Valmentaja Thomas Grønnemark teki yllättävän havainnon jalkapallo-ottelun väheksytystä osasta ja sai puhelinsoiton, joka muutti hänen elämänsä

Thomas Grønnemark oli sivutoiminen rajaheittojen valmentaja Tanskassa, kunnes yksi twiitti ja sitä seurannut puhelu muutti hänen elämänsä. Nykyään hänet tunnetaan Euroopan ensimmäisenä rajaheittovalmentajana, joka teki Liverpoolin heikkoudesta vahvuuden.

Liverpoolin rajaheittovalmentaja Thomas Grønnemarkilla oli yhdeksän vuoden ajan hallussaan maailmanennätys pisimmän rajaheiton heittämisessä.

9.8. 2:00 | Päivitetty 9.8. 9:26

Joskus yksinkertainen twiitti voi antaa uuden suunnan elämälle. Niin kävi tanskalaiselle Thomas Grønnemarkille, 46, joka on tiettävästi Euroopan tai maailman ensimmäinen rajaheittoihin erikoistunut valmentaja jalkapallossa.

Nyt hän on neljän kauden ajan valmentanut Englannin Valioliiga-seura Liverpoolin joukkuetta rajaheitoissa. Lisäksi hän on kouluttanut Euroopassa kymmeniä muita joukkueita parantamaan rajaheittojaan.

Grønnemark teki jalkapallossa väheksytystä osasta peliä itselleen ammatin ja on pystynyt myös todistamaan, että rajaheitoilla on enemmän merkitystä jalkapallossa kuin ajatellaankaan.

”Rajaheittoja on väheksytty jalkapallossa yli sadan vuoden ajan. Ajatellaan, että ne ovat vain rajaheittoja. Mutta niitä tapahtuu 40–60 kertaa otteluissa. Kyse ei ole lainkaan pienestä asiasta”, Grønnemark sanoi HS:lle, kun hän kävi pitämässä Palloliiton kutsumana kurssia Suomessa kesäkuussa.

”Kun teen joukkueelle rajaheittoanalyysin, voin näyttää, että rajaheittoihin ja niitä seuraaviin tilanteisiin kuluu ottelussa 15–20 minuuttia.”

Edellisenä päivänä hän oli katsonut Huuhkajien kotimaaottelun ja myös osan Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen kotimaaottelusta.

Grønnemark sanoo nähneensä suuren potentiaalin Huuhkajien rajaheitoissa.

”Olen varma, että voisin parantaa joukkueen rajaheittoja paljon.”

Lue lisää: HS:n visualisointi antaa ainutlaatuisen näkymän Montenegro-otteluun – pallo kulki avausmaalissa yli 300 metrin matkan ja kävi kahdeksalla pelaajalla

Kun Grønnemarkilta kysyy lisää, mitä hän näki, ei hän suostu paljastamaan kaikkea. Rajaheitoilla hän tekee elantonsa, eikä parasta reseptiä saa paljastaa, hän totesi.

”Mutta sen verran voin sanoa, että Suomi pani itsensä paineelle alttiiksi rajaheitoissaan. Pelaajat eivät luoneet tarpeeksi tilaa liikkeillään. Joko he eivät juosseet lainkaan tai sitten juoksivat vääriin paikkoihin.”

Grønnemarkin mukaan rajaheittojen väheksynnän kuulee myös otteluselostuksissa ja kommentoinnissa.

”Normaalisti otteluiden kommentaattorit eivät sano mitään, jos joukkue menettää pallon rajaheitossa. Mutta jos sama pelaaja menettää pallon keskellä kenttää, siitä sanotaan varmasti, että hän syötti huonosti. Jalkapallon maailmassa on ollut hyväksyttyä, että rajaheitoista ei saa hyötyä.”

Grønnemarkin mukaan rajaheittojen haaste onkin siinä, että rajaheitoissa voi menettää pallonhallinnan, mikä taas voi vaikuttaa ottelun tulokseen.

Herää kysymys, miten maajoukkue voisi hyötyä erikoisvalmentajasta, kun maajoukkueilla on muutenkin hyvin vähän aikaa harjoitella yhdessä. Grønnemarkin mukaan hänelle riittäisi sekin, että hän käyttäisi 30–45 minuuttia kentällä ja puhuisi joukkueelle sitä ennen. Se riittäisi kehittämään joukkuetta rajaheitoissa.

”Olisi siistiä auttaa Suomen maajoukkuetta tai mitä muuta tahansa maajoukkuetta. Mutta enimmäkseen valmennan nyt seurajoukkueita.”

”Jalkapallon maailmassa on ollut hyväksyttyä, että rajaheitoista ei saa hyötyä.”

Grønnemark on tehnyt itsestään rajaheittovalmentajana eräänlaisen brändin. Hän sanoo itsekin, että hänen tarinansa on hullu.

”Mutta jos kuuntelee tarinaani, se on oikeastaan aika järkeenkäyvä.”

Grønnemark pelasi Tanskassa jalkapalloa korkeimmalla junioritasolla alle 19-vuotiaana. Hän oli hyvä rajaheitoissa ja erittäin nopea kentällä. Pian Grønnemark kuitenkin tajusi, ettei hänestä tulisi jalkapalloammattilaista.

Varusmiespalveluksen jälkeen hän halusi hyödyntää nopeuttaan ja kokeilla kykyjään yleisurheilussa. Hän pääsi Tanskan yleisurheilumaajoukkueessa 4 x 100 metrin viestijoukkueeseen ja oli Tanskan yleisurheilumaajoukkueessa kuuden vuoden ajan.

Sitten yleisurheilu vaihtui kelkkailumaajoukkueeseen. Kelkkailijat pelasivat kerran keskenään jalkapalloa, jolloin Grønnemark pääsi näyttämään pitkiä rajaheittojaan. Se oli ihmetyksen aihe muille kelkkailijoille, ja siitä syntyi idea opettaa muitakin heittämään pitkiä rajaheittoja.

Grønnemark kertoi käyttäneensä puoli vuotta oman rajaheitto-oppaan kirjoittamiseen, ja sitten hän pääsi valmentamaan Tanskan Superliigassa pelannutta Vyborgia.

Rajaheittojen valmentamisesta tuli ensin hänelle sivutyö. Hän valmensi tanskalaisseuroissa ja kävi myös valmentamassa Englannissa Brentfordissa.

Thomas Grønnemark on kirjoittanut rajaheitoista myös oppaan.

Vuonna 2010 hän hankki itselleen maailmanennätyksen rajaheitossa, kun hän heitti tuloksen 51,33. Ennätyksen rikkoi yhdeksän vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen Michael Lewis heitolla, jonka pituudeksi kirjattiin 59,817 metriä.

Valmennustyönsä alussa Grønnemark keskittyi muutaman vuoden ajan valmentamaan pelaajia heittämään pitkiä rajaheittoja. Sitten hän huomasi, että useimmat joukkueet menettivät pallon yli 50 prosentissa rajaheitoissa.

”Ajattelin, että se on hullua. Mietin, että varmaan vain amatöörijoukkueet ovat huonoja rajaheitoissa. Katsoin Valioliigasta ja Bundesliigasta kaikkia otteluita, joita pystyin katsomaan televisiosta. Ja lukemat olivat samanlaiset.”

”Filosofiani on pitkät, nopeat ja fiksut rajaheitot. Kukaan ei halunnut kuulla, mitä minulla oli sanottavana nopeista ja fiksuista rajaheitoista.”

Kunnes hänelle kävi onnenpotku vuoden 2018 heinäkuussa.

”Se on hauska tarina. Olin valmentanut Midtjyllandissa Andreas Poulsenia, joka oli parantanut valmennuksessani rajaheittojensa pituutta 24 metristä 38 metriin.”

Midtjylland sai suuren siirtosumman Poulsenista, kun hän siirtyi Bundesliigaan Borussia Mönchengladbachiin.

”Olin ylpeä hänestä. Kirjoitin hänestä Twitteriin ja lisäsin hashtagit twiittiin. Siihen aikaan minulla ei ollut kuin joitain kymmeniä seuraajia.”

Andreas Poulsen pelasi Borussia Mönchengladbachin riveissä esimerkiksi vuoden 2019 kesällä.

Borussian fanimedian toimittaja näki kuitenkin Grønnemarkin twiitin ja halusi haastatella rajaheittovalmentajaa. Seuraavaksi soitti Bildin toimittaja, joka oli lukenut fanimediasta jutun ja halusi tehdä myös haastattelun.

”Tietenkin sanoin kyllä, koska miljoonat ihmiset lukevat Bildiä päivittäin. En ajatellut, että siitä seuraisi mitään sen enempää.”

Heinäkuussa 2018 hän oli lomamatkalla perheensä kanssa, kun hän huomasi, että Englannista oli soitettu. Liverpoolin päävalmentaja Jürgen Klopp oli jättänyt viestin vastaajaan.

”Yritin soittaa hänelle takaisin, ja oli hyvä, ettei hän vastannut, koska sydämeni jyskytti niin kovaa.”

Kun Klopp soitti uudestaan, Grønnemark ajoi autonsa pientareelle puhuakseen elämänsä tärkeimmän puhelun.

”Klopp sanoi, että heillä oli ollut fantastinen kausi Valioliigassa, mutta he olivat olleet heikkoja rajaheitoissa. Hän sanoi lukeneensa lomallaan haastatteluni Bildistä. Pienestä twiitistä tuli pieni haastattelu, josta tuli suurempi haastattelu ja Kloppin kutsu Liverpooliin.”

”Se puhelu muutti elämäni.”

Liverpoolin päävalmentaja Jürgen Klopp tervehti yleisöä 21. heinäkuuta Saksan Leipzigissä pelatun ottelun jälkeen.

Tapaamisen jälkeen Klopp oli vakuuttunut siitä, että tanskalainen voisi valmentaa joukkuetta rajaheitoissa. Ennen kuin Grønnemark aloitti Liverpoolissa valmentajana, Liverpool oli Valioliigassa kolmanneksi heikoin joukkue rajaheitoissa.

Liverpoolin pelaajat suhtautuivat Grønnemarkin mukaan myönteisesti. Ensi alkuun hän sanoi, ettei ole tekemässä Liverpoolista uutta Stokea, joka tunnettiin pitkistä rajaheitoistaan.

”Klopp sanoi joukkueelle pyytäneensä minut auttamaan rajaheitoissa, koska se oli joukkueen suurin heikkous. Hän sanoi olevansa sataprosenttisen varma, että minä pystyisin tekemään heistä parempia.”

”Ensimmäisellä kaudellani Liverpool kehittyi parhaimmaksi rajaheitoissa. Joukkue pystyi pitämään pallonhallinnan 68 prosentissa rajaheitoistaan. Koska he olivat olleet niin huonoja aiemmin niissä, he saivat etua muihin nähden parantamalla rajaheittojaan.”

”Jalkapallo-otteluita voi muuttaa rajaheitoilla.”

Grønnemarkin mukaan suurin ongelma rajaheitoissa on, että heittävän joukkueen tilan luominen ei ole tarpeeksi hyvällä tasolla. Joko joukkue ei luo ollenkaan tilaa tai hyvin vähän tilaa tai sitten on liian ilmeistä, kuka pelaaja on saamassa pallon.

”Jos puhutaan hyökkäävän joukkueen rajaheitoista, keskityn valmentamisessa tilan luomiseen joukkueena. Siinä on kyse pelaajien houkuttelemisesta pois alueelta ja pelaajien tuomisesta vapaalle alueelle ja niin edelleen. Silloin on mahdollista saada laadullisesti parempaa tilaa ja suuremmat mahdollisuudet pitää pallo.”

”Systeemissäni on 50 erilaista ratkaisua kentän eri alueille. Joukkueeni oppivat 50 perusratkaisua, ja sitten nämä vaihtoehdot voidaan toteuttaa monin eri tavoin riippuen pelaajien määrästä ja ajoituksista. Teoriassa vaihtoehtoja on tuhansia.”

Kun pelaajilla on perusratkaisut hallussaan, he voivat käyttää peliälyään valitessaan, minkä vaihtoehdon he toteuttavat riippuen myös siitä, mikä on vastustajan puolustusmuoto. Jos yksi vaihtoehto sulkeutuu, pitää avata uusia tiloja.

Haastattelun lopuksi kävelimme alle 21-vuotiaiden maajoukkueen harjoitusten ohi Pallokentällä, ja joukkueen päävalmentaja Juha Malinen tuli tervehtimään tanskalaisvalmentajaa.

Malisen mukaan teknisesti hänen joukkueensa pelaajat voisivat olla parempia rajaheitoissa.

”Mahdollisesti voisimme käyttää sinua myöhemmin maajoukkueissamme”, Malinen sanoi.

”En tarvitse enempää kuin kolme varttia antaakseni teille perustiedot auttaakseni teitä”, Grønnemark totesi itsevarmasti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat