Päävalmentaja Anna Signeul johtaa Suomen maajoukkueen EM-kisoihin. ”Nautin kilpailusta”, hän sanoo.

Opettaja, joka haastaa oivaltamaan

Suomen jalkapallo­maajoukkueen päävalmentaja Anna Signeul sanoo, että urheilu on elämän oppikoulu. Omaa kouluaan Signeul on käynyt lapsesta asti, ja nyt hänen pestinsä Helmareiden valmentajana huipentuu EM-kisoissa Englannissa.


6.7. 2:00 | Päivitetty 7.7. 6:52

Opettaja. Sellaiseksi Anna Signeul halusi tulla jo nuorena, ja sellaisena hän näkee itsensä nyt 61-vuotiaana. Nuoruuden haaveammattiinsa hän ei kuitenkaan koskaan päätynyt, mutta suuren osan elämästään hän on viettänyt opettaen ja valmentaen urheilijoita.

Signeulin tie Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi on ollut pitkä. Nyt edessä on viisivuotisen pestin huipentuma, kun Helmarit-lempinimellä tunnettu joukkue pelaa EM-lopputurnauksessa Englannissa heinäkuussa.

Signeul asui lapsuutensa ja nuoruutensa Falunissa, reilut parisataa kilometriä luoteeseen Tukholmasta. Muutaman kymmenen tuhannen asukkaan kaupungissa urheiluhullun tytön harrastuksiin kuului kaikkea mäkihypystä pöytätennikseen ja suunnistukseen.

”Tennis oli ykköslajini, mutta pelasin myös jalkapalloa. Jo 14-vuotiaana opetin nuorempiani tenniksessä”, Signeul kertoo.

”Lukion jälkeen halusin liikunnanopettajaksi, mutten saanut opiskelupaikkaa. Päätin yrittää seuraavana vuonna uudestaan ja työskentelin sillä välin liikunnanopettajan sijaisena. Se oli todella onni, sillä sen vuoden aikana ymmärsin, etten missään nimessä halunnut siihen hommaan.”

19-vuotiaana Signeul siirtyi IK Bragen riveihin pelaamaan jalkapalloa ja tennis sai jäädä, kun sosiaalisempi joukkuelaji voiton. Samalla käynnistyi valmennusura kuin vahingossa.

”Joukkuetoverini pyysi minua avuksi 16-vuotiaiden tyttöjen valmentamisessa. Menin sinne, ja seuraavalla kerralla joukkuetoverini ei tullutkaan enää. Hän sanoi vain, että kyllä minä voin sen joukkueen hoitaa.”

Signeul sanoo, että olisi varmasti päätynyt valmentajaksi ilman joukkuetoverin ”huijaustakin”.

”Se oli hauskaa ja sosiaalista. Urheilu on hyväksi kaikille, se on elämän oppikoulu. On tekemistä, jossa oppii sääntöjen ja aikataulujen noudattamista ja joukkuetyöskentelyä. Saa uusia ystäviä.”

Anna Signeul Helmareiden harjoituksissa Göteborgissa viime syksynä.

12-vuotinen pelaajaura päättyi vuonna 1992. Signeulin tilille tuli yhteensä 240 ottelua Ruotsin pääsarjassa Damallsvenskanissa. Valmennusurasta tuli vielä sitäkin mittavampi.

Seurajoukkuevalmentamisen ohella Signeul otti vastuulleen Ruotsin tyttömaajoukkueet vuosina 1996–2004, ja vuonna 2005 oli vuorossa ensimmäinen aikuisten maajoukkue: Skotlanti.

”Nautin kilpailusta. Olin valmentanut nuoria kymmenisen vuotta, ja halusin valmentaa aikuisia korkeimmalla tasolla. Nuorilla kehittyminen on tärkeää, mutta aikuisten maajoukkueessa tärkeää on pystyä suoriutumaan huipputasolla tärkeimmillä hetkillä.”

Arvokisojen ovet aukesivat vuonna 2017, kun Skotlanti selvisi EM-kisoihin ensimmäistä kertaa. Lopputurnauksessa Skotlanti jäi maalierolla yhden osuman päähän paikasta puolivälieriin sijoituttuaan tasapisteisiin Espanjan ja Portugalin kanssa.

”Se osoittaa, kuinka pienet marginaalit huipputasolla on.”

EM-turnauksen jälkeen tie vei Suomeen, kun Palloliitto palkkasi Signeulin tämän maanmiehen Andreé Jeglertzin seuraajaksi. Yksi asia yllätti Signeulin.

”Kun tulin joukkueeseen, keskustelin pelaajien kanssa riskien arvioimisesta. Yksi pelaaja sanoi, ettei ollut koskaan kuullut koko asiasta.”

”Sitä jalkapallon opettaminen on, että pelaajat oppivat tekemään omia päätöksiä ja valintoja ja arvioimaan riskejä. Ei voi vain tehdä, kuten valmentaja sanoo, pitää tunnistaa erilaisia tilanteita ja oppia ratkaisemaan niitä. Pitää oppia pelaamaan peliä.”

”Olemme yrittäneet vahvistaa jokaista pelaajaa ja tehdä asioita yhdessä.”

Suomi oli maailmanlistalla sijalla 28, kun Signeul otti joukkueen komentoonsa. Tällä hetkellä sijoitus on 29.

Vuoden 2019 MM-karsinnoista jäi käteen lohkon kolmossija Espanjan ja Itävallan jälkeen, mutta nyt Signeulin aika huipentuu EM-lopputurnauspaikkaan. Paikka MM-jatkokarsinnoissakin on vielä mahdollinen.

”Kilpailu Euroopassa on kovaa, mutta olemme menneet mielestäni todella paljon eteenpäin. Olemme yrittäneet vahvistaa jokaista pelaajaa ja tehdä asioita yhdessä. Siinä olemme onnistuneet.”

”Olen työskennellyt yhdessä pelaajien kanssa löytääksemme heille oikeat seurat. Ei pidä ottaa liian isoja tai pieniä askeleita eteenpäin. Pelaajat ovat kehittyneet tässä. Kun tulin valmentajaksi, kymmenisen pelaajaa pelasi ulkomailla. Nyt heitä on 30, eli lähes koko maajoukkue.”

Signeulilla on ollut merkittävä rooli pelaajien urakehityksessä, sillä laajan kontaktiverkkonsa ansiosta hänellä on ollut tarjota valistunut näkemys erikokoisten askeleiden merkityksestä. Hän korostaa kuitenkin, että seuravalinnan pitää aina olla pelaajan oma päätös.

”En koskaan sano, että jonkun pitäisi mennä tiettyyn seuraan. He voivat soittaa ja kysyä mielipidettäni. En anna vastausta, vaan heidän pitää punnita vaihtoehtoja ja tehdä itse päätökset.”

Joukkue on kehittynyt, ja samoin on tehnyt joukkueen päävalmentaja. Signeul sanoo perusfilosofiansa pysyneen samana valmentamisen alusta alkaen, mutta näkee otteensa hieman muuttuneen vuosien ja kokemuksen karttumisen myötä.

”Olen aina välittänyt pelaajista. Ihminen on minulle tärkein, ei jalkapalloilija.”

”Johtajuuttani ajatellen olen muuttunut vähemmän kovaksi. Olin ollut itse huippu-urheilija, kun aloitin valmentamisen ja vaatimustasoni oli todella korkea pelaajille. Kun pääsee kauemmaksi omasta urasta, tulee ehkä hieman kiltimmäksi. Se ei tarkoita vaatimustason laskua, mutta hieman erilaista tapaa vaatia.”

”Vastaiskut ovat mahdollisuutemme.”

Anna Signeul ja Nora Heroum EM-karsintaottelussa Kyproksella viime vuonna.

Heinäkuussa pelattava EM-lopputurnaus asettaakin vaatimustason heti korkeammalle kuin Suomen arvokisahistoriassa koskaan aiemmin.

Helmarit joutuu nimittäin todella kovaan seuraan Englannin nurmilla. Jatkopaikkahaaveiden tiellä seisovat maailmantilaston viidentenä oleva Saksa, pari pykälää alempana oleva Espanja ja sijalla 15 majaileva Tanska.

Puolivälieriin jatkaa vain kaksi parasta joukkuetta jokaisesta lohkosta, joten tehtävä on todella vaikea. Skotlannin esimerkki vuodelta 2017 osoittaa, että yksikin voitto voi viedä lähelle jatkopaikkaa, mutta todennäköisesti se ei vielä riitä.

”Meillä on vastassa kolme vahvaa mutta hieman erilaista joukkuetta. Meillä on oma peli-identiteettimme ja pelitapamme, mutta kyllä meidän pitää sopeuttaa vähän pelaamistamme vastustajan mukaan.”

Suomi sai ensimakua maailman huippumaiden osaamisesta helmikuussa Ranskassa pelatussa turnauksessa. Ranskalta tuli oppitunti lukemin 0–5 ja Hollannilta 0–3, mutta maailmanlistan yhdeksikköä Brasiliaa vastaan irtosi 0–0-tasapeli.

Karsinnoissa Suomi teki 24 maalia, joista 20 Albaniaa ja Kyprosta vastaan. EM-kisoissa suurin kysymysmerkki on, miten Suomi onnistuu maalinteossa huippumaita vastaan.

”Meillä on pelaajia, jotka pystyvät laukomaan kaukaa ja myös läpijuoksuihin pystyviä, kuten Linda (Sällström) ja Sanni (Franssi) ja muitakin. Meidän tulee olemaan vaikea tehdä maaleja pitkistä hyökkäyksistä, koska vastustajat ovat niin hyviä paineistamaan pallollista pelaajaa.”

”Emme voi laskea pallonhallinnan varaan, vaan vastaiskut ovat mahdollisuutemme. Ja sen lisäksi meidän pitää olla erinomaisia erikoistilanteissa.”

”Huono puoli on ollut se, etten osaa suomea.”

Anna Signeul sanoo, että on tärkeää ottaa vastuu tekemisistään.

Viiden vuoden rupeama Helmareissa on kääntymässä loppusuoralle, mutta vielä ei ole viimeisen yhteenvedon aika. Signeul nauttii, kun on taas koronarajoitusten jälkeen päässyt matkustamaan vapaammin Suomen ja Ruotsin välillä ja tekemään työtään täysipainoisesti.

Yksi asia Signeulia harmittaa liittyen aikaan Suomessa.

”Huono puoli on ollut se, etten osaa suomea ja olemme joutuneet puhumaan englantia. Sitä jää välillä väkisin ulkopuoliseksi, kun ei osaa kieltä ja monet yksityiskohdat menevät ohi. Se on ollut sääli, mutta suomi on vaikea kieli oppia.”

Päävalmentaja tiivistää ajatuksensa lopuksi kahteen lauseeseen, jotka on sopivat erinomaisesti niin jalkapallokentälle kuin muuhunkin elämään.

”On tärkeää oppia ottamaan vastuu tekemisistään ja seisomaan omilla jaloillaan. Ei pidä mennä piiloon.”

Lue lisää: Kaikki EM-jalkapallosta kertovat jutut löytyvät tästä linkistä.

Lue lisää: ”Herrajumala” – Eveliina Summanen ilmestyi ensimmäistä kertaa poikien harjoituksiin, eikä mykistynyt valmentaja ollut uskoa silmiään

Lue lisää: Tinja-Riikka Korpela teki naisten ja miesten peleistä terävän havainnon, jonka pitäisi herättää kaikki jalkapallon seuraajat: ”Se on vielä tabu”

Lue lisää: Maalitykki, joka ei halua olla valo­keilassa, maailman paras pelaaja ja nopea­jalkainen taituri – he ovat EM-kisojen 11 tähteä

Lue lisää: EM-jalkapallon otteluohjelma tarjoaa huippupelejä lähes kuukaudeksi

Lue lisää: Helmarien pelaamisen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi EM-karsintojen jälkeen

Lue lisää: Suomea edustaa kokenut ja hyvähenkinen joukkue – HS esittelee Helmarien pelaajat EM-turnauksessa

Lue lisää: Linda Sällströmiltä, Tuija Hyyryseltä ja Anna Westerlundilta tiukka näkemys yhdenvertaisuudesta Suomessa: "Ei voi olla niin, että tasa-arvo pysyy hetken"

Lue lisää: EM-huuma jäänee lyhyeksi, mutta Helmarit ovat saavuttaneet jo suuria asioita

Lue lisää: Sanni Franssilta koskettavat kiitokset perheelle: ”Ei aina ole kivaa ja helppoa”

Lue lisää: Suomen kaikki vastustajat ovat Euroopan ehdotonta eliittiä – HS arvioi Helmareiden mahdollisuudet EM-turnauksessa

Lue lisää: Ruotsi ja Englanti kuuluvat suosikkeihin, Norja voi yllättää, mutta kestääkö riitelevän Ranskan kantti – HS arvioi, kuinka EM-lohkoissa käy

Lue lisää: HS tarjoaa ainutlaatuista tilastodataa heti Helmareiden otteluiden jälkeen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat