Tasa-arvovaltuutettu selvittää häirintä­tapausta Olympia­komiteassa – HS:n tiedot: Kyseessä jo aiemmin julkisuuteen noussut Tokion olympialaisiin liittyvä tapaus

Urheilun sisäisillä kurinpitomenettelyillä ei voida poissulkea muihin oikeuksiin vetoamista.

Olympiakomitean logo koristaa Sporttitaloa.

14.6. 16:21 | Päivitetty 14.6. 21:37

Urheilu ei ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke. Se pätee myös häirintään, jota voidaan tarkastella muuallakin kuin urheilun omissa kurinpitoelimissä.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoo, että heillä on tällä hetkellä selvittelyssä yksi Suomen Olympiakomiteaa koskeva häirintätapaus.

”Meillä on yksi häirintää koskeva asia ollut täällä selvittelyssä. En yksilöi sitä sen tarkemmin, mutta ratkaisu on tulossa ulos lähiaikoina.”

Tasa-arvovaltuutettu on Suomen oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, joka valvoo tasa-arvolain noudattamista.

Tasa-arvovaltuutettuun otetaan yhteyttä urheilun parista hyvin laajalla kirjolla aina liikuntapaikkarakentamisesta liikunta-alan valintakoekiintiöihin. Paljon on järjestelmätason kysymyksiä.

Millaisissa tapauksissa tasa-arvovaltuutettu voi ottaa kantaa yksittäiseen häirintätapaukseen?

”Kyseessä pitää olla tasa-arvolain tarkoittama, eli seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä, jolloin meillä on toimivaltaa sitä käsitellä.”

Selvittäminen vaatii käytännössä syrjityn henkilön myötävaikutusta.

”Meillä on toimintatapa, että häirityn tai syrjityn henkilön täytyisi olla meihin yhteydessä ja pyytää, että selvitämme asiaa.”

Julkisuudessa on puitu viime aikoina useampaakin Olympiakomiteaan liittyvää häirintätapausta.

Viime syksynä varoituksen naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä saanut huippu-urheiluvastaava Mika Lehtimäki valittiin jatkokaudelle ilman, että Olympiakomitean hallitus tiesi asiasta. Lehtimäki erosi maaliskuussa, kun asia tuli julkiseksi.

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste on pitänyt Ylen esittämiä syytöksiä fyysisestä kajoamisesta ja valta-aseman väärinkäytöstä huomattavan vakavina ja ihmetellyt, miksi Olympiakomitea ei vienyt Lehtimäen tapausta Suekin tutkittavaksi.

Myös painonnostaja ja Olympiakomitean hallituksen entinen urheilijajäsen Anni Vuohijoki joutui häirintäepäilysten kohteeksi.

Hänen väitettiin häirinneen Leijonien varapelaajia Pekingin olympialaisissa. Tämän tapauksen vei Suekiin sekä Olympiakomitea, että Vuohijoki. Tapauksen tutkinta päätettiin toukokuussa, koska asianosaisia ei ollut.

Lisäksi tutkittavana on ollut kolmas tapaus, joka liittyy Tokion olympialaisiin. Niin sanottu ”Tokion mies” on myös Huippu-urheiluyksikön työntekijä.

HS:n tietojen mukaan tasa-arvovaltuutetun tutkittavana oleva tapaus on näistä viimeinen ja se on myös Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin selvitettävänä. Kyseessä ei ole siis uusi tapaus.

Urheilun sekavana näyttäytyvä eettinen kurinpito on muutenkin herättänyt ihmetystä. Viime aikoina keskustelu häirinnästä urheilun parissa on pyörinyt nyrkkeilyn ympärillä.

Nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen häirintäilmoituksen päätös julkaistiin maanantaina.

Kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta ei ottanut tutkittavaksi viime vuoden puolella tapahtuneita asioita vedoten seitsemän päivän ilmoitusaikaan.

Se ei myöskään pitänyt ilmoitukseen kirjattua häirintää tarpeeksi painavana asiana oma-aloitteiseen tutkintaan.

Yksittäistapauksiin Maarianvaara ei ota kantaa, mutta toteaa urheilun itsesääntelymekanismien toimivan silloin, kun ne helpottavat, täydentävät ja parantavat urheilijan oikeussuojaa olemassa olevan muun lainsäädännön lisäksi.

”Itsesääntelymekanismit ovat ongelmallisia, jos ne heikentävät urheilijan oikeussuojaa niin, että erilaisilla muotoseikoilla rajataan mahdollisuutta saada hyvitystä tapahtuneesta tai tekijä ei joudu vastuuseen.”

”Mutta ei tällaisilla voi rajoittaa muita oikeussuojakeinoja, oli kyse sitten rikoslaista, vahingonkorvauslaista tai tasa-arvolaista.”

Häirinnästä kannustetaan puhumaan avoimesti, mutta päätökset, joissa häirintää ei koeta painavana syynä tai niitä ei käsitellä jonkin muotoseikan takia, voivat aiheuttaa sen, että häirinnästä kertonut jää entistä haavoittuvampaan asemaan.

”Ylipäänsä häirintä ja syrjintä ovat valtavan aliraportoituja ongelmia yhteiskunnassa. Taustalla on pitkälti se, että uhri kokee ettei kuitenkaan saa oikeutta mistään, joten miksi lähteä viemään asiaa eteenpäin. Siinä voi olla riski, ettei uhria oteta vakavasti ja että hänen työ- tai muuta uraansa hankaloitetaan.”

Häirintäilmoituksen ex-valmentajastaan tehnyt nyrkkeilijä Jonna Hakkarainen pelkäsi, että nyrkkeilyalan johtotehtävissä vaikuttava ex-valmentaja voi jatkaa häirintää vallankäytön kautta.

Urheilun parissa tapahtuneita asioita kannattaakin tarkastella myös urheilun ulkopuolella. Maarianvaaran mukaan oletuksena ei pidä olla se, että tapauksia käsitellään vain ”omassa pesässä”.

”On tärkeää ymmärtää ettei tällaisilla sisäisillä menettelyillä voida poissulkea muihin oikeuksiin vetoamista, kuten rikoslakiin tai tasa-arvolakiin tai muuhun lainsäädäntöön, joka voi tulla sovellettavaksi tällaisissa tilanteissa.”

Kurinpitoilmoituksen tekeminen on raskas prosessi ja ilmoituksen tekijä ei välttämättä jaksa käydä läpi useampia prosesseja. Esimerkiksi nuori urheilija ei aina ymmärrä, millainen prosessi edessä on ja mikä olisi ensisijainen taho asian selvittämiseksi.

”Onko kyse jopa rikoksesta, onko syytä tehdä myös poliisille tutkintapyyntö ja mitä voi ylipäänsä lähteä vaatimaan. En osaa sanoa, mikä taho olisi oikea antamaan urheilijalle neuvontaa, me toki neuvomme tasa-arvolakiin liittyvissä asioissa.”

Urheilun sisäisillä toimijoilla ei myöskään ole sellaista mahdollisuutta tutkia asiaa, kuin esimerkiksi virkavastuulla toimivalla poliisilla.

Eikä urheilun kurinpidossa kuultavia koske samanlainen totuudessapysymisvelvoite kuin poliisikuulusteluissa.

Onko urheilun sisäinen kurinpitomenettely aina edes paras kanava hakea oikeutta?

”Hyvä kysymys. Ja mitä sieltä oikeastaan voi saada? Urheilun kurinpitoelimet voivat varmaan rangaista tekijää esimerkiksi toimitsijakiellolla, mutta onko sellaisia mekanismeja, joissa uhrille voitaisiin esimerkiksi määrätä jotain korvauksia?”

”Urheilussa piirit ovat usein pienet ja voi olla riski, että valta-asetelmat vaikeuttavat tapausten käsittelyä. ”

Täsmennetty tutkittavana olevaan tapaukseen liittyviä tietoja Olympiakomitean osalta kello 19.30.

Korjattu 15.6. kello 16.30 kohta,jossa puhutaan Leijonien varapelaajien häiritsemisestä. Kyseessä Pekingin olympialaiset eikä Tokion, kuten jutussa mainittiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat