Viljami Kaasalainen haluaa lyödä 50 vuotta vanhan Suomen ennätyksen, vaikka siirtyminen 400 metrille ei ole ollut kivutonta

Heinäkuussa Kaasalainen juoksi 400 metrillä parhaan suomalaisajan 31 vuoteen. Ennätysjuoksu palautti itseluottamuksen uudelle matkalle.

Viljami Kaasalainen verryttelee kauniilla Kampuksen kentällä Jyväskylässä. Kentän ympärillä on vain kaksi juoksurataa.

6.8. 10:57 | Päivitetty 7.8. 0:11

Jyväskylä/Joensuu

Jyväskylässä ajettava MM-ralli on ajanut yleisurheilijat evakkoon Harjun kentältä, joka on kisan aikana vip-vieraiden käytössä.

Viljami Kaasalaista se ei paljon haittaa, sillä varakenttänä toimiva Kampuksen kenttä Jyväskylän yliopistoalueella tarjoaa luonnonkauniin vaihtoehdon juoksuharjoitteluun.

Rata on tosin kova ja kulunut; se on nähnyt parhaat päivänsä.

”Olen treenannut tällä kentällä aika paljon ennenkin”, Kaasalainen sanoo.

Heinäkuun lopulla Kaasalainen juoksi Harjulla 400 metrillä parhaan suomalaisajan 31 vuoteen, 46,54. Viimeksi nopeammin on juossut Mikael Söderman vuonna 1991 (45,86).

Jyväskylän gp oli siitä harvinainen, että kolme suomalaista paineli ennätyksiinsä ja alle 47 sekunnin.

”Jyväskylän juoksu oli ensimmäinen vähän sinne päin. Alkukausi oli tasaista ja jäi hampaankoloon. Ajattelin, ettei tämä näin voi mennä. Aika paljon mietin, miten juoksua saisi paremmaksi”, Kaasalainen sanoo.

Viljami Kaasalaisen vauhti osui kohdalleen 400 metrin finaalissa.

Lauantai-iltana hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruuttaan ratakierroksella, jonka juoksijaksi hän siirtyi kaksi vuotta sitten. Vuonna 2020 hän voitti SM-kultaa sadalla metrillä.

Joensuun illassa Kaasalainen alitti urallaan toisen kerran 47 sekuntia. Hänen voittoaikansa oli 46,75. Edellisen kerran Suomen mestaruus voitettiin paremmalla ajalla vuonna 1987, kun Jari Niemelä juoksi 46,47.

Kaasalaisen ja valmentaja Antti Meron tavoitteena on juosta 400 metriä alle Markku Kukkoahon Suomen ennätyksen 45,49. Projekti on pitkäjänteinen, mutta ensimmäinen 47 sekunnin alitus kertoo, että suunta on oikea.

Kukkoaho juoksi SE:n olympiakisoissa Münchenissä vuonna 1972, 50 vuotta sitten.

”Viljamin harjoittelu on ollut erittäin onnistunutta viimeisen vuoden aikana. Kevät oli erityisen hyvä. Rennon vauhdinjaon oppiminen on ollut yksi avain. Siihen oppii, ja se on harjoittelua”, Mero sanoo.

Valmentaja Antti Mero ja Viljami Kaasalainen tekevät pitkäjänteistä työtä, kun entisestä satasen juoksijasta tehdään 400 metrin juoksijaa.

Kaasalainen on oppinut, että 400 metriä on osin myös taktiikkajuoksu. Meron mainitsema oikea vauhdinjako on avain onneen matkalla.

”Minun mielestäni voi puhua paljonkin taktiikasta. Olen juossut tänä kesänä aika monta erilaista juoksua ja päätynyt lähes samaan loppuaikaan, vaikka metodit ovat olleet erilaisia”, Kaasalainen sanoo.

Ennätysaikaansa lukuun ottamatta Kaasalaisen kaikki muut juoksut ovat olleet aikahaarukassa 47,34–47,84 sekuntia.

Ratakierrosta voi juosta monella taktiikalla. Yksi käytetyimmistä on niin sanottu neljän p:n -taktiikka, joka tukee englannin kielen sanoista: push, pace, position ja pray.

Radalle vietynä ne tarkoittavat sitä, että juoksija aloittaa kovaa, määrittää sitten itselleen tahdin, juoksee hyvässä asennossa ja antaa maalisuoralla kaikkensa eli rukoilee (pray).

”En ihan allekirjoita noita. Mielestäni se on vähän propagandaa, kun sanotaan, että hirveän kova startti ja sitten pidetään vauhtia yllä. Kun katsoo maailman huippujen väliaikoja, aika rauhassa he sen ensimmäisen 50 metriä menevät”, Kaasalainen sanoo.

”Viimeisen vaiheen prayn allekirjoitan sataprosenttisesti. Vaikken uskovainen olekaan, siinä ollaan aika lähellä sitä [rukoilemista]. Ennätysjuoksussani olin vielä lopussa hyvävoimainen. Viimeinen satanen tuli kovempaa kuin koskaan.”

Kaasalaisen seuraava haamuraja 46 sekuntia on 54 sadasosan päässä. Ne ovat pitkiä sadasosia.

”Nopeustasoni on niin hyvä, ettei ole temppu eikä mikään ottaa ajasta vielä kelpo riipaisu pois. Sitä en osaa sanoa, onnistuuko se jo tällä kaudella.”

Valmentaja Mero on teettänyt suojatillaan kaikenlaisia testejä. Kaasalaisen kaikki testitulokset ovat edelleen parantuneet.

Ja mikä tärkeintä nopeusominaisuudet ovat säilyneet, vaikka vanhan valmennusviisauden mukaan kestävyysharjoittelu syö nopeutta.

”Projekti on edennyt käsikirjoituksen mukaan, sekunti ja vuosi. Aika näyttää, miten seuraava sekunti putoaa. Kukkoahon Suomen ennätys on mahdollista rikkoa”, Mero sanoo.

Ennen eläköitymistään Mero toimi kaksitoista vuotta Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professorina. Hän tuntee 400 metrin juoksun salat yli 40 vuoden ajalta aiturina, valmentajana ja tutkijana.

Eläkepäivinään hän on alkanut juosta jälleen aitoja, nyt 300 metrin aitoja.

Kaasalaisen tekisi edelleen mieli juosta myös sataa metriä, jonka hän arvelisi juoksevansa 10,30:een sekuntiin ja kovempaakin. Hänen satasen ennätyksensä on 10,34, jonka hän juoksi kaksi vuotta sitten Turussa.

”Veikkaan, että nyt satanen olisi minulle vielä parempi. Vahva runttaus sieltä tulisi entiseen malliin. Nopeus on hyvällä tasolla.”

”Pala kerrallaan. 400 metrillä se voi olla isokin pala kerrallaan pois ennätyksestä”, Viljami Kaasalainen sanoo.

Kaasalainen on ilmoittautunut Kalevan kisoissa myös 200 metrille, jonka alkuerät juostaan sunnuntaina päivällä.

”Nelosen kulta on ainoa, jota hain. Kultakaan ei ole tärkein. Haluan mahdollisimman kovan ajan tältä vuodelta. Kakkosen juoksu on hupia ja hulluutta. Sitä ei pysty juoksemaan niin kovaa kuin pystyisi tuoreilla jaloilla.”

Tällä kaudella Kaasalainen on juossut kaksi 200 metrin kisaa. Kesäkuun alussa hän juoksi ennätyksensä 20,93 Espoossa.

”Kaksi sataa kulki tosi hyvin, ja sillä olisi voinut realistisesti päästä jopa EM-kisoihin. Se olisi kuitenkin vaatinut, että nelkun [400 metriä] projektista olisi vähän uhrattu kakkosen kisoihin. Päätimme, että 400 metriä on päämatka. Olen jo monta kuukautta tiennyt, etten pääse EM-kisoihin, vielä”, Kaasalainen myöntää.

Suomi lähettää lähes 70 urheilijan joukkueen 15. elokuuta Münchenissä alkaviin EM-kisoihin. Miespikajuoksijoista mukana ovat Samuli Samuelsson 100 metrillä ja Samuel Purola 200 metrillä.

Onko Kaasalaista harmittanut siirtyminen 400 metrille?

”Huonoina päivinä on kaduttanut tämä 400 metrin projekti. Alkukesästä tahkosin samoja keskinkertaisia aikoja 400 metrillä, mutta 200 metrillä juoksin ennätykseni. Siinä vaiheessa mietin, että oliko tämä ihan hölmöä, mutta nyt ei kaduta enää yhtään. Luotto on systeemiin. Kesti aikansa päästä hyvään aikaan myös nelosella.”

Pelkkä juokseminen ei Kaasalaista vielä elätä, vaikka urheilupaitaa koristaa uusi sponsori. Kauppatieteiden kandidaatti tekee osa-aikatyötä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden tietotekniikka- ja talousprojektissa.

”Vuokra ja ruoka on jollain maksettava, vaikka uusia logoja on tullut hyvin rintaan. Urheilu on ansiona plus miinus nolla.”

HS on seurannut Kaasalaisen harjoittelua 400 metrin juoksijaksi.

Lue lisää: Pikajuoksijasta varttimaileriksi

Lue lisää: Mikä tekee ihmisestä nopean? Suomen nopein mies Viljami Kaasalainen juoksisi mopon kiinni, mutta sadan metrin voiton salaisuus ei olekaan pelkkä huippunopeus. Tarvitaan myös kestävyyttä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat