Jelena Ostapenko tietää, miten sekaisin elämä menee, kun nuorena saa liian paljon liian äkkiä: ”Se oli hullua”

Ranskan avointen mestaruus teki latvialaisesta Jelena Ostapenkosta tähden, jonka kaikki tunnistavat.

Latvian Jelena Ostapenko eteni neljännelle kierrokselle Wimbledonissa.

1.7. 18:40

Lontoo

Latvialaisen Jelena Ostapenkon jokaisesta hetkestä kentällä näkee, että hän nauttii pelaamisesta Wimbledonin tennisturnauksessa. Ilo siirtyy myös tulostaululle.

Ostapenko suorastaan liiteli neljännelle kierrokselle kukistamalla romanialaisen Irina Camelia-Begun 3–6, 6–1, 6–1.

Yksi turnauksen suosikeista on raiteillaan ja valmis hakemaan menestystä.

Vihdoinkin, voisi sanoa. Ostapenkon, 25, ura ja elämä muuttui keväällä 2017 täydellisesti. Hän voitti Ranskan avoimen mestaruusturnauksen ensimmäisenä sijoittamattomana pelaajana sitten vuoden 1933.

Ostapenko lähti Pariisiin 19-vuotiaana, mutta palasi kotiin Riikaan 20-vuotiaana juhlittuna grand slam -voittajana.

”Minulla oli aina tavoitteena voittaa grand slam -turnaus ja olin menossa kohti unelmaani, mutta en ollut vielä valmis siihen”, Ostapenko sanoo HS:lle Wimbledonissa.

”Tiesin, että voisin voittaa grand slamin jonain päivänä, mutta en näin aikaisin.”

Vuoden 2017 Ranskan avoin oli vasta kahdeksas grand slam -turnaus Ostapenkolle, ja hän oli hävinnyt seitsemässä edeltävässä kisassa peräti neljä kertaa ensimmäisellä kierroksella.

Sijoitetut ja suosikit tulivat täysin muualta kuin Latviasta.

”Sain tietenkin paljon huomiota ja asioita tapahtui, ja kaikki odottivat, että pelaisin samalla lailla joka turnauksessa. Eikä se tietenkään ole mahdollista kenellekään.”

”Se vaati jonkin verran aikaa tottua siihen.”

Naisten tenniksessä mestarit ja grand slam -voittajat vaihtuvat melko tiuhaan, mutta Ostapenkon peliesitys ja Romanian Simona Halepin voittaminen Roland Garrosin finaalissa oli uutta.

Latvialla on koripallotaiturinsa, mutta nyt maa sekosi nuoresta tennistähdestä.

”Se oli hullua, mutta hyvällä tavalla hullua. Kun tulin lentokentälle, siellä oli punainen matto odottamassa. En ole koskaan ollut edes tenniskentällä niin hermostunut kuin olin silloin lentokoneesta noustessani”, Ostapenko muistelee.

”Oli hienoa nähdä kaikki ne ihmiset, mutta samalla stressaavaa, kun minun piti saada aikaa tottua siihen.”

Ranskaan lähtiessään Ostapenko oli hyvä ammattilainen, mutta WTA-sijoituksellaan 47:nneksi hänestä ei kohistu. Rankkaus ponnahti sijalle 12 ja uudesta tähdestä tuli sijoitettu pelaaja jokaisessa turnauksessa.

”Elämäni muuttui täysin. Jokainen Latviassa tunnisti minut. Se on tavallaan mukavaa, mutta siihen täytyy valmistautua.”

Ranskan mestaruus sekoitti paitsi Ostapenkon arjen myös hänen pelinsä. Voiton jälkeen hän on pelannut 17 grand slam -turnausta ja selviytynyt vain kaksi kertaa puolivälieriin tai välieriin.

Elämä ja arki alkaa tasaantua, mutta aikansa se otti.

Kuinka pitkään huumaa kesti?

”Kaksi vuotta, jopa enemmän. Ensimmäisinä kuukausina tai ehkä puoleen vuoteen, en tajunnut, mitä oli tapahtunut.”

”Kun aloin vihdoin ymmärtää, mitä oli tapahtunut, tuli siitä vielä lisää paineita.”

Nyt Ostapenkolla on hänen nimeään kantava tennishalli Riiassa Jurmalaan vievän kadun varrella. Viime kesänä hallin seinää komisti valtavan kokoinen Ostapenkon kuva.

”On todella mukava nähdä niin paljon lapsia pelaamassa ja kentät ovat melkein koko ajan täynnä. Ranskan avoimien voitto muutti kaiken.”

Wimbledonissa Ostapenko voisi hankkia yhden puolivälieräpaikan lisää. Peli ainakin näyttää siltä, että kaikki on mahdollista.

Ostapenko lyö palloa läpi takakentältä niistäkin tilanteista, kun se ei tunnu mahdolliselta.

Paineet ja stressin hän tuntee niin hyvin, ettei halua nostattaa mitään odotuksia.

”En halua ottaa paineita itselleni, vaan pelata vain ottelun kerrallaan. Ja pelata samalla tasolla tai jopa parantaa.”

”Tietenkin, jos pelaan hyvin, voin tehdä hyviä asioita täällä.”

Viime syksyn US Openissa naistennis sai lisää nuoria menestyjiä, kun britti Emma Raducanu voitti vain 18-vuotiaana ja karsinnoista tulleena mestaruuden. Hänen WTA-rankkauksensa oli silloin vaatimattomat 150.

Oletko muuten jutellut Raducanun tai loppuottelussa pelanneen Leylah Fernandezin kanssa näistä ongelmista?

”Emme ole jutelleet, mutta uskon, että heillä on paljon ihmisiä ympärillä, jotka tukevat ja antavat oikeita neuvoja.”

”Ei ole koskaan helppoa saavuttaa niin paljon niin nuorena.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat