Jonna Hakkaraisen tapaus paljastaa urheilun kurinpidon sekamelskan: ”Tulee leegio juristeja, jotka päätyvät siihen, että ei voida tehdä mitään”

Nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen tekemä häirintäilmoitus karahtaa todennäköisesti seitsemän päivän ilmoitusaikaan.

Jonna Hakkaraisen ex-valmentajastaan tekemää häirintäilmoitusta on palloteltu taholta toiselle.

8.6. 16:33 | Päivitetty 9.6. 8:46

Nyrkkeilijä Jonna Hakkarainen teki tammikuussa Suomen urheilun eettiselle keskukselle (Suek) ilmoituksen epäillystä urheilun eettisestä sääntörikkomuksesta. HS kertoi asiasta sunnuntaina.

Nyt näyttää siltä, että Hakkaraisen ilmoitusta pallotellaan tutkivalta taholta toiselle: aina löytyy joku seikka, jonka puitteissa asiaa ei voida käsitellä.

Ilmoituksessa Hakkarainen kertoo ex-valmentajan häntä kohtaan harjoittamasta häirinnästä ja henkisestä väkivallasta. Hakkaraisen mukaan myös fyysistä koskemattomuutta on loukattu. Ex-valmentaja toimii nyrkkeilyn johtotehtävissä.

Ilmoitus siirrettiin Suekista kamppailulajien yhteiseen kurin­pito­valiokuntaan.

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste toteaa, että urheilun eettisten rikkomusten kurinpidossa on tällä hetkellä ”aika sekamelska”.

Vuoden 2022 alkaessa tulivat voimaan Suomen Olympiakomitean hyväksymät vakavia eettisiä rikkomuksia koskevat kurinpitomääräykset.

Osa lajiliitoista on siirtynyt uuteen kurinpitosäännöstöön, kun taas osa lajiliitoista ei koe tarvetta liittyä siihen, osa omaksuu uudet, mutta säilyttää osin omat kurinpitomenettelynsä ja sitten on vielä tapaukset, jotka ajoittuvat siirtymävaiheeseen.

”Maallikolle tämä voi näyttäytyä aikamoisena salatieteenä, kenen pitäisi tutkia ja missä elimessä asioita käsitellä? Sitten kun teet ilmoituksen, tulee leegio juristeja, jotka lukevat aikansa sääntöjä ja päätyvät siihen, että sori, ei voida tehdä mitään” Rauste kuvaa tilannetta.

Tältä vaikuttaa myös Hakkaraisen ilmoituksen kanssa, jossa 1.1.2022 on ratkaiseva päivämäärä.

Suomen nyrkkeilyliitto on yksi niistä lajiliitoista, jotka ovat liittyneet uusiin kurinpitomääräyksiin, jotka tuolloin astuivat voimaan, mutta Suek siirsi tapauksen kamppailulajien kurinpitovaliokunnalle, koska suurin osa ilmoituksessa käsitellyistä tapahtumista ajoittuu viime vuodelle.

Olli Rauste epäilee, että urheilun kurinpitoelinten ratkaisut urheilun eettisiä rikkomuksia koskevissa jutuissa tulevat lähivuosien aikana poikkeamaan hyvinkin paljon toisistaan.

Jos Hakkaraisen ilmoituksessa kuvailemat tapahtumat olisivat kaikki olleet tänä vuonna, tapausta tutkisi Suek, joka voisi viedä asian urheiluyhteisön yhteisen kurinpitolautakunnan päätettäväksi.

Tai jos Suek olisi alkujaan katsonut, että kyseessä on yksi pitkään jatkunut teko, joka katsotaan päättyneeksi, kun viimeinen osateko on päättynyt. Silloin tapausta voisi käsitellä uusien sääntöjen mukaan.

”Ilmeisesti he ovat ilmoituksen perusteella katsoneet ettei tapauksia voi katsoa yhdeksi jatketuksi teoksi”, Rauste toteaa.

Jos ensimmäinen pallonheitto oli vuodenvaihde, niin toinen on seitsemän päivän aikaikkuna.

Kamppailulajien kurinpitovaliokunta toimii lajiliittojen tekemien sääntöjen pohjalta. Niissä todetaan, että yksityishenkilön tekemä ilmoitus on toimitettava viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.

Kamppailulajien kurinpitovaliokunnan päätös tehtiin maanantaina, mutta päätösteksti on vielä valiokunnassa viimeisteltävänä.

Asianajaja Kari-Matti Lehti kurinpitovaliokunnan puheenjohtajistosta kommentoi maanantaina ennen päätöksen tekoa, että ”on mahdollista ettei tämä meidänkään sääntöjen kannalta ainakaan kaikilta osin ole mahdollista ottaa käsiteltäväksi”.

Hakkaraisen ilmoituksessa ainoastaan Tammer-turnauksen tapahtumat osuvat seitsemän päivän sisään ilmoituksen tekemisestä.

Muut Hakkaraisen kuvaamat tapahtumat, kuten hieronnan jälkeen tapahtunut väkisin painiminen ja huorittelu, sijoittuvat ajallisesti viime vuodelle.

Rauste epäilee, että seitsemän päivän käsittelyaika on historiallinen jäänne ajalta jolloin kurinpitotapaukset koskivat lähinnä kilpailutapahtumia.

”Tähän tapaukseen ajateltuna se on ihan järjettömän lyhyt aika. Kukaan ei vaan ole tajunnut sääntöjä uudistaessa, että pitäisikö määräaikaa pidentää, jos me laajennamme kurinpitosääntöjä koskemaan myös kilpailujen ulkopuolisia tapahtumia.”

”Normaalisti, jos on kyse seksuaalissävytteisestä asiasta, niin vaatii vähän etäisyyttä, että uhri kykenee edes rauhassa miettimään, tekeekö hän asiasta kurinpitojutun. Se harkinta vaatii aikaa. Esimerkiksi Suekin uusissa tutkintasäännöissä on viiden vuoden määräaika.”

Ilmoitus on siis ensin käännetty pois uusien sääntöjen mukaisesta kurinpitomenettelystä vanhaan ja siellä on noussut seitsemän päivän seinä vastaan.

Päätös todennäköisesti on, että ainakin suurimmaksi osaksi ilmoituksen tapaukset pitää jättää tutkimatta.

Kurinpitopäätöksistä voi valittaa vielä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Tosin Rausteen mukaan ei ole mitenkään selkeää, onko valitusoikeus myös ilmoituksen tekijällä vai vaan tuomitulla.

”Jos oletetaan, että Hakkaraisella on valitusoikeus, niin hän voi valituksen tehdä ja maksaa käsittelymaksun, mutta sielläkin on vastassa asianajajat ja jos sääntö sanoo, että ilmoitusaika on seitsemän päivää, niin eivät he voi sääntöjä muuksi muuttaa.”

Hakkarainen voi toki valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan siitä, voidaanko tapahtumia katsoa yhdeksi teoksi, joka on loppunut tämän vuoden puolella.

Mutta se vaatii asianajajan ja taloudellisia resursseja.

”Kun mennään sääntöviidakkoon, niin siellä urheilija ei yksin pärjää. Asianajaja maksaa, eikä nämä ole halpoja juttuja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat