Raju treenaaminen voi siirtää murrosiän alkua vuosilla: "En koe, että valmentaja voi kysyä niin henkilökohtaisista asioista”

Nuorisogynekologian poliklinikalla käy yhä useammin nuoria viivästyneen murrosiän kehityksen, kuukautishäiriöiden ja syömishäiriöiden vuoksi. Usein taustalla on kilpaurheilu.

Nuorten omasta terveydestään vaikenemiseen saattaa liittyä pelko siitä, miten tilanne vaikuttaa heidän asemaansa joukkueessa.

7.6. 2:00 | Päivitetty 7.6. 11:53

Suomen fitnessurheiluliiton kaavailut lasten fitnesskisoista saivat julkisessa keskustelussa kuukausi sitten tyrmistyneen vastaanoton.

Idea ei edennyt sen pidemmälle.

Aiheeseen sosiaalisessa mediassa kantaa ottanut Syömishäiriöliitto toivoi, että muissakin lajeissa pohdittaisiin, miten lapsille ja nuorille taataan keho- ja kasvurauha.

Nuorisogynekologian erikoislääkäri Elina Holopainen jakaa Syömishäiriöliiton huolen nuorten kasvurauhasta urheilun parissa. Hän työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) Naistenklinikalla.

”Tämä on teema, johon törmäämme jatkuvasti nuorisogynekologian poliklinikalla. Meillä käy nuoria viivästyneen murrosiän kehityksen, kuukautishäiriöiden ja syömishäiriöiden vuoksi.”

Taustalta löytyy huomattavan paljon tavoitteellista kilpaurheilua. Poliklinikalle tulevien nuorten lajikirjo on hyvin laaja, ja siinä on paljon muitakin lajeja kuin klassisia ulkonäköpainotteisia lajeja.

”Ulkonäölliset asiat korostuvat tietyissä lajeissa, mutta painon rajoittamista ja yliterveellistä syömistä esiintyy ihan perinteisissäkin urheilulajeissa. Voi olla hiihtäjä, joka tiputtaa painoa, kun uskoo suorituskyvyn nousevan, tai juoksija, joka yrittää pysyä tietyssä painoindeksissä, että suoritukset pysyisivät hyvinä.”

”Kun kaikki saatu energia menee kulutukseen, sitä ei riitä murrosiän kehityksen läpiviemiseen.

Tytöillä on olemassa selkeät biologiset markkerit, jotka kertovat normaalista kehityksestä. Niiden avulla toteutetaan murrosiän seula.

Rintojen tulisi alkaa kehittyä viimeistään 13 vuoden iässä, kuukautiset tulevat normaalisti viimeistään 15,5 vuoden iässä. Jos seula menee rikki, eli jompikumpi mainituista ei täyty, heidät tulisi lähettää jatkotutkimuksiin.

Taustalla voi olla monia syitä, mutta yksi iso ryhmä on paljon treenaavat nuoret.

”Kun kaikki saatu energia menee kulutukseen, sitä ei riitä murrosiän kehityksen läpiviemiseen. Lisäksi on paljon nuoria, joilla kuukautiset ovat alkaneet mutta ne jäävät pois voimakkaan harjoittelun myötä ja voivat olla poissa vuosiakin.”

Kuukautisten poisjäännillä on merkitystä yleisterveyteen, luuston ja verisuoniston terveyteen, muistin toimintaan sekä psyykkiseen hyvinvointiin.

”Luonto tähtää lisääntymiseen, ja jos on tilanne, jossa luonto huomaa, ettei tämä ihminen saisi lisääntyä, koska niukka ravitsemus olisi vaarallista joko ihmiselle itselleen tai jälkeläiselle, niin se jarruttaa lisääntymistoiminnoissa. Hormonitoiminta lamaantuu, munasolu ei kypsy ja irtoa, kuukautiset jäävät pois”, Holopainen kuvailee.

”Luusto vahvistuu murrosiässä aina yli 20-vuotiaaksi asti, mutta se tarvitsee kalkkia, d-vitamiinia ja estrogeenia.”

Valtaosalla kuukautiset palaavat, kun treeniin, ravitsemukseen tai elämän muihin stressitilanteisiin tulee riittävän suuri muutos.

Ääritapauksia ovat huipputasolla urheilevat, kalenterivuosissa aikuiset ihmiset, joilla murrosiän kehitys ei ole koskaan mennyt loppuun niin, että kuukautiskierto olisi käynnistynyt.

”Rajuimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että meillä [poliklinikalla] voi olla 20-vuotias huippu-urheilija, jonka keho vastaa 12-vuotiaan kehoa.”

Elina Holopainen korostaa, että urheilussa on paljon hyviä puolia, mutta hän näkee työssään toisen ääripään.

Murrosiän viivästymisen tai pysähtymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Osa kärsii rasitusmurtumista, kun luusto on heikompi kuin ikäryhmässä pitäisi olla.

Luuston kehitykselle on olemassa aikaikkuna. Vaikka kuukautiskierto käynnistyisi myöhemmin, niin se ei enää kolmikymppisenä samalla lailla jatka vahvistumistaan. Huippumassa luustoon pitäisi kehittää nuoruusiässä.

”Luusto vahvistuu murrosiässä aina yli 20-vuotiaaksi asti, mutta se tarvitsee kalkkia, d-vitamiinia ja estrogeenia.”

”Jos on nuori ihminen, jonka munasarjat eivät käytännössä tuota juuri lainkaan estrogeenia, kun hormonitoiminta on alhaalla, niin sieltä puuttuu tarvittavia rakennuspalikoita.”

Myös kohtu kasvaa murrosiässä, ja jos se jää kovin pieneksi, se voi tulevaisuudessa vaikeuttaa mahdollisia raskauksia.

”Sillä voi olla vaikutuksia myöhemmin raskauden alkamisen todennäköisyyteen, raskauden kulkuun, raskauskomplikaatioihin ja keskenmenojen ilmaantumiseen, ennenaikaisiin synnytyksiin ja sitä kautta syntyvän lapsen terveyteen.”

”Kun tiedetään, että kova fyysinen rasitus aiheuttaa osalla negatiivisia vaikutuksia, niin on valmentajien velvollisuus selvittää, että valmennettavan kroppa pelaa niin kuin pitäisi.”

Yleisimpiä syitä tulla nuorisogynekologian vastaanotolle ovat murrosiän viivästyminen, sen pysähtyminen tai kuukautisten poisjäänti.

Toistakymmentä vuotta nuorisogynekologian parissa työskennellyt Holopainen arvioi tapausten määrän hieman lisääntyneen mutta muistuttaa, että kehon kokema stressi on monen asian summa.

Usein tavoitteellisesti kilpailevia nuoria yhdistä tavoitteellisuus muussakin elämässä, kuten koulunkäynnissä. Myös sosiaalinen media tuo omia paineita.

”Aika usein ne, jotka käyvät 12 kertaa viikossa treeneissä, ovat niitä samoja tyttöjä, jotka pärjäävät hyvin koulussa. Sitten ovat nämä uudet koulutuspoliittiset ratkaisut, joissa ylioppilastodistus on henki ja elämä. Ehkä siksi kympin suorittajatyttöjä näkyy vähän enemmän kuin aikaisemmin.”

Vaikka syyt löytyvät monesta lähteestä, tulisi murrosiän kehitykseen kiinnittää huomiota varsinkin urheilun parissa. Valmentamiseen kuuluu tietoisuus murrosiän kehityksestä ja murrosiän seularajoista.

”Kun tiedetään, että kova fyysinen rasitus aiheuttaa osalla negatiivisia vaikutuksia, niin on valmentajien velvollisuus selvittää, että valmennettavan kroppa pelaa niin kuin pitäisi.”

Yksi Holopaisen rutiinikysymys asiakkailta on, tietävätkö valmentajat kuukautisten poisjäännistä. Lähes aina vastaus on, että asiasta ei ole keskusteltu valmentajan kanssa.

Valmentajat eivät kysy, eivätkä nuoret kerro. Tämä on asia, josta Holopainen on hyvin huolissaan.

”Olisi ensiarvoisen tärkeää, että nuorten urheiluvalmennukseen edellytettäisiin kuuluvaksi myös valmentajien tietoisuus valmennettaviensa murrosiän kehityksestä ja sen mahdollisista häiriöistä.”

Nuorten puhumattomuuteen saattaa liittyä pelko siitä, miten tilanne vaikuttaa heidän asemaansa joukkueessa tai kisapaikkoihin.

”Että heidät siirretään syrjään tai että he eivät pääse etenemään. Tilanteesta tulee ikään kuin rangaistus.”

”Olisi ensiarvoisen tärkeää, että nuorten urheiluvalmennukseen edellytettäisiin kuuluvaksi myös valmentajien tietoisuus valmennettaviensa murrosiän kehityksestä ja sen mahdollisista häiriöistä.”

Ratkaisuja tulisi kuitenkin hakea valmennuksen avulla. Kun Holopaisen vastaanotolle tulee urheilija, jonka hormonikokeet osoittavat kehon käyvän säästöliekillä, ensimmäinen kysymys usein on, paljonko treeniä pitäisi vähentää.

”Ei meillä ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista juuri hänen treeninsä on juuri siinä lajissa. Emme me voi sanoa, että ’vähennä kaksi tuntia viikossa, niin kehon hormonitoiminta käynnistyy’. Valmentajalla on oltava tietotaito lepopäivistä ja harjoittelun intensiteetistä.”

Moni valmentajista on miehiä, myös tytöillä. Valmentajat saattavat olla varovaisia siinä, miten kysyä asiaa niin, ettei sitä käsitetä väärin. Holopaisen mielestä se ei kuitenkaan ole syy olla kysymättä.

”On ihan ok kysyä 13-vuotiaasta eteenpäin, ovatko kuukautiset jo alkaneet. Ja kysyä tasaisin väliajoin, tulevatko ne säännöllisesti. Joukkueen sisällä voi yleisesti puhua asiasta ja sanoa, että jos kuukautiset jäävät pois vaikka kolmeksi kuukaudeksi, niin siitä pitäisi kertoa valmentajalle.”

Tavoitteellisesti kilpailevia nuoria yhdistää usein tavoitteellisuus muussakin elämässä kuten koulunkäynnissä.

Pikaluistelun nuorten olympiavalmentaja Joel Vähä-Salo näkee asiassa kaksi puolta: toisaalta tiedostamisen ja ymmärryksen valmennustyössä, toisaalta nuoren oikeuden yksityisyyteen.

”On eri asia lähestyä asiaa terveydenhuollon ammattilaisena kuin valmentajana. Peruskysymys on, miksi valmentajan pitäisi kysyä.”

Vähä-Salo kokee, että valmentajan on ymmärrettävä, että murrosiässä tapahtuvat asiat vaikuttavat myös harrastamiseen sekä valmentamiseen.

Nuorella on kuitenkin oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen.

”Siksi en koe, että valmentaja voi kysyä niin henkilökohtaisista asioista.”

Vuorovaikutus ja luottamus ovat tärkeässä roolissa, jotta vaikeistakin asioista voi puhua, jos nuori urheilija niin haluaa.

”Kannustan ja annan mahdollisuuden avoimeen vuorovaikutukseen.”

”Esimerkiksi puhelimella täyttämällä hymynaamoja tai kommentteja. Se on yksi matalan kynnyksen kanava.”

Vaikka harjoituksissa on avoin ja turvallinen ilmapiiri, ei se vielä takaa sitä, että murrosikään liittyvät asiat tulisivat puheeksi.

”Voisin olettaa, että kyseessä on sen verran arka aihe, että valmentaja ei ole ensimmäinen, jonka kanssa asiasta puhutaan. Pystyisivätkö siinä vanhemmat olemaan apuna ja tukena?” Vähä-Salo pohtii.

Viestiä voi myös teknologian avulla. Valmennustyöhön suunnatut digitaaliset työkalut mahdollistavat tuntemusten ilmaisun muutenkin kuin puhumalla.

”Esimerkiksi puhelimella täyttämällä hymynaamoja tai kommentteja. Se on yksi matalan kynnyksen kanava.”

”Nuori voi harrastaa ja osallistua juuri sillä tasolla millä haluaa. Annetaan ainakin mahdollisuus, että luistelu ei ole yksi ja ainoa elämän osa-alue.

Pikaluistelu vaatii kestävyyttä ja kuormittaa isoja lihaksia, mutta se ei ole varhaisen erikoistumisen laji, kuten vaikka taitoluistelu tai voimistelu. Niinpä harjoittelumäärien ei tarvitse olla suurimmillaan murrosiässä.

Harjoituksia on viitenä tai kuutena päivänä viikossa, mutta painetta osallistua jokaiseen harjoitukseen ei ole. Nuoria kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen sekä huomioidaan muut harrastukset, riittävä lepo ja vapaa-aika.

”Ei ole mikään kiire, teemme monipuolisesti asioita ja aika matalalla kynnyksellä, kehon omalla painolla. Meidän ei tarvitse mennä niin äärimmäisyyksiin.”

Vähä-Salo puhuukin mieluiten kilpailevista harrastajista kuin huipulle tähtäävistä nuorista.

”Nuori voi harrastaa ja osallistua juuri sillä tasolla, millä haluaa. Annetaan ainakin mahdollisuus, että luistelu ei ole yksi ja ainoa elämän osa-alue.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat