Minna Lehtinen pyörsi tiukan päätöksensä ja rymistelee nyt aggressiivisesti maailman parhaiden seassa

Minna Lehtinen rymistelee pelikentillä ja opiskelee molekyylitason mekanismeja.

Minna Lehtinen taistelee sunnuntaina amerikkalaisen jalkapallon MM-mitalista. Kuva viime lauantain Ruotsi-ottelusta.

3.8. 19:16 | Päivitetty 3.8. 21:53

Yhdysvallat–Suomi 28–10

Ei enää koskaan kilpaurheilua.

Minna Lehtinen oli saanut tarpeekseen. 12 vuotta lentopalloa harrastaneella ja Mäkelänrinteen urheilulukion lentopallovalmennuksen läpi käyneellä naisella oli mielessään kova päätös.

”Tosi tavoitteellisesta urheilusta tuli lentopalloaikoina pakkopullaa. Lukion jälkeen päätin, että en enää koskaan halua harrastaa mitään tavoitteellisesti”, hän kertoo.

”Jefunkin aloitin ihan höntsäilymielessä. Mutta tässä sitä nyt ollaan.”

Lehtinen, 26, pelaa parhaillaan amerikkalaisten jalkapallon MM-kisoissa Vantaan Myyrmäessä. Kotikisat huipentuvat sunnuntain pronssiotteluun.

MM-mitaleista taistelu on hänen mukaansa ”ihan älyttömän siistiä”. Siksi Helsinki Wolverinesissa pelaava urheilija panosti kauteen poikkeuksellisen paljon.

”Palkkasin itselleni fysiikkavalmentajan ja tekniikkavalmentajan, joiden kanssa treenasin offseasonilla [pelikauden ulkopuolella]. Fokus on ollut koko ajan näissä kisoissa.”

”Tosi tavoitteellisesta urheilusta tuli lentopalloaikoina pakkopullaa.”

Kahden henkilökohtaisen valmentajan palkkaaminen on kaukana harrastelusta, joka mielessään Lehtinen keväällä 2016 asteli nyt jo kuopatun GS Demonsin harjoituksiin.

”Ehkä sitä ei mitään osaa puolitehoilta tehdä. Että se on kaikki tai ei mitään”, hän kertoo.

Naisten maajoukkueen mediavastaava Mirva Honkonen luonnehtii Lehtistä suoraviivaiseksi pelaajaksi, jonka pelitapa perustuu voimaan ja aggressiivisuuteen.

”Pystyn allekirjoittamaan”, Lehtinen sanoo.

Honkonen tietää, mistä puhuu. Hän on tuntenut Lehtisen koko tämän peliuran ajan ja seurannut höntsääjän kasvua maajoukkuetason urheilijaksi pelikaverina, valmentajana ja joukkueenjohtajana.

Pelikentillä rymistelyn vastapainona Lehtinen opiskelee Helsingin yliopistossa molekyylibiotieteitä. Hänet voidaan tulevaisuudessa nähdä esimerkiksi tutkijana tai asiantuntijatehtävissä.

”Biologisten ilmiöiden taustalla olevat molekyylitason mekanismit ovat aika vaikeita ymmärtää, mutta ehkä se on se haasteellisuus, joka tekee siitä mielenkiintoista”, hän kertoo.

”Ehkä sitä ei mitään osaa puolitehoilta tehdä. Että se on kaikki tai ei mitään.”

Minna Lehtinen on pelikentillä rämäpäinen rymistelijä ja siviilissä molekyylibiotieteiden opiskelija.

Molekyylibiotieteet auttavat ratkomaan muun muassa ihmisten terveyteen, ympäristönsuojeluun sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä kysymyksiä.

”Jos haluaa oikeasti ymmärtää jonkun ilmiön kokonaisuudessaan, niin ymmärrystä pitää lähteä rakentamaan molekyylitasolta”, Lehtinen sanoo.

Laboratoriomenetelmien ja tietotekniikan kehitys mahdollisti molekyylibiotieteiden synnyn tieteenalana. Biologista tietoa on nykypäivänä saatavilla ”ihan järkyttävä määrä”, Lehtinen kertoo.

”Koulutus antaa pohjan tämän tiedon soveltamiseen eri tieteenaloilla”, hän lisää.

Lehtinen aloittaa syksyllä neljännen opiskeluvuotensa, ja edessä on pian kandin kirjoitus.

”Luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet minua. Varsinkin biologia kiinnosti lukiossa paljon. Haaveilin tosi pitkään eläinlääkärin ammatista ja hain useamman kerran eläinlääkikseen.”

”Pääsin tuonne ihan sattumalta. En edes lukenut pääsykokeisiin, mutta olen kyllä tykännyt. Koulutus on todella laaja, ja siitä voi päätyä lopulta tosi moneen erilaiseen työhön”, hän lisää.

”Jos haluaa oikeasti ymmärtää jonkun ilmiön kokonaisuudessaan, niin ymmärrystä pitää lähteä rakentamaan molekyylitasolta.”

Pelikentillä Lehtisen työpaikka löytyy puolustuksen linjasta. Hän kertoo sen olevan itselleen ominaisin rooli, vaikka uran alku ensin tukimiehenä ja sitten linjapelaajana olikin haastava.

”Minähän olin ihan surkea. Sain koko ajan turpaan treeneissä ja olin ihan pihalla koko lajista. Mutta ehkä siitä tuli vähän näyttämisen halua, että haluan tulla tässä paremmaksi ja voittaa vastustajat.”

Lehtinen kertoo haaveilleensa urheilulukioon mennessään ammattilaislentopalloilijan urasta. Hän lisää ymmärtäneensä lukiossa fyysiset rajoitteensa: ominaisuudet eivät välttämättä sopisi lentopalloon kovasta harjoittelusta ja motivaatiosta huolimatta. Loukkaantumisetkin vaivasivat.

Amerikkalaisessa jalkapallossa joukkuekaverit huomasivat ensin Lehtisen potentiaalin ja rohkaisivat häntä jatkamaan. Pian Lehtinenkin ymmärsi lajin sopivan hänelle.

”Luonne on kuitenkin aika rämäpää. Ja minulla oli hyvä fysiikka valmiiksi, kun olin urheillut niin paljon nuorempana. Oli se puoli kunnossa. Sitten se oli tekniikan hiomista ja taktisuuden ymmärtämistä.”

”Tämä laji on vienyt minut ihan mennessään. En olisi uskonut silloin kun ajattelin, ettei mitään tavoitteellista urheilua, vaan fokus johonkin muuhun. Tähän jää vaan niin pahasti koukkuun”, hän lisää.

Yhteishenkikin on parempaa kuin Lehtinen on missään lajissa kokenut. Seurajoukkue Wolverines on Lehtiselle kuin toinen perhe, josta löytyvät myös läheisimmät ihmiset.

”Tämä laji on vienyt minut ihan mennessään.”

Suomi hävisi keskiviikon MM-välieränsä Yhdysvalloille 10–28.

Yhdysvallat on voittanut kaikki kolme jaossa ollutta MM-kultaa häviämättä peliäkään. Nyt Suomi laittoi mahtimaan tiukemmalle kuin kukaan kisahistoriassa.

”Huikea peli oli, kaikki jätettiin kentälle. Olen tosi ylpeä meidän joukkueesta”, Lehtinen kertoo hetki ottelun päättymisen jälkeen.

Laura Pulkkisen kenttäpotkumaali sekä Tytti Kuusisen touchdown ja Pulkkisen lisäpiste veivät Suomen kahdesti johtoon. Edelliset keskinäiset Suomi hävisi 0–72 ja 0–48.

”Puhuimme peliä ennen, että emme aio päästää jenkkejä helpolla. Toteutimme sen loistavasti”, Lehtinen sanoo ja lisää Yhdysvaltojen olleen voitettavissa.

”Meidän d-linja [puolustuksen linja] pelasi loistavasti.”

Suomi kohtaa pronssiottelussa Kanadan, joka hävisi keskiviikkoillan välieränsä Britannialle 13–20.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat