Heidi Kollanen on odottanut EM-turnauksessa kärsivällisesti tilaisuuttaan päästä kentälle.

Hyvällä tavalla itsekäs

Heidi Kollanen pärjäsi Suomen futiskentillä loistavasti jo nuorena tyttönä. Vasta vuosi Yhdysvalloissa opetti kitkerästi, missä asioissa hänen täytyy pärjätä paremmin. ”Halusin olla siellä, missä minulla oli kavereita.”


16.7. 2:00 | Päivitetty 16.7. 17:26

Milton Keynes, Englanti

Vaihtopelaajan rooli on tylsä, ja sitä se on kaikessa kurjuudessaan Helmareissa Anna Signeulin päävalmentajakaudella.

Kiveen hakatun avauskokoonpanon jäljiltä liikenee vain silloin tällöin hajaminuutteja muille pelaajille.

Laitahyökkääjä Heidi Kollanen on yksi pelaajista, jotka toivovat vielä pääsevänsä kentälle EM-turnauksessa.

Kollanen myöntää, että häntä on harmittanut katsoa otteluita sivusta. Hän sanoo silti viihtyneensä EM-turnauksessa.

”Olen osa joukkuetta, vaikka en olekaan pelannut. Mutta ehkä pelien jälkeen on ollut suurin harmitus, ettei ole tullut tulosta eikä vastuuta itselleni.”

Kollasen mielestä on ollut kiva nähdä, että Suomi on pystynyt hetkittäin vastaamaan maailman huippujoukkueiden asettamaan haasteeseen.

”Joukkueina vastustajat ovat olleet parempia kokonaisuudessaan. Nuo pelit [Suomen alkulohkon ottelut] on voitettu enemmän joukkueina. Esimerkiksi Pernilla Harder ei pelannut meitä vastaan todella hyvää ottelua. Tanskan joukkue pystyi kääntämään ottelun heille.”

Helmarien joukkueesta on usein mainittu joukkueen ikärakenne ja se, että joukkueen vanhimmat pelaajat, kuten Linda Sällström, Anna Westerlund ja Tuija Hyyrynen saattavat lähitulevaisuudessa lopettaa maajoukkueuransa.

”Kun vanhemmat pelaajat joskus lopettavat, lähtee joukkueesta kokemusta ja rutiinia. Toisaalta luulen, että meillä nuorilla on paljon annettavaa joukkueelle. Olemme varmasti nälkäisempiä siinä vaiheessa, kun meillä on mahdollisuus saada isompaa roolia.”

Heidi Kollanen lämmitteli muiden vaihtopelaajien, Anna Auvisen (vas.) ja Jenny-Julia Danielssonin (oik.) kanssa ennen Suomen ottelua.

Pari viikkoa ennen kisoja Kollanen kertoi Helsingin Sanomille, kuinka hän on kaikkien kokemustensa jälkeen päätynyt EM-kisajoukkueeseen.

Taival on vaatinut vakavista loukkaantumisista kuntoutumista, epäonnistuneen reissun Yhdysvaltoihin ja kadoksissa olleen itseluottamuksen palautumisen Suomessa ennen kuin hän löysi itselleen sopivan paikan ulkomailta.

Kisajoukkueeseen pääsy kesäkuun alussa oli iloinen yllätys.

”Meillä oli juuri loppunut treenit, ja menin pukuhuoneeseen, jossa luin saamani sähköpostin. Sanoin parille joukkuekaverille, että olen mukana kisoissa. Joukkuekaverini Elli Pikkujämsä sai samaan aikaan kutsun, ja koko joukkue oli iloinen meidän puolesta. Se oli kiva hetki.”

25-vuotias Kollanen on pelannut 18 maaottelua, joissa hän on tehnyt kaksi maalia. A-maajoukkuedebyytin hän teki huhtikuussa 2018.

”Ensimmäinen polvivammani sattui vuonna 2017, ja siihen aikaan ikäluokkani pelaajia alkoi päästä maajoukkueeseen. Minulla meni kauemmin aikaa päästä mukaan.”

”Kun kaverit olivat juhlimassa uutenavuotena, me olimme kotona tekemässä kikkavideoita.”

Suomen päävalmentaja Anna Signeulill oli hauskaa Heidi Kollasen kanssa joukkueen harjoituksissa Stowe Schoolin kentällä Englannissa.

Kollasen urheilu-uran taustatarina on samankaltainen kuin monilla Helmareiden pelaajilla.

Hän harrasti paljon eri lajeja nuorena, hänellä oli toinen laji pitkään jalkapallon rinnalla ja lapsuusvaiheessa hän pelasi pitkään poikien kanssa.

Kollasen isä voitti omalla urheilu-urallaan judossa SM-kultamitaleja, joten oli luonnollista, että tytär päätyi myös harrastamaan judoa. Ensimmäisellä luokalla Kollanen meni Ilveksen poikien kaupunginosajoukkueeseen kavereidensa kanssa.

Samassa joukkueessa olivat hänen kaverinsa, Veera ja Oona Kauppi, joista tuli myöhemmin salibandyn maajoukkuepelaajia. 12-vuotiaina kaverukset vaihtoivat Ilveksen tyttöjoukkueeseen.

”Kaupin siskot ovat hyviä kavereitani, ja olemme tunteneet toisemme ala-asteelta saakka. Veeran kanssa olin samaan aikaan juniorimaajoukkueissa.”

Kollanen kertoo, miten he kävivät yhdessä pelaamassa jalkapalloa. He pelasivat aina koulun pihalla koulupäivinä ja usein koulun jälkeenkin.

Kun Kollanen oli 13–14-vuotias, hänelle alettiin puhumaan mahdollisuudesta päästä juniorimaajoukkueisiin. Silloin hän alkoi harjoittelemaan tavoitteellisemmin omalla ajallaan.

Maailman parhaaksi salibandyn naispelaajaksi tänä vuonna valitun Veera Kaupin mukaan Kollanen oli nuorempana päättäväinen, kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen.

”Silloin nuorempana hengailimme paljon yhdessä. Tosi usein olimme laittamassa jotain futiskisaa pystyyn tai treenaamassa yhdessä. Niitä kisoja ei kumpikaan halunnut hävitä, ja se on ehkä auttanut kumpaakin urheilu-urillamme”, Kauppi sanoi.

Hänen mukaansa kisat olivat kuitenkin hyväntahtoisia, ja kaverukset tsemppasivat toisiaan oppimaan uusia asioita.

”Olemme olleet huulenheittäjiä, että pystyimme ottamaan juttuja ihan läpällä. Jos jompikumpi oppi jonkin kikan, toisen piti oppia se sama ja vähän enemmänkin.”

Kaupin mukaan kentällä he olivatkin sitten hyvä tutkapari.

”Kumpikin meistä sanoi pienestä pitäen haluavansa futisammattilaisiksi. Se näkyi treenaamisessa omalla ajalla. Kun kaverit olivat juhlimassa uutenavuotena, me olimme kotona tekemässä kikkavideoita. Se oli meidän juttu.”

Kaudella 2014 15-vuotias Kollanen sai ison roolin Ilveksen Ykkösessä pelanneessa naisten joukkueessa.

”Oli sellainen olo, että pärjään. Se oli hyvä juttu siinä vaiheessa. Ykkösessä sain tosi paljon onnistumisia itselleni ja joukkueelleni.”

”Olin varmaan itsekäs, mutta se oli itsekkyyttä terveellä tavalla.”

Heidi Kollasen on sanottu olleen nuorempana ”päättäväinen, kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen”.

Kollasesta on sanottu, että hän oli nuorempana itsekäs pelaaja.

Hyökkääjälle se on hyväkin luonteenpiirre. Kollanen teki ensimmäisellä kaudellaan naisten joukkueessa 21 ottelussa 47 maalia.

”Olin varmaan itsekäs, mutta se oli terveellä tavalla itsekkyyttä. Halusin tehdä maaleja, mutta halusin myös, että voitamme niillä maaleilla.”

Kollanen ei muista antaneensa silloin maaliin johtaneita syöttöjä.

”Jos minulla oli maalipaikka, en edes etsinyt toista pelaajaa.”

Kollasesta tuntui, että valmentajat näkivät hänen potentiaalinsa, eivätkä koettaneet suitsia hänen tekemistään.

”Ei minulle koskaan sanottu, että nyt pitää muuttaa pelaamista. Välillä sanottiin, että tuossa tilanteessa olisi ollut parempi syöttää.”

Kaudella 2015 Kollasen kyltymätön maalinälkä kauhistutti vastustajia Naisten liigassa. Kollanen voitti 18-vuotiaana liigan maalipörssin 24 maalilla ja Ilves sijoittui hopealle.

Nousukiidossa ollut ura koki ensimmäisen kovan kolauksen seuraavana syksynä Yhdysvalloissa Florida State Universityssa.

Kollanen oli aiemmissa joukkueissaan tottunut siihen, että hän oli saattanut olla nopein tai parhaimmassa kunnossa oleva pelaaja.

”Floridassa olinkin keskitasoa. Kun tuli joitain vaikeita pelejä, menetin itseluottamukseni. Oli vaikeampi saada itseluottamusta takaisin, kun olin niin uudessa tilanteessa.”

Kollaselta kului aikaa sopeutua uuteen paikkaan, maahan ja pelityyliin. Talvella hänen polvestaan katkesi eturistiside. Hän mietti, että ehkä loukkaantuminen johtui siitä, että hän oli ollut tavallista väsyneempi.

”Päätin, että lähden kuntoutuksen jälkeen pois sieltä. Oli iso pettymys, miten aikani Yhdysvalloissa meni.”

”En halunnut olla seuraavaa kolmea vuotta elämästäni siellä väkisin.”

Heidi Kollanen ja Jenny Danielsson (vas.) harjoituskentällä.

Yhdysvalloissa Kollanen tajusi ensimmäisen kerran kunnolla, missä hänen pitäisi olla parempi ja missä asioissa muut olivat häntä edellä.

”En pystynyt saamaan itsestäni parasta irti.”

Kollanen ei löytänyt paikkaansa Yhdysvalloista. Hän ei nauttinut amerikkalaisesta kulttuurista tai sosiaalisesta elämästä. Hän arvelee, että hänen ujoutensa nuorempana vaikutti myös kokemukseen.

”Nyt olisi varmasti erilaista olla siellä. Olen kasvanut ihmisenä.”

Marraskuussa 2017 hän palasi Yhdysvalloista Suomeen ja siirtyi PK-35 Vantaaseen.

”Menin Yhdysvaltoihin futiksen takia. Se ei ollut minulle iso juttu, että koulu jäi kesken. En halunnut olla seuraavaa kolmea vuotta elämästäni siellä väkisin.”

”Halusin löytää jalkapallossa uudestaan itseluottamukseni. Henkisellä ja sosiaalisella tasolla halusin olla siellä, missä minulla oli kavereita.”

Suomessa pelatun kauden jälkeen Kollanen rupesi etsimään uutta paikkaa ulkomailta.

Kevään 2019 hän pelasi Italiassa Tavagnaccon joukkueessa. Sen jälkeen hän sai ruotsalaisen agentin, joka järjesti hänelle paikan Örebrosta.

”Olen löytänyt oman arkeni Ruotsissa, joka tuntuu nyt toiselta kodilta. Tykkään futiksesta, kun se on taktisempaa, ja meidän pitää oikeasti pelata hyvin pärjätäksemme.”

Syyskuussa 2020 koitti taas uusi takaisku. Sama polven eturistiside katkesi jälleen.

”Siinä vaiheessa ajattelin, että se on tosi epäreilua. Olin ruvennut ajattelemaan seuraavaa kautta ja sitä, että voisin ehkä ottaa askeleen ylöspäin uralla. Se oli tosi iso pudotus.”

”Menetin taas vuoden futisurastani. Loppujen lopuksi kuntoutuminen meni helpommin. Alkushokin jälkeen tiesin, että pystyisin siihen uudelleen.”

Sillä hetkellä vaadittiin jälleen samaa päättäväisyyttä, jonka avulla Kollanen oli noussut edellisistä kuopista.

”Olen itse halunnut tulla paremmaksi.”

Heidi Kollanen toivoi pääsevänsä pelaamaan Suomen viimeisessä alkulohkon ottelussa Saksaan vastaan.

”Olen aina ajatellut, että jalkapallo on minun juttuni. Tietenkin vanhempani tukivat minua, mutta he eivät koskaan sanoneet, että pitäisikö mennä kentälle. Välillä he varmaan miettivät, miksi harjoittelin niin paljon.”

”Olen itse halunnut tulla paremmaksi ja nähnyt sen mahdollisuuden, mitä voisin saada tästä lajista.”

Veera Kaupin mukaan Kollasella olisi paljon annettavaa maajoukkueelle.

”Kun pelasin Hekun kanssa, hän oli jäätävä maalintekijä. Nyt kun seuraan ruotsalaista futista, hänestä on kuoriutunut enemmänkin syöttelykone ja pelinrakentaja. Heku toisi maajoukkueeseen yksi vastaan yksi -kykynsä, hyvät laukauksensa ja hyvät keskityksensä. Uskon, että vastustajilla tulisi kiire hänen kanssaan, jos hän pääsisi irti EM-turnauksessa.”

Suomi pelaa EM-turnauksen viimeisessä ottelussaan Saksaa vastaan lauantaina kello 22.00 Suomen aikaa. Yle TV2 näyttää ottelun.

Heidi Kollanen

  • Syntynyt Tampereella kesäkuussa 1997.

  • KIF Örebron ja Suomen maajoukkueen laitapelaaja.

  • Aiemmat seurat: Ilves, Florida State University, PK-35 Vantaa, Tavagnacco.

  • Maajoukkueessa 18 ottelua ja kaksi maalia.

  • Voitti kaudella 2015 Ilveksessä Naisten liigan (nykyään Kansallinen liiga) maalipörssin.

  • Voitti PK-35 Vantaassa Suomen mestaruuden kaudella 2018.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat