Helmarien pelaamisen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi EM-karsintojen jälkeen

Otteluissa kovatasoisia maita vastaan on ilmennyt, että Suomen heikkoutena on muun muassa oman maalinedustan suojeleminen. Nyt puolustuksen ongelmat pitäisi ratkoa ennen EM-turnauksen alkua, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Virtanen.

Tinja-Riikka Korpela nappasi pallon käsiinsä maaottelussa Japania vastaan.

6.7. 2:00 | Päivitetty 6.7. 7:55

Suomen naisten jalkapallo­maajoukkue lähtee tukalasta tilanteesta EM-turnaukseen. Juuri nyt joukkueen pitäisi olla parhaimmillaan, mutta peli ei siltä näytä. Yksi Suomen joukkueen vahvuuksista EM-karsinnoissa oli hyvä puolustus, mutta viimeisen vuoden aikana vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi.

Maajoukkuetta on valmentanut viiden vuoden ajan ruotsalainen Anna Signeul, joka on rakentanut realistisen ja jossain määrin kyynisenkin pelitavan Suomelle.

Alku näyttikin lupaavalta, kun Signeulin päävalmentaja­pestin alussa Suomi prässäsi aggressiivisesti korkealta ja satsasi vastahyökkäyksiin. Sittemmin aggressiivinen prässi on jäänyt vähemmälle.

Helmareilla pallonhallintaprosentti on usein jäänyt alle 50 prosenttiin. Se kertoo siitä, miten suoraviivaisesti joukkue on pelannut.

EM-karsinnoissa Suomi pystyi vielä luottamaan pitävään puolustukseensa ja vastahyökkäyksiin. Puolustus toimi karsinnoissa loistavasti ja päästi vain keskimäärin 0,25 maalia ottelua kohden ja piti oman maalinsa puhtaana peräti 6 ottelussa.

Mutta perustuiko Suomen hyvä puolustuspeli sittenkin liikaa vain hyvään maalivahtipeliin? EM-karsinnoissa ykkösmaalivahti Tinja-Riikka Korpela oli hyvässä vireessä ja teki ratkaisevissa otteluissa paljon tärkeitä torjuntoja. EM-karsinnoissa vastustajan maaliodottama oli keskimäärin 0,75, mikä kertoo siitä, minkä verran vastustajan olisi maalipaikkojen perusteella pitänyt tehdä maaleja ottelua kohden.

MM-karsinnoissa Korpelan pelaaminen ei ole ollut yhtä hyvällä tasolla. Samalla vastustajan maaliodottama nousi 0,94:ään.

Lue lisää: ”Herrajumala” – Eveliina Summanen ilmestyi ensimmäistä kertaa poikien harjoituksiin, eikä mykistynyt valmentaja ollut uskoa silmiään

Astetta pahemmalta puolustuksen ongelmat ovat näyttäneet, kun Suomi on pelannut maaotteluita selvästi itseään parempia vastustajia vastaan. Helmikuussa Suomi pelasi Ranskassa kutsuturnauksessa huippumaita Ranskaa (maailmanlistalla 2.), Hollantia (4:s) ja Brasiliaa (9:s) vastaan. Se oli hyvä simulaatio siitä, mitä on luvassa EM-turnauksessa.

Suomella ei ollut mitään jakoa Ranskaa ja Hollantia vastaan, mutta Brasilian Suomi piti nollilla maalittomalla tasapelillä. Otteluissa kovatasoisia maita vastaan on ilmennyt, että Suomen akilleen­kantapäänä on oman maalinedustan suojeleminen. Keskityksissä ja erikoistilanteissa puolustus on ollut liian haavoittuvainen.

Helmarien pelin tunnuslukuja tilastoineen MyCoazh-tilastopalvelun mukaan viimeisen hyökkäys­kolmanneksen pallonhallinta­sekunnit, keskitykset ja onnistuneet keskitykset vastustajan rangaistusalueelle ovat määrällisesti kasvaneet Signeulin aikakaudella.

Mutta parantuneet tilastot eivät ole muuttaneet Suomen hyökkäyksiä tehokkaammiksi. EM-karsinnoissa Helmarit tarvitsi keskimäärin seitsemän laukausta yhteen maaliin, mutta MM-karsinnoissa joukkue on tarvinnut keskimäärin kahdeksan laukausta maaliin.

Suomi puolustaa 4–4–2-muodolla tai parempia maita vastaan välillä 4–5–1-muodolla. Hyökkäys toimii puolestaan 2–4–4-muodolla, jossa laitahyökkääjät tulevat välikaistoille jättäen laitapakeille tilaa laitanousuille, tai 2–3–5-muodolla, jos laitapakki Emma Koivisto nousee ylös.

EM-turnauksessa Suomi tuskin prässää huippumaita ylhäältä, vaan yrittää hyödyntää tehokkaasti muutamat pelin aikana tulevat positiiviset tilanteenvaihdot.

Suomi ei ole onnistunut juurikaan puolustamaan hyviä maita vastaan pitämällä palloa. EM-turnauksen kolmesta alkulohkon ottelusta tuleekin selviytymis­taisteluita, joissa Suomi kyttää tilaisuuksiaan vastahyökkäyksiin.

Korpelan ja puolustuksen pitäisi venyä täydellisiin huippupeleihin, jotta Suomi voisi yltää edes yhteen tasapeliin turnauksessa.

Lue lisää: Kaikki EM-jalkapallosta kertovat jutut löytyvät tästä linkistä.

Lue lisää: Päävalmentaja Anna Signeulilla on suomen kielestä käsitys, jonka moni ulkomaalainen jakaa

Lue lisää: Tinja-Riikka Korpela teki naisten ja miesten peleistä jäätävän havainnon, jonka pitäisi herättää kaikki jalkapallon seuraajat: ”Kaikkien pitäisi kannattaa tasa-arvoa”

Lue lisää: Sanni Franssilta koskettavat kiitokset perheelle: ”Ei aina ole kivaa ja helppoa”

Lue lisää: EM-huuma jäänee lyhyeksi, mutta Helmarit ovat saavuttaneet jo suuria asioita

Lue lisää: Suomea edustaa kokenut ja hyvähenkinen joukkue – HS esittelee Helmarien pelaajat EM-turnauksessa

Lue lisää: Suomen kaikki vastustajat ovat Euroopan ehdotonta eliittiä – HS arvioi Helmareiden mahdollisuudet EM-turnauksessa

Lue lisää: Ruotsi ja Englanti kuuluvat suosikkeihin, Norja voi yllättää, mutta kestääkö riitelevän Ranskan kantti – HS arvioi, kuinka EM-lohkoissa käy

Lue lisää: Helmarien lääkäri: Natalia Kuikalla ei ole koronaa, mutta muiden testien tuloksia odotetaan vielä

Lue lisää: Linda Sällströmiltä, Tuija Hyyryseltä ja Anna Westerlundilta tiukka näkemys yhdenvertaisuudesta Suomessa: "Ei voi olla niin, että tasa-arvo pysyy hetken"

Lue lisää: EM-jalkapallon otteluohjelma tarjoaa huippupelejä lähes kuukaudeksi

Lue lisää: HS tarjoaa ainutlaatuista tilastodataa heti Helmareiden otteluiden jälkeen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat