HS:n lähteet kertovat Helmarien päävalmentajan toiminnasta: suomen kieli kielletty, yömyöhään työskentelyä ja raivostumisia – ”Mielestäni oikea sana on epäinhimillinen”

Maiju Ruotsalainen ei ollut ainoa Helmarien taustaryhmän jäsen, joka valitti päävalmentajasta Palloliiton johdolle.

Anna Signeul poistui reppu selässä Helmarien harjoituksista lauantaina.

11.7. 2:00 | Päivitetty 11.7. 18:35

Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Anna Signeulin valmennustyyli on ollut suurennuslasin alla EM-turnauksen alla sen jälkeen, kun Signeulin entinen apuvalmentaja Maiju Ruotsalainen kertoi kohtelustaan.

Ruotsalainen kertoi, että Signeul arvosteli apuvalmentajansa päätöstä tulla äidiksi. Ruotsalainen ei ole HS:n lähteiden mukaan ainoa henkilö, joka on kokenut päävalmentajan taholta kaltoin kohtelua. Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti vahvisti HS:lle, että toinenkin henkilö on valittanut liiton johdolle Signeulin johtamistavasta.

Ruotsalaisen mukaan äitiyteen liittyvä asia oli yksi syistä, joiden takia hän ei ottanut jatkosopimusta vastaan.

”Tämä äitiysasia on ollut sellainen, että päätin, jos minulta joskus näistä kysytään, tämä on asia, josta en halua vaieta. Harmittaa kysymysten ajankohta, koska tämä on pelaajien hetki”, Ruotsalainen sanoo.

”Esihenkilöni [Signeul] kanssa käymissä keskusteluissa kävi ilmi, että äitiyteen suhtaudutaan epäasiallisesti. Tämä oli Palloliiton tiedossa ja koen, että suhtautuminen epäasiallisesti sai jatkua.”

Ruotsalainen olisi odottanut Palloliitolta enemmän asiassa.

”Kun arvot kirjataan paperiin, niiden takana pitäisi uskaltaa seistä.”

Ruotsalainen sanoo ajattelevansa edelleen, että äitiys ja valmentajana oleminen eivät sulje toisiaan pois.

”Päinvastoin vanhemmuus antaa balanssia, energiaa ja syvyyttä myös valmentajan työhön.”

Maiju Ruotsalainen (vas.) oli vielä syksyllä 2018 Helmarien valmennusryhmässä. Keskellä etualalla päävalmentaja Anna Signeul.

Pari Signeulin valmentamista läheltä seurannutta henkilöä suostui kommentoimaan HS:lle Signeulin toimintaa Suomen maajoukkueessa vain nimettöminä.

Näiden lähteiden mukaan Signeulin toimintatavat ovat olleet kuluttavia ja rankkojakin. Toinen lähde kuvaa Signeulin toimintaa ”epäinhimilliseksi”. Signeul on halunnut kontrolloida pikkutarkasti kaikkien valmennusryhmän jäsenten työskentelyä.

Ensimmäisen nimettömän lähteen mukaan valmennusryhmässä oli kireä tunnelma, kun yleisilmapiiri meni heikommaksi. Lähde pitää apuvalmentaja Maiju Ruotsalaisen kohtelua törkeimpänä esimerkkinä Signeulin vallankäytöstä.

”Anna Signeul nukkui kaiketi hyvin vähän, ja muidenkin piti työskennellä hirveän myöhään. Ruotsalaisen ja videoanalyytikon piti käydä tilanteita läpi yömyöhään asti, joskus jopa aamukolmeen”, lähde kertoo.

”Mielestäni se oli vallankäyttöä. Vain hän sai sanoa, milloin valmennustiimi sai mennä nukkumaan.”

Apuvalmentaja Maiju Ruotsalainen, päävalmentaja Anna Signeul ja pelaaja Tinja-Riikka Korpela jalkapallon naisten A-maajoukkueen tiedotustilaisuudessa Helsingissä syyskuussa 2017.

Lähteen mukaan Signeul saattoi muuttaa yhtäkkiä aikatauluja, eikä aikatauluista neuvoteltu lainkaan.

Signeul yritti tuoda Skotlannin oppejaan Suomen maajoukkueeseen fysioterapeuteille, mutta fysioterapeutit kokivat hänen oppinsa vanhanaikaiseksi.

Miten kuvailisit Signeulin toimintatapoja?

”Mielestäni oikea sana on epäinhimillinen.”

”Yleinen ilmapiiri ei ollut ihan tulehtunut, mutta henkilökohtainen ilmapiiri hänen kanssaan oli kohtuullisen heikko”, sanoo toinen lähde HS:lle.

Tämän lähteen mukaan ilmapiiri oli sitä painostavampi, mitä lähempänä päävalmentajaa työskenteli.

Lähteen mukaan Signeulin apuvalmentaja Maiju Ruotsalainen oli jatkuvasti tulilinjalla. Se johtui lähteen mukaan siitä, että Ruotsalainen oli nuori valmentaja, jolla oli omia mielipiteitä, ja tämä uskalsi sanoa ne ääneen.

”Isossa kuvassa valmennusryhmässä heitettiin valmentajaresurssia hukkaan siinä mielessä, että valmennusryhmässä tehtiin turhaa työtä. Kun Signeul päätti kaikesta, kukaan ei saanut tehdä omilla vahvuuksillaan työtään. Valmennusryhmän jäsenten vahvuuksia ei hyödynnetty niin hyvin kuin mahdollista.”

Tämän lähteen mukaan Signeulin kanssa työskenteleminen kävi ennen pitkää mahdottomaksi.

”Se oli tulipalojen sammuttamista. Piti valmistautua siihen, että ihan mikä tahansa kysymys voi tulla, ja sitten voi tulla pää punaisena huutoa siitä, miksi jotain ei ole tehty, kun ei ole edes ollut tiedossa, että sitä on odotettu.”

”Näin hän käytännössä toimi. Se ei ollut rakentavaa yhteistyötä. Oli todella kuluttavaa ja painostavaa odottaa, mitä nyt taas on tehty väärin.”

Lähteen mukaan Signeul painoi alaisiaan verbaalisesti lyttyyn.

”Hän oli tyly. Yleensä ihmisiä arvostetaan heidän tekemästään työstä.”

Anna Signeul kannusti joukkuettaan Espanjan kolmannen maalin jälkeen Suomen avausottelussa EM-turnauksessa.

Ongelmaksi muodostui myös kommunikaatio, sillä Signeulin läsnä ollessa mitään muuta kieltä kuin englantia tai ruotsia (Signeulin äidinkieli) ei saanut käyttää missään tapauksessa tai muuten tuli palautetta. Se johti luonnollisesti siihen, että suomalaiset valmennusryhmän jäsenet eivät keskenään saaneet kommunikoida suomeksi, mikä olisi helpottanut työskentelyä.

Tämän lähteen mukaan Palloliiton johto katsoi Signeulin toimintaa sormien läpi.

”No, kun hän [Signeul] tekee tulosta, sanoi [Palloliiton pääsihteeri] Marco Casagrande aika suoraan”, kertoo tämä lähde.

Casagrande kommentoi lähteen väitettä HS:lle.

”Kuten olen aiemmin sanonut, johto ja hallitus arvioivat maajoukkueen päävalmentajan työtä kokonaisvaltaisesti. A-maajoukkueissa tulos on yksi tärkeä osa kokonaisuutta.”

Casagranden mukaan Palloliiton johto on keskustellut joukkueen resursseista ja toiminnasta säännöllisesti alusta alkaen. Mitä tulee HS:n lähteiden kertomaan, Casagrande sanoo, että maajoukkuetoiminta ei ole ”8–16-työtä”.

”Työskentely on tiivistä, ja siksi tarvitaan omistautunut tiimi. Tapahtumien jälkeen huilataan. Kieliasia liittyy siihen, että päävalmentajalla ja muulla ryhmällä tulee olla yhteinen kieli.”

”On tietenkin Annalle ja muillekin päävalmentajalle selvää, että tiimissä ihmisten tulee voida hyvin. Tästä on puhuttu.”

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahden mukaan Signeul edustaa ”kansan kielellä perinteisempää johtamistyyliä”.

”Hän ei ole niin diplomaattinen kielenkäytössään”, Lahti sanoo.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti keskusteli Helmarien päävalmentajan Anna Signeulin kanssa Suomen cupin finaalissa kesäkuussa 2019.

Lahden mukaan Signeulin johtamistapaan on puututtu erityisesti sen jälkeen, kun valmennusryhmässä alkoi olla paljon vaihtuvuutta ja lähteneiltä työntekijöiltä tuli kommentteja Signeulista.

”Palloliiton henkilöstöpäällikkö Heidi Holopainen, urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen ja pääsihteeri Marco Casagrande ovat puuttuneet asiaan. Minäkin olen ollut yhdessä keskustelussa, jossa puhuttiin johtamistyylistä ja meidän huolestamme, kun halusimme tietää vaihtuvuuden syyt”, Lahti sanoo.

”Ymmärrän sen, että päävalmentaja kantaa vastuun tuloksesta, ja hänellä on oikeus valita valmennusryhmän jäsenet.”

Lahti sanoo kantaneensa huolta siitä, miten pelaajat kokevat asian.

”Kahteen kertaa soitin Tinnille [maalivahti Tinja-Riikka Korpela] ja kysyin, mikä on pelaajiston näkemys Signeulista. Tinni viestitti täyttä luottamusta. Se oli tärkeätä minulle omien ajatuksien muodostamisen näkökulmasta.”

Lahden mukaan Ruotsalaisen lisäksi toinenkin henkilö on valittanut Signeulista liiton johdolle.

”Selvitimme kaksi tapausta, joissa olemme kuulleet kaikkia osapuolia. Jossain määrin osapuolten näkemykset poikkeavat toisistaan. Olemme pyrkineet antamaan Signeulille palautetta siitä kritiikistä, jota hän on saanut. EM-turnaus oli aika lähellä, ja hän oli luotsannut joukkueen turnaukseen. Aika luontevaa siinä kohtaa päättää, että hän jatkaa.”

Lahden mukaan kriittinen keskustelu käytiin Palloliitossa aiheesta alkukeväästä.

”Minulla ei ole muistikuvaa, olivatko kommentit äitiyteen liittyen tiedossamme. Luulen, että ne tulivat myöhemmin. Nehän ovat eettisesti hankalia kysymyksiä. Olen itsekin sanonut, että sellaiset kommentit ovat Palloliiton arvojen vastaisia.”

Millaisena mainehaittana liitolle koet tämän tapauksen?

”En ymmärrä niitä syytöksiä, joita Maiju [Ruotsalainen] esitti Palloliittoa vastaan. Me emme ole äitiyttä vastaan.”

Lahden mukaan osa esimerkiksi HS:n lähteiden esittämästä kritiikistä kuuluu huippu-urheiluun, kuten kielivaatimus tai pitkät työpäivät.

”Samalla on sanottava, että en pidä keskustelua mairittelevana. Pitää nyt nöyränä ottaa oppia ja kuunnella entistä tarkemmin eri osapuolia, jos ilmenee erikoista käyttäytymistä henkilöstön suhteen tai jos on liikaa vaihtuvuutta.”

”Otimme käyttöön whistleblower-systeemin, ja toivon, että se madaltaa kynnystä ilmoittaa väärinkäytöksistä jalkapallossa. Toivon, että osaamme puuttua epäkohtiin aikaisemmin.”

”Tämä keskustelu saa minut surulliseksi”

HS pyysi Anna Signeuliä kommentoimaan lähteiden väitteitä. Signeul kirjoitti vastauksensa sähköpostitse.

”On vaikea kommentoida näitä asioita median välityksellä, koska en tiedä tarkasti tapauksia, joihin viitataan, mutta yritän parhaani.”

”Tämä keskustelu saa minut surulliseksi, koska olen omistanut elämäni tukeakseni jalkapallossa työskentelevien naisten työtä erilaisissa elämäntilanteissa, tukeakseni naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia jalkapallossa ja myös ollakseni roolimalli johtajana”, Signeul aloittaa vastauksensa.

”Työskentelen tällä haavaa ja olen työskennellyt aiemmin naisten kanssa, pelaajien ja valmentajien, jotka ovat äitejä. Tuen äitiyden ja työelämän yhdistämistä ja pelaamista huipputasolla.”

”Englanti on joukkueen työkieli. On tärkeää, että käytämme kieltä, jota kaikki ymmärtävät ja kaikki voivat osallistua keskusteluihin. Päävalmentajana minun pitää ymmärtää, mitä sanotaan. Mutta kun opin tuntemaan ihmiset ja luottamaan heihin ammattilaisina, sitten käytetty kieli ei ole enää samanlainen juttu. Kieli on myös toisten kunnioittamista. On normaali käytäntö työskennellä englantia käyttäen muissa maajoukkueissa Suomen ulkopuolella, jos kaikki jäsenet eivät puhu samaa kieltä.”

”Jalkapallossa työskentelevät ihmiset ovat intohimoisia ja sitoutuneita joukkueeseen ja sen menestymiseen. Päivät voivat olla pitkiä ja työ rankkaa, mutta kaikki ovat vastuullisia omasta työstään ja työtunneistaan. Joskus työskentelemme ryhminä, ja meidän pitää sopia yhdessä työskentelemisestä. Jokaisella on oma tapansa ja päivärytminsä tehdä työtään, ja se on ok.”

”Kieli ja kulttuurierot voivat luoda väärinkäsityksiä, ja on vaikea kommentoida näitä asioita median välityksellä. Minulla on syvä luottamus valmennusryhmääni, ja välitän heistä, heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan”, Signeul kirjoittaa lopuksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat