Suomen olympiakomitean ongelma paisuu – uusi selvitys paljasti kokemukset työhön liittyvästä kiusaamisesta

Suomen olympiakomitealla on kova työ vakuuttaa urheilijat, valmentajat, yhteistyökumppanit ja katsojat toimintansa eettisyydestä, kirjoittaa HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja Tero Hakola.

Suomen olympiakomitean päämaja sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä.

21.6. 15:12 | Päivitetty 21.6. 17:58

Suomen olympiakomitealla on iso ongelma.

Urheilullisesti hyvin sujuneiden Pekingin olympialaisten jälkeen suomalaisen urheilun edunvalvoja ja lippulaiva on kulkenut skandaalista toiseen.

Luottamusta Olympiakomitean puheenjohtajistoon on mitattu tänä vuonna jo kerran toukokuun lopulla järjestetyssä ylimääräisen jäsenkokouksen neuvoa-antavassa äänestyksessä.

Tulos oli silloin selvä. Jäsenjärjestöt totesivat äänin 72–22, että puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja varapuheenjohtajat Sari Multala ja Susanna Rahkamo voivat hyvin jatkaa tehtävässään.

Vapaavuori arveli silloin (Yle 31.5), että epäluottamusäänestykseen syy, huippu-urheiluyksikön entisen johtajan Mika Lehtimäen tapaus on nyt loppuunkäsitelty.

Hän myös lupasi, että olympiakomitea ryhtyy kaikkiin suositeltuihin toimenpiteisiin hallinnon kehittämiseksi.

Lue lisää: Olympiakomitean johto sai synninpäästön ja luottamuksen, mutta itse asia jäi vielä selvittämättä

Suomen Olympiakomitean ongelmana on, että tietoja järjestön piirissä tapahtuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä ja huonosta johtamisesta tulee kaiken aikaa lisää.

Tasa-arvo-valtuutettu totesi maanantaina julkaisemassaan lausunnossaan, että Suomen olympiakomitea ja Suomen urheiluliitto olivat laiminlyöneet tasa-arvolain mukaisen velvollisuutensa puuttua Tokion olympialaisissa ilmenneeseen seksuaaliseen häirintään.

Vähintään yhtä pahalta kuulosti maanantaina julkistetut tiedot, joiden mukaan peräti joka neljäs Suomen olympiakomitean työntekijä oli kokenut työympäristössään kiusaamista.

Työympäristöllä tarkoitetaan toimistoa, huippu-urheilun, luottamustoimien ja epävirallisten tapahtumien toimintaympäristöä.

Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin tekemään kyselyyn vastasi 55 työntekijää eli 90 prosenttia Suomen olympiakomitean henkilöstöstä.

Kyselyn mukaan kiusaaminen oli ilmennyt esimerkiksi mauttomina vitseinä, kokemuksena eristämisestä, sivuuttamisena tai osaamisen kyseenalaistamisena. Fyysistä häirintää ei kyselyssä noussut esiin.

Selvityksen mukaan olympiakomiteassa ilmenee kiusaamista enemmän kuin muissa vastaavissa työyhteisöissä.

Kumpikin tuoreista uutisista viittaa siihen, että Suomen olympiakomiteassa ollaan oltu näihin päiviin asti väliinpitämättömiä ja kykenemättömiä tunnistamaan epäasiallista käytöstä.

Epäterve kulttuuri on saanut kehittyä ja muhia rauhassa. Voi olla, että se on ollut aina tietynlainen maan tapa, eikä mikään olisi muuttunut, elleivät epäkohdat olisi tulleet julkisuuteen.

Se on surullinen ajatus etenkin kun Olympiakomitean pitäisi olla suomalaisessa urheilussa omalla toiminnallaan suunnannäyttäjä ja moraalinen omatunto.

Kysymys kuuluukin pystyvätkö samat henkilöt, jotka eivät ole ongelmia aiemmin havainneet, ohjaamaan toiminnan uuteen aikaan? Onko heillä siihen taitoa ja uskottavuutta?

Kyse ei nimittäin ole pelkästään siitä, luottaako Suomen olympiakomitean toimintaan sen jäsenjärjestöjen johtajat.

Olympiakomitean pitäisi vakuuttaa ennen kaikkea sen tärkein sidosryhmä eli urheilijat, valmentajat ja muut taustavoimat.

Lisäksi pitäisi saavuttaa muun muassa yhteistyökumppanien, maksavan yleisön, penkkiurheilijoiden, valtion tukieuroista päättävän opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäröivän yhteiskunnan luottamus.

Siinä riittääkin haastetta.

Täsmennetty otsikkoa ja lisätty työympäristöä kuvaava lause tiistaina 21. kesäkuuta kello 17.55.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat