivoimamaalin ja me emme saaneet tehtyä”, Raanta sanoi.

Carolina Hurricanesin maalivahti Antti Raanta johdatti joukkueensa Madison Square Gardenin jäälle vierasottelussa New Yorkissa sunnuntaina.

Raannalle itselleen Madison Square Garden ei sentään ollut mitään uutta, sillä hän pelasi Rangersissa kaudet 2015–2017, seuralegenda Henrik Lundqvistin varamiehenä.

”Oli hauskaa, kun muistin kaikki jutut, mitä vaikka tv-katkoilla tapahtuu. Onhan täällä erilaista pelata, mutta meilläkin on äärettömän huikea kotiyleisö, joka on antanut hirveästi. Pitäisi vain löytää se tiikerinsilmä tänne vieraspelaamiseenkin”, Raanta sanoi.

”Kun pystyy nollaamaan kotijoukkueen, siitä fanitkin yleensä vähän hiljenevät. Sitä lähdetään tavoittelemaan seuraavassa pelissä.”

Tämä on Raannalle jo yhdeksäs NHL-kausi, mutta pudotuspelit ykkösmaalivahtina ovat tehneet näistä viikoista jo nyt hänen NHL-uransa huippuhetkiä.

”On tämä niin huikeaa. Muistaa varmasti loppuelämänsä. Ei ole kuin yksi tavoite, ja se on Stanley Cup.”

Mutta hetkinen: Eikös Antti Raanta ole jo voittanut Stanley Cupin?

Kysymykseen on yllättävän vaikea vastata.

Raanta on kiikuttanut NHL:n voittopokaalin kotikaupunkiinsa Raumalle ja saanut mestaruus­sormuksenkin, mutta hänen nimeään ei ole kaiverrettu jääkiekon tavoitelluimpaan palkintoon.

Tämä johtuu siitä, että Raanta oli kolmosvahti Chicago Blackhawksin mestaruus­joukkueessa kaudella 2014–2015. Hän pelasi liian vähän saadakseen nimeään pystiin: 14 ottelua runkosarjassa eikä yhtään pudotuspeleissä.

”Sanoin jo silloin, että tavoite on voittaa se vielä joskus pelaavana maalivahtina. Iso unelma.”

Se tavoite on muuttunut koko ajan realistisemmaksi. Nyt vain kulkee.

”Kun peli alkaa ja saa muutaman torjunnan siihen alkuun, tulee se fiilis: tämähän on siistiä.”

Raannalle tämä kausi on poikennut kaikista edellisistä myös hyvin yksityisellä tasolla. Hän menetti viime kesänä muutaman päivän sisällä ensin isoisänsä koronavirukselle ja sitten isänsä leikkauksesta seuranneelle keuhkotulehdukselle.

”Kun isä nukkui pois, prioriteetit menivät uusiksi. Jääkiekko vähän unohtui, kun keskittyi surutyöhön. Mutta se on elämää, siihen ei voi jäädä sen enempää kiinni.”

Raannan isällä oli tapana lähettää hänelle tekstiviesti ennen jokaista peliä.

”Hauskinta on, että isoveli on ottanut sen roolin ja laittaa nykyään aina ennen peliä viestin, perustsemiä ja näin. On pysynyt se perinne perheen sisällä”, Raanta sanoi.

”Tietenkin kauden edetessä on tullut hetkiä, milloin olisi ollut hienoa jutella taas, kertoa mitä täällä tapahtuu. Varmaan jossain pilven reunalla isä katselee näitä pelejä – ja nauttii.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat