Matti Heikkinen valittiin huippu-urheiluyksikön johtajaksi – mitä hän alkaa tärkeässä pestissään tekemään?

Matti Heikkinen aloittaa Suomen huippu-urheilun näköalapaikalla virassa, jossa yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Matti Heikkinen johtaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä seuraavat neljä vuotta.

7.7. 18:26 | Päivitetty 7.7. 20:22

Maastohiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen nimitettiin tiistaina Mika Lehtimäen seuraajaksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi.

Heikkinen siirtyy tehtävään GRK Infra Oyj:n markkinointi- ja viestintäjohtajan paikalta.

38-vuotias kauppatieteiden kandidaatti astuu nyt todelliseen huippuvirkaan suomalaisen urheilun näköalapaikalle. Hän johtaa Suomea kohti urheilumenestystä seuraavan neljän vuoden ajan, vuonna 2026 järjestettäviin Milano-Cortinan talviolympialaisiin saakka.

Mitä huippu-urheiluyksikön johtaja työssään käytännössä sitten tekee?

Heikkisen näpeissä on massiivinen verkosto suomalaisen huippu-urheilun itsenäisiä toimijoita. Ne kaikki olisi saatava pelaamaan kohti samaa maalia.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi HS:lle, millaisten tahojen kanssa Heikkinen alaisineen päivittäin työskentelee.

Verkostoon kuuluvat urheilijoiden ja seurojen lisäksi lajiliitot, olympiavalmennuskeskukset kuten Urhea, tutkimuslaitokset kuten KIHU sekä urheiluopistot, -lukiot ja -yläkoulut ympäri Suomen.

Verkostossa on mukana myös monia muita eri alojen ammattilaisia. Heihin kuuluvat psyykkiset valmentajat, urheilulääkärit, fysioterapeutit ja henkisen puolen asiantuntijat, kuten olympiajoukkueen kisapappi.

Heitä kaikkia tarvitaan huippu-urheilussa urheilijoiden tukena. Ilman Heikkisen valvomia tukiverkostoja menestys ei olisi mahdollista.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto oli mukana valitsemassa uutta huippu-urheilujohtajaa.

Huippu-urheiluyksikkö kuulee yliopistojen asiantuntijoita, jotka erikoistuvat esimerkiksi dataan tai tiedolla johtamiseen.

Kaikkien edellä mainittujen lisäksi keskustelua on hyvä käydä myös yhteistyökumppanien kanssa. Niihin kuuluvat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, eduskunta, aluejärjestöt ja kunnat.

Heikkisen johtamassa huippu-urheiluyksikössä on parikymmentä työntekijää. Hän ei ole välttämättä itse yhteydessä koko verkostoon, mutta muut yksikön jäsenet auttavat.

Toimitusjohtaja Susiluodon mukaan kyseessä on tiivistetysti ”viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtamisen työpaikka”.

Huippu-urheiluyksikkö lähettää kisajoukkueet olympialaisiin, paralympialaisiin, universiadeihin, Euroopan kisoihin, nuorten olympialaisiin ja Euroopan nuorten olympiafestivaaleille. Kisajoukkueita kertyy siis mittava määrä neljän vuoden pestin aikana.

Lajiliitot vastaavat itse MM- ja EM-kisoihin nimeämisistä.

Huippu-urheiluyksikkö jakaa myös tehostamistukia eri urheilulajeille. Se valmistelee lisäksi urheilija-apurahoja, joista päättää lopulta opetus- ja kulttuuriministeriö.

Matti Heikkinen lopetti hiihtouransa vuonna 2019.

Mutta jos urheilijoilla on käytössään valmentajat, seurat ja lajiliitot, mihin he Heikkisen johtamaa huippu-urheiluyksikköä ylipäätään tarvitsevat?

Susiluoto kertoo arkisen esimerkin.

”Jos meillä ei olisi sitä yksikköä, kuka ajaisi urheilijan etuja tässä maassa? Ei urheilija ehdi muuta kuin treenata, nukkua, syödä terveellisesti ja käydä valmentajan kanssa palavereja”, Susiluoto sanoo.

”Omat lapsenikin ovat kadetti- ja juniorivaiheessa. Jos olisit huippu-urheilijan iässä ja joutuisit ramppaamaan ministeriössä ajamassa etuja tai puhumassa, että tarvittaisiin parempia treeniolosuhteita, silloin ei tulisi parasta menestystä.”

Heikkisellä on pestissään muutama selkeä tavoite, jotka ovat ilmenneet huippu-urheiluyksikön ja hallituksen ohjausryhmän analyyseista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta ulkoisesta arviosta.

Syksyllä Olympiakomitea järjestää useamman tapaamisen, joissa koko verkosto pääsee keskustelemaan havainnoista. Tuossa keskustelussa Heikkinen on keskeisessä roolissa.

Heikkisellä riittää muutostekemistä ja uudistamista yhdessä verkoston kanssa.

Susiluodon mukaan keskiössä on tulevina vuosina muun muassa ”ekosysteemiseen johtamiseen” siirtyminen. Hän ei näe toimivana enää hierarkkista johtamistapaa, jossa yksinkertaisesti annetaan käskyjä ja totellaan niitä. Toiveissa on avoimempi ja läpinäkyvämpi keskustelutapa.

Verkoston toimijoiden osaamista on myös pystyttävä kehittämään edelleen. Kolmantena kehityskohteena Susiluoto näkee nuorten urheilijoiden houkuttelemisen takaisin seuratoiminnan pariin koronavuosien jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat